Sain tulehdus- ja lääkekierteen päälle ilmeisesti hermokiputyyppisen kroonisen kivun joka pahenee aina seksin harrastamisen jälkeen. Tämän vuoksi olemmekin olleet jo jokusia viikkoja ilman, eikä mies ole tuntunut asiasta olleen kauhean hädissään. Ehkä itse olen enempi, kun pelottaa että koko loppuelämä on pelkkää oireilua ja kipuilua, ja seksiä ei enää koskaan... Ellei sitten halua taas uuden kipuilujakson alkavan.
Onko yhtymättömyys ehdoton este suhteen jatkumiselle? Ollaan sentään oltu jo yli 8 v yhdessä, ja olen valmis tyydyttämään mieheen oraalisesti tai käsin. Kovin innokkaasti hän ei ole kuitenkaan kumpaakaan pyydellyt, enkä oikein osaa tuputtaakaan. Onko hän jo luovuttanut ja päättänyt että ollaan sitten kokonaan ilman... En tiedä.
Elämä tuntuu varsin eletyltä. Ikääkin vasta alle 40 v.
Onko yhtymättömyys ehdoton este suhteen jatkumiselle? Ollaan sentään oltu jo yli 8 v yhdessä, ja olen valmis tyydyttämään mieheen oraalisesti tai käsin. Kovin innokkaasti hän ei ole kuitenkaan kumpaakaan pyydellyt, enkä oikein osaa tuputtaakaan. Onko hän jo luovuttanut ja päättänyt että ollaan sitten kokonaan ilman... En tiedä.
Elämä tuntuu varsin eletyltä. Ikääkin vasta alle 40 v.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...mies ymmärtää. Riippuu aivan siitä miten muuten kohtelet miestäsi. Kyl me kollit sairaudet ymmärrämme. Parantele vaan ittes kuntoon ja anna äijälles kunnon kyydit kun oot terve. lä jätä asiaa puolitiehen. oma muijani sairasteli vajaa kaks vuotta kunnes lopulta pakotin erikoislääkärille. Sappi poistettiin kokonaan ja jälkeenpäin olemme olleet molemmat tyytyväisiä ;) ja kivaa on vaikka vasta 32 vuotta aviossa.
Kyllä sairauden ymmärretään ja odotetaan vaikka aika olisikin pitkä..
Kyllä ne perusarvot jos on kunnossa, niin seksi tulkoon vaikka kakkosena vasta.
Paskahousu sellainen mies on joka ei naisensa kipuilua ymmärrä ja jos vieraita haahuilee.
Sama muuten oli toisinpäin kun yksi tuntemani pariskunta joutui tilanteeseen että mies sairastui ja vielä syöpään.
Akan rutku jumalauta pokasi lähibaarista äijän meni vieraisiin kun oma mies oli heikkona lääkkeistä.
Sille akalle järjestimme helvetillisen loppuelämän :-D
Levitin sanaa sen tekosista ja aina kun se tuli baariin niin pöydästä häippäsi kaikkki ketä siinä oli.
Se jätkäkin taisi saada hiukan muilutusta jossakin välissä...
Kaikkeni olen itse tehnyt, vetänyt vitamiinit ja kalamaksaöljyt ja menossa lääkäriin hakemaan hermosärkyyn vaikuttavia lääkkeitä... Jos se vaan suostuu antamaan. Perhana vaikka Diapamia jo syön, vaikka aina olen niitä kammoksunut, kunhan saisi itsensä kuntoon.
Aika raukkahan se tietysti mies olisi jos 8,5 v jälkeen häippäisee ensimmäisen pahemman mällin mätkähtäessä. Voi kun voisi luvata jotain että silloin ja silloin on kaikki ok...