"Sivistyssanat"

Jylhä kuvaa runossaan hyljätyn miehen katkeria ja kostonhimoisiakin tunnelmia, joihin ei näytä löytyvän vaihtoehtoisia ratkaisuja: Ähäkutti, eipä käy hyvin sinullekaan. Epätoivoisella myllertävät kaikki tunteet sekaisin, saattaapa siihen mahtua sekaan salamielistä ja suoraakin ivaa.

Mietittyäni Häätanhu runon sisältöä tuli selväksi miten runokin voi sisältää aika purevaa ivaa. Ivailua parhaimmillaan ; "...pian päätät tanhus, oot kohta vanhus, mut´ikinuorna sä minut näät..." Siis vastakkain asettelua. Laulaja muistoissa pysyy aina nuorena, toinen vanhenee, ikä tekee tehtävänsä.Sellaista on elämä.

reetta2 kirjoitti:

Mietittyäni Häätanhu runon sisältöä tuli selväksi miten runokin voi sisältää aika purevaa ivaa. Ivailua parhaimmillaan ; "...pian päätät tanhus, oot kohta vanhus, mut´ikinuorna sä minut näät..." Siis vastakkain asettelua. Laulaja muistoissa pysyy aina nuorena, toinen vanhenee, ikä tekee tehtävänsä.Sellaista on elämä.

Lue lisää

jos se katkera mies tekee itsemurhan, hän säilyy nuorena muistoissa, mutta toinen eloon jäävä osapuoli vanhenee, kuten meille on käynyt. Siitä taitaa kaveri ironisoida!

---
(mutta emmehän me ole kohtaloamme vielä kovin kurjana kokeneet?!).

Jylhän häätanhu tuo mieleen keväisen muistikuvan
ja tenhoisan sävelen.
Asuin nuorena vuoden Yrjö Jylhän sisaren alivuokralaisena. Sattui kaksi kertaa, että vuokraemäntä avasi ovet, kun radiosta kaikui häätanhu. Ikkuna auki puistoon, puut hiirenkorvalla, romanssini oli katkolla ja siihen saumaan nuo sanat ja sävel...muistan ikuisesti.

Vetoan tässäkin Veijo Meren sivistyssanakirjaan.

Alunperin ironia perustuu kreikkalaiseen sanaan eírõn (eírõn), teeskentelevä. Sanan takana on filosofi Sokrateen tapa heittäytyä tyhmäksi ja sitten kehitellä hyvinkin loogisia ja vaarallisia johtopäätöksiä, jotka pantiin sitten hulluuden tiliin (ymmärrän, jos vaimonsa Xanthippe myrkytti hänet, on syytä varoa meidän muidenkin miesten vastaavaa ironiaa!).

Lievempää, salamielistä ja kuulijan tulkintaa edellyttävää ivaa taitaa sana ilmaista. Ironian takaa saattaa tulla Ironian 'varsinainen tarkoitus' esille joskus suoraan, joskus vasta älyllisen oivaltamisen kautta.

Tuo työhön kykenemättömän vanhuksen tappaminen oli ennen yhteisön elinehto. Tapetaanko lapsi nälkään, kun vanhus tarvitsee työpanoksen hoidolleen? Maatalous / kalastustyypin yhteiskunnan, jossa tehoviljelys ja -kalastus olivat vasta ennuste 1000 vuoden päässä, ei ollut mahdollista pitää ketään sidottuna muualle, kun käset tarvittiin ruuan hankintaan.

Olisipa tuo voimassa vielä nytkin. En ainakaan minä haluaisi olla "kasvina" muiden armoilla!

vaarivaari kirjoitti:

Tuo työhön kykenemättömän vanhuksen tappaminen oli ennen yhteisön elinehto. Tapetaanko lapsi nälkään, kun vanhus tarvitsee työpanoksen hoidolleen? Maatalous / kalastustyypin yhteiskunnan, jossa tehoviljelys ja -kalastus olivat vasta ennuste 1000 vuoden päässä, ei ollut mahdollista pitää ketään sidottuna muualle, kun käset tarvittiin ruuan hankintaan.

