Hankalaakin hankalampi parisuhteeni vetelee viimeisiään. Itselläni olisi kaikki halu yrittää ja rakkaus vielä tallella. Valitettavasti minun on vain pakko alkaa uskoa se tosiasia, että olen seurustellut vain täysin itsekeskeisen toisen tunteista mitään piittaamattoman hirviön kanssa.
Mieheni vannoo rakkauttaan säännöllisesti noin viiden päivän jaksoissa, kunnes tulee viikonloppu ja hän pettää kaikki lupaukset, tekee katoamistemput, ei vastaa puhelimeen eikä tekstiviesteihin.
Kun kysyn pettämisestä se suuttuu, kun kysyn haluaako se erota, se suuttuu, koska hänen mielestään minulla vain on se eroaminen mielessä ja varmaan jo uusi kolli kiikarissa.
Joka kerran jälkeen,luulen että olemme päässeet yksimielisyyteen kunnes sama kaava toistuu. Hulluinta on se, että aamulla mies vakuutteli rakastavansa ja olevansa tulossa luokseni heti työvuoron päätyttyä, ei mitään riitaa, mutta kuitenkin muutama tunti myöhemmin minulle ei enää vastata, enkä saa edes tekstiviestillä ilmoitusta muuttuneista suunnitelmista.
Lisäksi hän syyllistää minua käytöksestään, vaikka on itse tehnyt suhteessa kaikki sellaiset asiat, joita ei pitäisi tehdä, pettänyt, valehdellut ja hakannut. Vannoo koko ajan olevansa muuttunut mies, jos minä en vain riivaisi häntä hulluuden partaalle.
Hermot menee ja voi helvetti että mie olen pettynyt siihen ihmiseen, ei sitä edes haluaisi uskoa jonkun olevan noin mätä tapaus. Kiittämättömyys vaan on maailman palkka. Tällaista kohtelua saa mieheltä, kun antaa sille vapautta, rakkautta, hellyyttä ja anteeksiantoa.
Voi, voi.
Mieheni vannoo rakkauttaan säännöllisesti noin viiden päivän jaksoissa, kunnes tulee viikonloppu ja hän pettää kaikki lupaukset, tekee katoamistemput, ei vastaa puhelimeen eikä tekstiviesteihin.
Kun kysyn pettämisestä se suuttuu, kun kysyn haluaako se erota, se suuttuu, koska hänen mielestään minulla vain on se eroaminen mielessä ja varmaan jo uusi kolli kiikarissa.
Joka kerran jälkeen,luulen että olemme päässeet yksimielisyyteen kunnes sama kaava toistuu. Hulluinta on se, että aamulla mies vakuutteli rakastavansa ja olevansa tulossa luokseni heti työvuoron päätyttyä, ei mitään riitaa, mutta kuitenkin muutama tunti myöhemmin minulle ei enää vastata, enkä saa edes tekstiviestillä ilmoitusta muuttuneista suunnitelmista.
Lisäksi hän syyllistää minua käytöksestään, vaikka on itse tehnyt suhteessa kaikki sellaiset asiat, joita ei pitäisi tehdä, pettänyt, valehdellut ja hakannut. Vannoo koko ajan olevansa muuttunut mies, jos minä en vain riivaisi häntä hulluuden partaalle.
Hermot menee ja voi helvetti että mie olen pettynyt siihen ihmiseen, ei sitä edes haluaisi uskoa jonkun olevan noin mätä tapaus. Kiittämättömyys vaan on maailman palkka. Tällaista kohtelua saa mieheltä, kun antaa sille vapautta, rakkautta, hellyyttä ja anteeksiantoa.
Voi, voi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
taitelijan kanssa... :)
..mielenkiinnosta, ettei vain ois kyseessä neitsytmies???..:))
Kyseessä on ihan härkämies.
ite oon kans härkämies ja mielestäni liian kiltti naisille..en koskaan tappele..haluan vaan kaikkea lässyn lässyn meninkiä..mikä näköjään etoo naisia joihin ihastun
ihan uskomatonta..mulla ihan täsmälleen samallainen tapaus!!!
jätetäänkö yhessä ne paskat?
Liian pitkään olen uskonut, että hän voisi muuttua. Luulen, että hän on narsisti, sillä ensi alkuun oli niin kohteliasta ja mukavaa. Valehteli olevansa sitä sun tätä ja jätti kertomatta kaiken negatiivisen. Valehteli päin naamaa kun kysyin. Mitään ei koskaan tunnusta, ennen kuin sitten, kun on mustaa valkoisella. Silloinkin keksii jonkun peitetarinan tai uuden valheen, josta jää myöhemmin kiinni.
