Avioliittoni ei ole sellaisessa jamassa, että vieraaseen sänkyyn pitäisi päästä. Miehellä vaan on niin paljon töitä, ettei häntä usein kotona näy. Minun tekisi mieleni puhua muustakin kuin töistä, remontista ja siivouksesta. Se ei tunnu miestäni kiinnostavan edes silloin, kun sitä aikaa olisi. Asioiden aikaansaaminen ja uutiset vaan ovat aina mielessä. Ennen se ei meitä haitannut, mutta olen tainnut itse muuttua. Erota en halua. Rakastan miestäni ja lapsiamme. Millä saisin nyt nälkäni tyydytettyä? Ei tympiintymiseni tätäkään suhdetta paranna. Onko liian vaarallista aloittaa platonista suhdetta, siinä mielessä, että se saattaa kehittyä muuksi. Onko muilla mielipiteitä tai kokemuksia?
mitä tehdä?
muutuin itse
221682
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mielestäni ei kannattaisi kokeilla edes platonista suhdetta, juuri sen tyyppinen suhde on varma tie naisen sydämmeen. Ja sen jälkeen mukaan tulee erotiikka ... sen jälkeen kuka tietää mitä.
Joku parisuhde kurssi tai lyhyt terapian tapainen voisi olla paikallaan jos ongelma on haittaavan iso, ja jos se ei muuten miehesi kanssa selviä.
Turha sitä ongelmaa on niin pahaksi päästää että avioero tulee.
Heippa!
Olen samanlaisessa elämäntilanteessa elävä mies. Vastoin tuon toisen henkilön neuvoa kehoitan sinua heittäytymään platoniseensuhteeseen mahd. pian ja viemään jos mahdollista sen rajuun yhdyntään saakka... Kokemuksesta voin sanoa, että viimeistään silloin huomaa kuinka paljon omaa kultaansa rakastaa kun vieraan kanssa vietetty seksihetki ei sitten loppujen lopuksi kuitenkaan maistu hyvältä ja myös muutenkin seksihalut katoavat joksikin aikaa...
Hyvä..Hyvä..ei huono neuvo:))
että ne vieraissa käynnit johtuvat suurimmaksi osaksi siitä kun koton ei enää saa mieheltä/naiselta, eli halut ei ole tasapainossa.
Koska seksivietti on niin voimakas,että vaikka kuinka rakastais ja pitäis toisesta,mutta toinen ei ole kiinnostunut seksistä niin kyllä se ajaa vängällä sen toisen hakemaan sitä seksiä muualta.
rauhassa banaaniasi.
Jätä ihmiset rauhaan.
Olet aivan oikeessa, vaikka muut sanois mitä!!!!!
hetken jo luulin että taistelen yksin tuulimyllyjä vastaan vaan tulithan sinä puolustamaan minua . Joo en enää oikein tiedä mitä kirjoittaisin kun tässä alkaa piaan vängällä toistaa itseään.
Mutta kyllä totuus on se että 20vuoden avioliiton jälkeen kyllä monessa parisuhteessa alkaa eväät olla lopussa.Sillä kai niitä avioerojakin tulee eniten siinä 40-45vuoden iässä kun lapset alkaa olla maailmalla ja jäädään kahdestaan ja tulee ns. sellainen tyhjiö elämään ja haetaan sitten sitä nostetta siihen elämän arkeen. ja kun lapset eivät enää ole esteenä niin helposti erotaan tai ainakin aletaan elämään vapaasti. Varsinkin jos seksi ei toimi kotioloissa niin kokeilaan helposti sitä vierasta petiä.
Tämän vuoksi minäkin olen "joutunut" turvautumaan vieraisiin rouviin.
luulenpa että nuo pahimmat tuomitsijat ovat vasta alkaneet parisuhteen ,niin silloin ei ymmärrä näitä asioita mutta kyllä vuosikymmenet tuo totuuden esiin,tai sitten he ovat sellaisia yksineläjiä,jotka haaveilevat parisuhteesta ,mutta eivät ole onnistuneet luomaan sitä syystä tai toisesta ja pitävät sitä pyhänäasiana ja kai se sitä onkin tai ainakin pitäisi olla.
Kommentoippa sinäkin rouva asiaa omasta vinkkelistäsi ja vähän pitemmästi kuin tuossa ensimmäisessä kirjoituksessasi :-}
Ymmärrän kyllä, että seksinpuute ajaa vieraaseen sänkyyn. Mihin oikein halusit vastata? Meillä ei ole seksistä puutetta. Vai väitäkö että on, mutta en sitä tiedosta? Seksimme menee hyvin, siitä en luopuisi, enkä enempää kaipaa. Mutta voisi jostain keskustellakin. Meneekö ne puhehalut liiasta naimisesta ja sitten taas alkaa kun pihdataan? Tämänkö olen missannut?