Olisipa tuo voimassa vielä nytkin. En ainakaan minä haluaisi olla "kasvina" muiden armoilla!

Lue lisää

Minua alkoi kiinnostaa käsite "sardiinialainen nauru". Googletin ja sain selville vain sen, että kyseessä oli filosofin (oliko se Sokrates?) kuolema.

On mielenkiintoista lukea ja kuulla vanhoja antiikin tarinoita. Niistä juontavat juurensa monet lentävät lauseet ja on kiinnostavaa tietää, mistä ne ovat lähtöisin.

Sardiinialainen nauru ... hm ... ikäänkuin olisin sen kuullut ennenkin!

saara.dma kirjoitti:

Minua alkoi kiinnostaa käsite "sardiinialainen nauru". Googletin ja sain selville vain sen, että kyseessä oli filosofin (oliko se Sokrates?) kuolema.

On mielenkiintoista lukea ja kuulla vanhoja antiikin tarinoita. Niistä juontavat juurensa monet lentävät lauseet ja on kiinnostavaa tietää, mistä ne ovat lähtöisin.

Sardiinialainen nauru ... hm ... ikäänkuin olisin sen kuullut ennenkin!

Lue lisää

Tuossa edellä minä pähkäilin, mitä on sardiinilainen nauru, enkä muistanut, että olin siitä edellisenä päivänä lukenut viestistäsi.

Siitä tietenkin tuli tuo loppuhuomautukseni: ... hm ... ikäänkuin olisin sen kuullut ennenkin.

rönsyilevät samaan tapaan kuin viestit näissäkin keskusteluissa. Surmatavat voivat tarkentua arkeologian löydöksistä.

Mutta maailmassa vallitsee julmuus edelleenkin. Avausta kirjoittaessani kuulin radiosta toisella korvalla presidentin yhteisvastuukeräyksen avauspuhetta. Epäilen avun perillemenoa Angolan levottomille alueille, kaappaavatko asemiehet osan avusta terrorinsa tehostamiseen?

Pyyteetöntä auttamista toki löytyy, varmaan Angolastakin. Uzma toimii parhaillaan sellaisissa tehtävissä Pakistanissa.

Työkalut tylsyvät käytössä, niin oli tylsynyt omakin sarkasmini, vaikka en sanaa käytäkään. Ruuneperin tahkolla sen terä saatiin onneksi (?) terotettua ;-)

...käytä keskusteluissa civistyssanoja muuta kuin leikin päältä.

Avasin ketjun niille, joita se sattuu kiinnostamaan. Kaikenlaista se meikäläisen panee yrittämään tämä 'kuiva huumori' ;-)

Eihän viestisi poistolle ole mitään perusteita. Jatketaan vain juttelua!

vieraampikin, selviää helposti asiayhteydestä.

Paljon vaikeampaa on kokonainen murremössö.

Siitä ei saa selkoa millään, eikä ole voimia etsiä joka sanaa jostain.

fiiuliinin kantaan,noista sivistyssanojen käytöstä.
Melkein kaikista löytyy suomalainen vaihtoehto.

SkillaN kirjoitti:

fiiuliinin kantaan,noista sivistyssanojen käytöstä.
Melkein kaikista löytyy suomalainen vaihtoehto.

ehkä sivistystä ei mitata sivistyssanojen osaamisella.

SkillaN kirjoitti:

fiiuliinin kantaan,noista sivistyssanojen käytöstä.
Melkein kaikista löytyy suomalainen vaihtoehto.

mita se taas olikaan?On henkiloita jotka ovat tottuneet kayttamaan niin sanottuja sivitys sanoja jokapaivaiseea puheessaan siita on tullut tapa eika sita niin helposti voi muuttaa,koska itesallani on useinkin kieli vaikeuksia kaytan sanakirjaa tai googelia tai suoraan kysyn mita sana tarkoittaa,onko se synti jos oppii jotakin uutta jokapaiva?Mina en todellakaan tunne noita parjattuja sivistys sanoja.
Eikos olisi parempi jos sais vapaasti keskustella ettei tarvis pelata mita sanoja kayttaa?

