Mieheni kantaa minulle katkeruutta 3 vuoden takaisesta tapahtumasta joka on "sovittu" ja jota on kaduttu ja itketty siitä asti. Ymmärrän loukanneeni miestäni todella syvltä. Rakastamme toisiamme, mutta mikään katuminen/anteeksintpyyntö ei ollut riittävä. koen että hän kiusaa minua jatkuvasti tuoden asian esille joka ainoan riidan yhteydessä. Olen aina velkaa hänelle koska hän otti tällaisen epäluotettavan ihmisen takaisin. Hän haukkuu ja minua ja syyttää minua jokaisesta erimilelisyydestä. Hän näkee minut täysin sydämettömänä ja ilkeänä ihmisenä ja tulkitsee kaikki sanani väärin ja kääntää hyvää tarkoittamanikin asiat itseäänvastaan hyökkäyksiksi. Hartain toiveeni olisi olla hänen rakkautensa kohde, mutta sen sijaan saan kuulla pelkkiä halveksuvia sanoja ja vihaa. Hän sanoo, että saisin olla maailman onnellisin ihminen koska hän edes vaivautuu olemaan kanssani. Silti hän ei ole jättänyt minua. En ymmärrä miksi hän haluaa edelleen jatkaa jopa perustaa perheen jne...Ymmärtääkö joku muu????
Vihan objektina
Ruusunen
5752
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos asiat on käsitelty ja anteeks annettu,niin niitä EI pidä ruveta kaivelemaan!!!
Puhu tunteistasi miehellesi,sano ettet jaksa tuollaista.Jos miehesi ei pysty unohtamaan/antamaan anteeksi 3 vuoden takaista tapahtumaa,on parasta erota.Toki kannattaa yrittää puhua asioista,mutta ei tuollaisessa suhteessa kukaan jaksa pitemmän päälle elää,jos asiat ei rupea muuttumaan.
En minä ainakaan!Tuskin muutkaan?
Voimia sulle!Kyl asiat aina järjestyy:)
Jos ei pysty unohtamaan ja antamaan anteeksi niin kaikille paras ratkaisu on ero. Siihen se kuitenkin loppujen lopuksi ajautuu.
miehesi kohtelee sinua todella huonosti. Jos hän ei näe sinussa mitään hyvää, miksi hän on sinun kanssasi?
Minunkin edell. avomies muuten hoki aina tuota: hän on NIIN hyvä ihminen, kun vaikvutuu olemaan minulaiseni kanssa, kukaan muu ei minua ikinä huolisi, hän vain ja minun pitäisi olla kiitollinen että hän vaivautuu minua sietämään jne jne.
Joo, me perustimme perheenkin. Tilanne ei koskaan muuttunut: olin huono äitikin.
Luulen, että sinun(kin) miehelläsi on todella surkea itsetunto jota hän pönkittää haukkumalla sinua. Hän pelkää että menettää sinut ja sinä löydät uuden, paremman kumppanin. Ja hän jää yksin eikä löydä ketään. Jotta näin ei kävisi, pitää sinun itsetuntosi talloa maan rakoon ja mitättömäksi.
Voithan keskustella miehesi kanssa, mutta luultavasti oletkin jo, eikä asiat ole muuttunueet ainakaan paremmaksi? Mieti, mitä haluat elämältäsi, tätäkö? Mieti ihan todella, muuttuisiko elämäsi paremmaksi juuri tämän miehen kanssa? vai olisiko se samaa lopun ikää? Millaisen parisuhteen ja perheen haluat lapsillesi - sellaisenko, jossa isä kaiken aikaa moittii äitiä?
Jos hän kaivelee vielä 3 vuotta vanhaa asiaa, joka pitäisi olla jo sovittu, hän tulee kaivelemaan aina jotkin muuta ja uutta asiaa, jolla voi lyödä sinua.
Yhdyn edellisiin: ero.
Aito rakkaus ei kohtele toista noin. Eikä aito rakkaus (tai hyvä itsetunto) salli itseään kohdeltavan noin huonosti. Teillä ei ole rakkaus-suhde, vaan alisteinen suhde.
Nimimerkillä kokemusta on.
Miehelläsi on heikko itsetunto, eikä osaa suhtautua asiaan oikein. Parisuhde on kahden kauppa ja myös virheitä tapahtuu. Ei hän ole oikeasti osannut antaa anteeksi, vaan kokee miehisyyttään ja omaa arvoaan loukatun. Hän saattaa rakastaa sinua, mutta ei osaa.
Toisaalta en usko hänen rakastavan sinua pettämisen aiheuttaman itsetunnon murenemisen takia. Jatkuvaa haukkumista ei kukaan kestä, vaan asiat näyttävät olevan ihan solmussa.
On kai kaksi järkevää vaihtoehtoa. Mennä parisuhdeterapiaan tai sitten lopettaa tämä toisen kiusaaminen. Itse haukuin vaimoani, koska suhde oli loppusuoralla ihan toisiimme väsymisen takia. Meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin erota, jotta lapset eivät olisi kärsineet liikaa.
Hmm...en oikein voi yhtyä edellisiin puhujiin..ero ei aina ole se ainoa eikä vielä seuraavakaan vaihtoehto.
Miehesi pitää kolmen vuoden takaista tapahtumaa elossa ottamalla sen aiheeksi tietyin väliajoin. Isommatkin asiat unohtuvat lyhyemmässä ajassa kun niitä ei muistella. Joka kerta kun asia otetaan esille, se on taas tuoreena mielessä hetken aikaa. Miehesi ilmeisesti ei osaa, eikä pysty käsittelemään asiaa pois mielestään, tavallaan haluaa pitää sen ajatuksissaan, ja käyttää sitä aseena sinua vastaan.
Mitäkö ehdottaisin...ehdottaisin että yksinkertaisesti kieltäydyt enään riitelemästä asiasta, se on ollutta ja mennyttä. Toisaalta miehesi myös samalla kuluttaa vihaansa loppuun jatkamalla samaa, mutta se taas on tuskaista sinulle, ja kolme vuotta on pitkä aika, siinä ajassa on istuttu jo vankilassakin monesta pienemmästä rikoksesta. Sinähän olet jo rikoksesi sovittanut, ja takaisin luotettavien kirjoissa, vaikka rekisterissä merkintä onkin.
Eli ehdottaisin seuraavaa...yksinkertaisesti vaihda huonetta kun riita alkaa, mene kävelylle, ihan mitä tahansa, ja takaisin vasta kun omat tunteesi ovat jäähtyneet ja ajatus kulkee selkeämmin. Sillä aikaa miehelläsi on aikaa myös jäähtyä ja ajatella. Kun ajatus kulkee rauhallisemmin, tulee se alkuperäinenkin erimielisyys selvitettyä asiallisemmin, eikä riita pullahda taas vanhojen aiheiden kaivamiseen. Se vaatii sinulta itsehillintää, mutta sitä vaativat kaikkien riitatilanteiden selvittämiset.
Jos haukkuminen ja sinua väheksyvä tyyli on arkipäivää, kannattaa sinun miettiä miksi hänen kanssaan olet, rakkaudesta vai syyllisyydestä?