Joo, olisit jättänyt nyt vielä ne yhteystietosikin...
tutustua paremmin,voisin sp:n antaa jos haluat voitais keskustella tarkemmin.
kokonaan?
en ole koskaan kekustellut mitään homo-juttuja täällä enkä varmaan keskustelekkaan ,koska ne jutut ei kiinnosta minua pätkääkään,mistä tuollaista olet saanut päähäsi ?????
ole entinen HINTTI, joka sekoilee nyt hieman toisella tavalla?
jos itse olet homo niin minusta et ainakaan saa kaveria itsellesi niihin homo-juttuihisi ja sontaluukkuun panemisiin ,niin että heitä pois tuo provosoiminen
höpöttää.
taitais olla viisainta panostaa omaan parisuhteeseen. Jos auton moottori reistailee, eihän se tule kuntoon naapurin autoa korjaamalla tai sitä tutkimalla :)
No, ehkä haluat platonisesta suhteesta näkemystä. Jos et halua leikkiä tulella, panostat omaan parisuhteeseen ja puhut oman miehen kanssa. Kun platoninen suhde tulee ilmi, siitä seuraava kriisi voi kyllä muuttaa asioita.
Vastausta ei varmaan löydy suomi24-keskustelupalstalta.
Yksinkertaisesti: Tee sitä mitä haluat! Keksi uusi harrastus. Käy paikoissa, joissa haluat käydä. Tapaa ihmisiä vaikka baareissa! Kuuntele, näe ja koe. Ei se platoninen suhdekaan pahasta ole, mutta siinä on vaaransa...
Miehesi herää varmasti keskustelemaan enemmän.
Johan leikkasi minullakin:
Valistukseksi niille lukijoille, jotka eivät tunne sivistyssanoja, siteeraan oikein sanakirjasta
Platoninen rakkaus: läheinen suhde kahden henkilön välillä, missä seksuaaliset halut on tukahdutettu tai jalostettu yleiselle mielipiteelle hyväksyttävämpään muotoon.
Onpahan nyt tästäkin viestiketjusta hyötyä edes joillekin kanssakulkijoilleni.
Kiitos kaikille vastauksista.
Nyt minä en ymmärrä: miksi aloitit kyseisen keskustelun ja mikä oli tarkoituksesi etsiessäsi vastausta platonisesta suhteesta?
Muista ettei edes platoninen suhde säily stabiilina ajattomasti, se on hieno suhde niin kauan kuin kantti kestää, siinä rakkautta ja ymmärrystä, ystävyyttä, juuri sitä mitä nainen kaipaa.
Se on varma tapa patouttaa eroottiset tunteet, jos platonisuudesta hiukkaakaan toinen osapuoli lipsuu, suhteen piilotettu erotiikka "räjähtää" miehen ja naisen välille. Mutta tämä oli varmasti sellainen yleinen käsitys asiasta.
Luulen että aidossa platonisessa, eivät osapuolet edes välttämättä näe eivätkä koe suhteen platonisuutta (erotiikan tukahduttamista jne.), elikkä tukahduttamista ja jalostusta ei tehdä tietoisesti välttäen erotiikkaa, vaan se on alitajuntaista.
Jos jollakin on kokemuksia tällaisesta suhteesta, lukisin mielelläni, jos kirjottaisitte.
Platoninen rakkaus ei ole stabiili, kuten ei muutkaan rakkaudenlajit.
Minulla on kokemusta syvästä ystävyydestä, jota tässä nimitettäneen platoniseksi rakkaudeksi. Suhde merkitsee minulle paljon, vaikka emme näe usein. Niinä aikoina kun emme tapaa, muistelen miestä välillä yksikseni, askareitten lomassa tms.
Minulla on kokemusta myös hyvin eroottisesta platonisesta suhteesta. Se tekee elämäni yhtä aikaa ihanaksi ja järjettömän vaikeaksi. Mies muistuu mieleeni kymmeniä, ellei satoja kertoja päivässä, etenkin jos olemme juuri tavanneet. Missä tilanteissa tahansa!
Eroottisesti latautunut platoninen rakkaus on todellinen taitolaji! En suosittele vasta-alkajille..
...kovin kuulosti tutulta. Avioliittoa meillä takana lähes 20 vuotta ja lapsiakin monta... ja siitä seksistä ei tosiaankaan puutetta !! Ja jottei nyt kukaan luulisi että vaimo=minä on vähään tyytyväinen, niin puhutaan noin viidestä "kerrasta" viikossa joita ei tosiaan mitata sekuntikellolla!
Mutta sitten se muu??? Keskustelut, yhteiset harrastukset, huvit ja hauskuus! Puhumme vain miehen työstä ja käytännön pyörittämisestä sen ihan välttämättömän, muuhun ei aikaa? eikä haluja mieheni puolelta, mikään muu kuin oma työ ei ole tarpeeksi kiinnostavaa?
Käyn jonkin verran "ulkona" itsekseni ja tämä loukkaa helposti miestäni. Olen kuitenkin pitänyt kiinni oikeudestani karata silloin tällöin, en seksisuhde mielessäni, vaan olen tutustunut keskustellen sekä miehiin että naisiin. Miestuttavuudet ovat kaikki jääneet näihin yksiin tapaamisiin eli en ole uskaltanut vastaanottaa yhteystietoja... ja tätä sitten olen joskus seuraavina tylsinä viikkoina katunut...
Kaipaan miesnäkökulmaa elämääni eli onko se sitten tätä platoonista rakkautta? Parhaimmat keskustelut olen käynyt lähes samassa elämäntilanteessa olleiden miesten kanssa, jolloin myös ymmärrys suhteen tasosta eroottisessa mielessä on täsmännyt.
Ja niin, haluaisin myös mieheni nauttivan tästä samasta vapaudesta samoissa rajoissa! Jos oppisimme vielä yhdessäkin nauramaan ja hulluttelemaan kun opiskelemme sitä ensin erillämme...