SkillaN kirjoitti:

ehkä sivistystä ei mitata sivistyssanojen osaamisella.

Minkä ihmeen vuoksi ei myös yksi tällainen ketju tälle sivulle sovi siinä kuin mikä tahansa muukin.

Lukijoiden kiinnostuksenaiheet ovat vaihtelevia ja paljon on mietitty sitä, millaiset asiat saisivat kirjoittamaan.
Tämä on nyt yksi, mm. Kahvipirtti on myös yksi sellainen ja toivottavasti tulee vielä lisää.

Ei se, että jotakuta ei joku viestiketju kiinnosta, anna aihetta siitä ketjussa marmattaa.

Totta on, että ei sivistyssanoilla mitata sivistyksen määrää eikä laatua, mutta kyllä yleistieto on osa yleissivistystä. Ja on aina mukava oppia uusia asioita, emmehän toki siihen ole liian vanhoja, mitä?

Miksi ei voitaisi keskustella sivistysanoista, niiden merkityksestä, käytöstä eri talanteissa. Ei se oppi ojaan kaada, varsinkin kun Hannibalilla on tietoa paljon sanojen synnystä.

Hyvähän on tiedostaa milloin keskustelussa esiintyy pientä ivailua tai muuta sellaista.
Joka päivä jossakin tilanteessa tulee esille joku sivistyssana, joten hyvä on tietää ettei ole pihalla kun lumiukko keskusteluissa.

Runokin voi olla, kuten esimerkin laitoin todella "vihjailevan ivallinen", se se laittaa miettimään mitähän kirjoittaja tuollakin tarkoitti.

Olemme kaikki erilaisia, yksi pitää kahvista toinen teestä, maistelijoille on makuasia kumpi on parempaa.

reetta2 kirjoitti:

Miksi ei voitaisi keskustella sivistysanoista, niiden merkityksestä, käytöstä eri talanteissa. Ei se oppi ojaan kaada, varsinkin kun Hannibalilla on tietoa paljon sanojen synnystä.

Hyvähän on tiedostaa milloin keskustelussa esiintyy pientä ivailua tai muuta sellaista.
Joka päivä jossakin tilanteessa tulee esille joku sivistyssana, joten hyvä on tietää ettei ole pihalla kun lumiukko keskusteluissa.

Runokin voi olla, kuten esimerkin laitoin todella "vihjailevan ivallinen", se se laittaa miettimään mitähän kirjoittaja tuollakin tarkoitti.

Olemme kaikki erilaisia, yksi pitää kahvista toinen teestä, maistelijoille on makuasia kumpi on parempaa.

Lue lisää

Mistä ihmeestä joku löysi minun ja Skillanin viestistä kiellon ettei saisi keskustella näistäkin asioista?
Minähän omana mielipiteenäni vain kirjoitin että nuo sivistyssanat ovat hölynpölyä, ja vahinko kun Skillan yhtyi minuun , sai turhasta moitintaa.

Minä kun en ymmärrä sivistyssnoista tuon taivaallista ja pian 76 vuotiaana en enää jaksa opiskella,
Opiskelkaa te toiset jotka matkustelette ja olette sanoista kiinnostuneet, minä luovutan.

SkillaN kirjoitti:

ehkä sivistystä ei mitata sivistyssanojen osaamisella.

satutaan osaamaan?

Oletko nyt vähän diktatoorinen?

mitä kahvipirtissä kirjoitti:

satutaan osaamaan?

Oletko nyt vähän diktatoorinen?

Sivistyssana nopeuttaa juonta ja sen voi samalla selventää suomeksi kuten TV:ssä tehdään. Harmi, ettei kielessämme ole ihan aina parasta vastinetta.
Mutta mennäpä latomaan sanoja, joiden merkitystä ei tunne tai ladella niitä ärsyttävän suuren määrän. Ei se kuitenkaan kielletty laji ole, en ole huomannut missään kieltoja. Ollaan vaan korvat avoinna ja kysäistään oitis, mikä on suomenkielinen vastine. Ei voi listiä kumpaakaan, käyttäjää eikä vihaajaa.

uzma-m kirjoitti:

mita se taas olikaan?On henkiloita jotka ovat tottuneet kayttamaan niin sanottuja sivitys sanoja jokapaivaiseea puheessaan siita on tullut tapa eika sita niin helposti voi muuttaa,koska itesallani on useinkin kieli vaikeuksia kaytan sanakirjaa tai googelia tai suoraan kysyn mita sana tarkoittaa,onko se synti jos oppii jotakin uutta jokapaiva?Mina en todellakaan tunne noita parjattuja sivistys sanoja.
Eikos olisi parempi jos sais vapaasti keskustella ettei tarvis pelata mita sanoja kayttaa?

