Muutimme mieheni kanssa jokunen kuukausi sitten työn perässä Helsinkiin pienemmältä paikkakunnalta. Aikaisemmin sosiaalinen elämäni oli vilkasta ja monta ystävää jäi muutossa vanhalle paikkakunnalle. Aluksi yhteydenpito oli vilkasta, mutta väheni pian. Nyt tuntuu siltä että ainoa joka yrittää pitää yhteyttä, olen minä. Vanhaan asuinpaikkaamme ei ole kuin parin tunnin ajomatka, mutta ystävistäni kukaan ei ole vaivautunut kyläilemään, itse olen yrittänyt käydä kyläilemässä jottei minulle tärkeät ihmissuhteet unohtuisi. Olen miettinyt, että enkö ole kaivattu ollenkaan, mutta ystäväni vaikuttavat aina iloisilta kun olen mennyt kylään. Mutta mistä tuon tietää...
Elän ihanassa avioliitossa, mutta mieheni työn takia olen usein yksin. Omassa työssäni on paljon mukavia ihmisiä, mutta tässä iässä (n. 30v) kaikilla on jo valmiit ystävyyssuhteet eikä uusia useimmiten kaivata. Joten uusien kavereiden ja ystävien "hankkiminen" on todella haastavaa. Illat ja viikonloput ovatkin välillä raskaita kun ei ole ystäviä joiden kanssa voisi esim.harrastaa jotakin. Varsinki kun olen todella sosiaalinen ja tottunut vilkkaseen seuraelämään.
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Vai oletko samassa tilanteessa juuri nyt? Kuinka olette selvinneet? Kuinka löytää uusia tuttavuuksia? Kertokaa kokemuksistanne.
Elän ihanassa avioliitossa, mutta mieheni työn takia olen usein yksin. Omassa työssäni on paljon mukavia ihmisiä, mutta tässä iässä (n. 30v) kaikilla on jo valmiit ystävyyssuhteet eikä uusia useimmiten kaivata. Joten uusien kavereiden ja ystävien "hankkiminen" on todella haastavaa. Illat ja viikonloput ovatkin välillä raskaita kun ei ole ystäviä joiden kanssa voisi esim.harrastaa jotakin. Varsinki kun olen todella sosiaalinen ja tottunut vilkkaseen seuraelämään.
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Vai oletko samassa tilanteessa juuri nyt? Kuinka olette selvinneet? Kuinka löytää uusia tuttavuuksia? Kertokaa kokemuksistanne.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Muutin työnperässä myös tänne etelään. Matkaa kotipaikkakunnalle pari tuntia. Kaverit jäi sinne ja sen kyllä huomaa. :(
Yksinäisyys vaivaa muakin. Ystäviä on todella vaikea löytää. Tuntuvat kaikki niin pinnallisilta... Kaikki tuttavuudet on tulleet lähinnä vain mieheni kautta. Hän kun on elänyt näillä seuduilla pidempään. Olen kysynyt ihan saman kysymyksen: mistä ystäviä, kun entiset eivät enää jaksa vaivautua...
Naisia samanlaisissa tilanteissa ainakin 3 kpl. Itse oon 32 v ja äskettäin eronnut & tänne yksin muuttanut nainen.
Eiköhän perusteta oma "kaveriklubi" tänne kehäkolmosen sisään?
Joo, perustetaan vaan! Mukavaa kuulla ettei ole yksin ongelmansa kanssa!
en ole kehä kolmosen sisäpuolella...
En ole minäkään kehä kolmosen sisäpuolelta, mutta pk-seudulta kumminkin. Kiva olisi saada lisää ikäsiäni ystäviä, siis yli kolmikymppisiä.
perustetaanko oikein kerho? :D
Ok... kukas alkaa yhteyshenkilöksi? Ehdotan alkuperäistä kirjoittajaa. :) Pistä meiliosoite niin saat meiliä, ja jos löytyy meseosoite niin sekin vois olla kiva.
Ei se ole ongelma vaikka ette asukaan kehä kolmosen sisäpuolella. Junat kulkee (jos ei oo liikaa pakkasta siis...). Laittakaahan kaikki mailia osoitteeseen [email protected] . Laitan mese-osoitteen mailin kauttaa myöhemmin. Kuulemisiin! :)
Pääseekö mukaan vaikka ei ole yli 30 vuotias?
Mukaan vaan. En minäkään ole vielä 30 v. T: Viestin aloittaja