Nyt on selvinnyt, että sillä on naistenhakkaamisesta rikosrekisteri, on veloissa korviaan myöten niin pankille, valtiolle kuin useille yrityksille. Ulosotto koko ajan päällä
Sitä saa kärsiä nahoissaan, kun uskoo ihmiseen. Seuraavan äijän kohdalla pitää vissiin palkata yksityisetsivä penkomaan taustoja, ennen kuin alkaa millekään, mulla kun näköjään on taipumusta vatää puoleeni hyväksikäyttäjiä ja hulluja.
Kertoneeko sitten jotakin minusta itsestäni;)
olla itse ljoku äheisriippuvainen jos tuollaisen tyypin kanssa pitää nysvätä.
Enpä usko siihen läheisriippuvuuteenkaan, koska siinä tapauksessahan mie olisin muuttanut sen äijän perässä toiselle paikkakunnalle, heti kun se alkoi sellaistakin kinuamaan.
Ja uskon, että läheisriippuvainen hakee rinnalleen ihmistä, joka oikeasti on läsnä elämässä.
En tiedä, suhteessa on ollut niin paljon pahaa,että tässä pitää ihan miettiä että mitä sitä tuntee.
Maailma on miehiä täynnä ja minulla ei ole koskaan olut vaikeutta löytää ystäviä tai poikaystäviä. Valitettavaa on, että on haaskannut aikaansa, rahaansa ja rakkauttaan tyyppiin, joka ei todellakaan ole sen arvoinen.
Nyt, kun olen tässä asioita miettinyt, niin olen tullut tulokseen, että äijä on koko ajan testaillut, kuinka paljon olen valmis kestämään, aina kun on saanut "lisää löysiä" on alkanut vedättämään enemmän. No, mulla on mitta täynnä. Turha tulla enää ruikuttaan ja en helly vaikka itkisi kuinka elämänsä olevan pilalla tai uhkailisi itsemurhalla.
Parempi jatkossa vaan huolia puolisokseen vain sellaisia miehiä, jotka ovat tavoiltaan ja älyltään samalla tasolla.
ja ottakaa mut..mun nainen oli just tollane paska muaq kohtaan ku teijä miehet on..välillä rakasti ja toisena päivänä kylmä ku mikä..iha hirvee suhde..mä vaan halusin rakastaa
Yhdyn edellisiin puhujiin, paska mikä paska.Osaa puhua ja pussata mutta valheet paljastuvat lopulla,uskoin luotin toivoin ja vuotin.Totuus paljastui tänään, nyt mies itkee,anteeksiantoa,voi vittu että kaikkiin sitä retkahtaakin.Kihloihin ja yhdessä asumiseen,,,onneks on oma talo jonne muutan takas kunhan pakkaset helpottaa.Kaikki härät joutaa sinne mistä ne on tulleetkin, eli ,,,,
Mulla kans oli aikoinaan samanlainen lirkuttelija-valehtelija härkämies. Alussa oli niin mukavaa ja romanttista. Annoin ukolle tilaa ja joustin koko ajan, en halunnut liikaa sitoa ja nalkuttaa. Ukko käytti tätä häikäilemättä hyväkseen ja valehteli menoistaan. En suoranaisesti saanut koskaan kiinni pettämisestä, vaikka merkkejä siihen oli paljonkin. Mistään ukon kanssa ei pystynyt puhumaan, aina rupesi syyttelemään minua ja kieltäytyi keskustelemasta asioista. Lopulta ukko jätti kylmästi ja siirtyi vihreämmille laitumille metsästämään uutta uhria. Ja seuraavallekin naiselle kävi just niinkuin mulle. Monellekohan naiselle jo tehnyt vastaavat temput.
Voi hemmetti sentään, kun sinäkin jaksat roikkua siinä ihkussa rentussasi. Oletteko te naiset jotain masokisteja? Kärsitään viimeiseen asti, kunnes lopulta tajutaan, ettei muutosta ole luvassa. Hohhoijjaa
Eihän sitä nyt voi heti ensimmäisen riidan/epäselvyyden/laiminlyönnin takia erota.
Itse ainakin yritän antaa suhteelle mahdollisuuden niin kauan kuin sellainen on olemassa. Ja sitten kun kaikki on tehty, voi nostaa kädet ilmaan ja luovuttaa & nostaa kytkintä.
Nykyaikana muutenkin ihmiset eroavat ihan liian helposti, heti kun vähän ahdistaa. Mieluummin kärsin vähän liian pitkään kuin luovutan liian pian ja menetän mahdollisesti elämäni tilaisuuden. Mikä se sitten on aikamääritys masokismille, kas siinäpä pulma. Ehkä jos useampia vuosia alkaa mennä, ja mies käyttäytyy räikeän törkeästi.
Harvoinpa ne tilanteetkaan niin selviä ovat. Toinen voi olla taitava manipuloija, sekä tietenkin kaikkea hämmentää tekijä X, rakkaus. Emme me ihmiset mitään koneita ole.