Lue lisää

Täällä on usein puhuttu demokratiasta ja vapaa
sanojen valinta on juuri sitä.
Uzma ei tuntenut kaikkia sanoja, samoin en minäkään,
varsinkin murresanoissa on paljon outoja ja silloin tartun Nykysanakirjaan, sillä
tykkään selvittää sanojen taustan.

Reetan tavoin tykkään oppia uusia asioita.

FiiuliN on yksi palstan rehellisimpiä kirjoittajia
ja ilolla luen hänen mielipiteitään.

Mukava, kun meitä on moneksi

uzma-m kirjoitti:

mita se taas olikaan?On henkiloita jotka ovat tottuneet kayttamaan niin sanottuja sivitys sanoja jokapaivaiseea puheessaan siita on tullut tapa eika sita niin helposti voi muuttaa,koska itesallani on useinkin kieli vaikeuksia kaytan sanakirjaa tai googelia tai suoraan kysyn mita sana tarkoittaa,onko se synti jos oppii jotakin uutta jokapaiva?Mina en todellakaan tunne noita parjattuja sivistys sanoja.
Eikos olisi parempi jos sais vapaasti keskustella ettei tarvis pelata mita sanoja kayttaa?

Lue lisää

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/index.html

Se ei ole mikään "virallinen" sanakirja, mutta aika hyödyllinen joka tapauksessa. (päivitetty viimeksi v. 2002) Aina tulee eteen vierasperäisiä sanoja, joita ei tunne.

"Sivityssanat" ovat monille jokapäiväistä kielenkäyttöä ihan samoin kuin IT-ihmislle ovat atk:hon liittyvä sanat, joita ei aina ollenkaan ymmärrä.

Minä nyt satuin käyttämään sanaa "sarkastinen", enkä osannut ollenkaan odottaa, että se poikisi niin paljon ihan periaatteellistakin keskustelua.

Sinulla, joka elät monikulttuurisessa ja ilmeisesti myös monikielisessä ympäristössä, on täysi oikeus siihen, että käytät sinulle tuttuja sanoja. Niin pitäisi kaikilla meillä olla. Ei joka sanaansa voi varoa, eikä kaikki ole hienostelua. MdkMdk ja joku toinenkin usein kertoo asiansa niin, että sanoo ruotsinkielisen nimityksen, jolloin kukin voi katsoa esimerkiksi sivulta

http://www.ilmainensanakirja.fi/

mitä sana tarkoittaa.

Minulla on tapana kysyä kirjoittajalta, kun näen vieraan sanan, ja jota en löydä muualta. Yleensä saan siihen ystävällisen ja valaisevan vastauksen.

mitä kahvipirtissä kirjoitti:

satutaan osaamaan?

Oletko nyt vähän diktatoorinen?

noinko taas ymmärrettiin.

En todella sanonut ketjun tarpeellisuudesta mitään, hyvänen aika , totta kai keskustella pitää ja kaikki ketjut on minun puolesta aivan kelvollisia.

Sanoin tai ainakin tarkoitin, että s.sanoja ei ole pakko käyttää.
Minä ymmärrän aika hyvin, ja mitä en ymmärrä on minun murheeni.

Ketjulle vain hyvää jatkoa.
Mielipiteitä nämä vain on, ei missään tapauksessa mitään "kieltoja"

fiiuliN kirjoitti:

Mistä ihmeestä joku löysi minun ja Skillanin viestistä kiellon ettei saisi keskustella näistäkin asioista?
Minähän omana mielipiteenäni vain kirjoitin että nuo sivistyssanat ovat hölynpölyä, ja vahinko kun Skillan yhtyi minuun , sai turhasta moitintaa.

