mikä saa

on liiton edustaja työpaikalla ja tottakai hän kertoo mitä hyötyä on kuulua liittoon ja mitä haittaa on kuulua pelkkään kassaan.

Jutta kirjoitti:

on liiton edustaja työpaikalla ja tottakai hän kertoo mitä hyötyä on kuulua liittoon ja mitä haittaa on kuulua pelkkään kassaan.

Työntekijän vai keskusjärjestön?

kenen hyötyjä? kirjoitti:

Työntekijän vai keskusjärjestön?

ylläpitää punahehkuista ay-organisaatiota, kun kaikki kiltisti tai vähemmän maksavat liitolle osuutensa. Tässä kohtaa ihmisten tosiaan kannataisi nousta sorron yöstä.

varaa kirjoitti:

ylläpitää punahehkuista ay-organisaatiota, kun kaikki kiltisti tai vähemmän maksavat liitolle osuutensa. Tässä kohtaa ihmisten tosiaan kannataisi nousta sorron yöstä.

niinhän se on, että itse hoitamalla työsopimukset ihmiset tekisi 16h/pv työtä ja 6 pv/vk. Ja sillä palkalla jonka työnantaja haluaa maksaa.....näin se vaan on. Töitä pitäisi anella ja yrittää tulla toimeen niillä almuilla. Kannattaa ottaa selvää, mitä ay-liike on saanut historian aikana aikaiseksi, ennenkuin alkaa höpöttämään joutavia.....vai onko oma lehmä ojassa....???

kuljake kirjoitti:

niinhän se on, että itse hoitamalla työsopimukset ihmiset tekisi 16h/pv työtä ja 6 pv/vk. Ja sillä palkalla jonka työnantaja haluaa maksaa.....näin se vaan on. Töitä pitäisi anella ja yrittää tulla toimeen niillä almuilla. Kannattaa ottaa selvää, mitä ay-liike on saanut historian aikana aikaiseksi, ennenkuin alkaa höpöttämään joutavia.....vai onko oma lehmä ojassa....???

Lue lisää

maissa joissa ay-liikeeseen ei kuulu juuri ketään esim. Sveitsi, Etelä-Korea ja Britannia. Pitäisikö lukea joskus muutakin kuin Pravdaa?

kuljake kirjoitti:

niinhän se on, että itse hoitamalla työsopimukset ihmiset tekisi 16h/pv työtä ja 6 pv/vk. Ja sillä palkalla jonka työnantaja haluaa maksaa.....näin se vaan on. Töitä pitäisi anella ja yrittää tulla toimeen niillä almuilla. Kannattaa ottaa selvää, mitä ay-liike on saanut historian aikana aikaiseksi, ennenkuin alkaa höpöttämään joutavia.....vai onko oma lehmä ojassa....???

Lue lisää

Tossasulle ihan lyhyesti siltä ajalta mikä mua kiinnostaa, se aika jonka olen ollut työelämässä. Paljon, paljon tekstiä ilman sisältöä mistä kannattaisi muka maksaa tonni vuodessa puhtaana SAK:lle sen jäsenjärjestöjen kautta.
Vielä kun katsot noiden "saavutusten" sisällön niin sanon vaan että parempi hinta-laatusuhde on keskihintaisessa punaviinipullossa.

1981
Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa. SAK-STK ja SAK-LTK sopimukset yhteistoiminnan edistämisestä ja sopimukset yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta.

1984
SAK uhkaa yhteislakolla eli eri tuotannonalojen lyhyiden lakkojen sarjalla. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II, johon sisältyi vuonna 1986 alkava työajan lyhennys 16/32 tuntia. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi. SAK-LTK irtisanomissuojasopimus. Työtuomioistuimen hyvityssakkojen enimmäismäärän korotus 10 000 markasta 90 000 markkaan.

1985
Laki kotihoidontuesta.

1986
Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään, työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta lievennetään. Toimihenkilöjärjestöt TVK ja STTK tekevät STK:n ja LTK:n kanssa keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns. toimihenkilötupon. SAK:n avainalojen yhteislakko 13.-15.3.1983. SAK tekee oman keskitetyn ratkaisun, josta työnantajapuolelta vain LTK jää pois. Työajan lyhennyksen jatkamisesta 68 tunnilla vuosina 1987-1990. SAK-STK rationalisointi- ja yhteistoimintasopimusten uudistus. Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987.

1986-1990
Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä, ns. pekkaspäivinä.

1987
Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki.

1988
Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Henkilörekisterilaki. Yksilölliset työajat lakisääteisiksi. Kotihoidontuki laajenee. Valtioneuvoston kanslia asettaa tulopoliittisen selvitystoimikunnan laatimaan taloudellisia selvityksiä ja laskelmia tulopoliittisia neuvotteluja ja päätöksentekoa varten.

1989
Työttömyysturvalain muutos. Työministeriö aloittaa toimintansa. Henkilörahastolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1990. Uusi yhdistyslaki. SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia. SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan. SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä.

1990
Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991. Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen). SAK-LTK yleissopimus. SAK-STK ja SAK-LTK luottamusmiessopimukset. SAK-STK lomapalkkasopimus uusitaan.

1991
Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä. Ammattikoulutusraha. SAK-STK koulutussopimus ja SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan. Vaikea talouslama alkaa Suomessa. STK vaatii työlainsäädännön ja työehtosopimustoiminnan perusteellista muuttamista, esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. STK:n vaatimukset saavat kutsumanimen 'saatanalliset säkeet'. LTK sanoutuu irti näistä periaatteellisista vaatimuksista. Pankinjohtaja Sorsan ehdottaman palkanalennukset sisältänyt tulopoliittinen kokonaisratkaisu katuu, kun markka devalvoituu. Tulopoliittinen ratkaisu rakentuu palkkojen jäädyttämiselle ja työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittaiselle siirtämiselle työnantajien vastuulta työntekijöille.

1992
TVK menee konkurssiin. Pääosa sen jäsenliitoista siirtyy STTK:hon. SAK uhkaa yhteislakolla

1993
SAK uhkaa yleislakolla, kun hallitus aikoo muuttaa olennaisesti työlainsäädäntöä. STK ja teollisuudenkeskusliitto yhdistyvät Teollisuus ja Työnantajat (TT) keskusjärjestöksi.

1995
Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö.

1996
Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Tel-yhtiöiden hallintolaki.

1997
TT-SAK yleiset sopimukset. PT-SAK yt-sopimus. Työeläkelaitoksen sijoitusuudistus. Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.

1998
Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

1999
Varhaiseläkeuudistus.

2000
Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.

2001
Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti).

2002
UUsi työterveyshuoltolaki. Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta). Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna 2005.

2003
Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaat-uudistus.

2004
Ammatillisen kuntouksen uudistus.