Minä kun en ymmärrä sivistyssnoista tuon taivaallista ja pian 76 vuotiaana en enää jaksa opiskella,
Opiskelkaa te toiset jotka matkustelette ja olette sanoista kiinnostuneet, minä luovutan.

Lue lisää

siinä kun sanot hölynpölyksi, noita niin kutsuttuja sivistys sanoja.
Olen kuullut niitä käytettävän jonakin arvonlisinä , kun asianomainen "koittaa" oikein itseensä korottaa johonkin arvoon...
Naurettava väite että olis helpompi keskustella....koska suomenkin kielestä löytyy vastaava ilmaisu joka on kaikille ihan selvä ilman sanokirjaakin.
Noin ihan vaan kansakoulu pohjaltakin.

Minustakin niitä voi puhua en ole mitenkään vastaan mutta missä minäkin tavalinen työmies sellaisia tarvitsen , en varmasti työssäni ole koskaan tarvinnut , silloin kun vielä olin työssä.
Teko hienoihin "Seurapiireihin" kun en ole koskaan kuulunutkaan , enkä ole koskaan halunutkaan kuulua.
Terv: Lokari1.

reetta2 kirjoitti:

Miksi ei voitaisi keskustella sivistysanoista, niiden merkityksestä, käytöstä eri talanteissa. Ei se oppi ojaan kaada, varsinkin kun Hannibalilla on tietoa paljon sanojen synnystä.

Hyvähän on tiedostaa milloin keskustelussa esiintyy pientä ivailua tai muuta sellaista.
Joka päivä jossakin tilanteessa tulee esille joku sivistyssana, joten hyvä on tietää ettei ole pihalla kun lumiukko keskusteluissa.

Runokin voi olla, kuten esimerkin laitoin todella "vihjailevan ivallinen", se se laittaa miettimään mitähän kirjoittaja tuollakin tarkoitti.

Olemme kaikki erilaisia, yksi pitää kahvista toinen teestä, maistelijoille on makuasia kumpi on parempaa.

Lue lisää

Sivistyssanojen laajamittainen käyttö rehoitti 60- ja 70-luvun ylioppilastaistolaisten puheessa. Jostakin syystä he yrittämällä yrittivät olla "sivistyneitä". Puoli pulloa kossua riitti riisumaan "sivistyksen" kultaisen hohteen! (sarkasmia?)

Jokainen "kuppikunta" käyttää sitä kieltä, jota toiset samaan kuppikuntaan kuuluvat ymmärtävät. Ajatellaan vaikka tietotekniikkaa. Siitä ei voi puhua, ellei käytä "kapulakieltä". Hyvä, että meillä on suomalaistettu englantilaisia termejä, eikä yritetty keksiä jokaiselle termille aitosuomalaista nimeä.

Kun puhun arkiasioista, käytän selvää (en aina selkeää) suomen kieltä, mutta joissakin yhteyksissä on pakko käyttää "sivistystermistöä", koska se kuuluu "kuppikunnan" kieleen.

- maassa maan tavalla tai maasta pois - on hyvä viisaus laajemmassakin mitassa käyttäen.

vaarivaari kirjoitti:

Sivistyssanojen laajamittainen käyttö rehoitti 60- ja 70-luvun ylioppilastaistolaisten puheessa. Jostakin syystä he yrittämällä yrittivät olla "sivistyneitä". Puoli pulloa kossua riitti riisumaan "sivistyksen" kultaisen hohteen! (sarkasmia?)

Jokainen "kuppikunta" käyttää sitä kieltä, jota toiset samaan kuppikuntaan kuuluvat ymmärtävät. Ajatellaan vaikka tietotekniikkaa. Siitä ei voi puhua, ellei käytä "kapulakieltä". Hyvä, että meillä on suomalaistettu englantilaisia termejä, eikä yritetty keksiä jokaiselle termille aitosuomalaista nimeä.

Kun puhun arkiasioista, käytän selvää (en aina selkeää) suomen kieltä, mutta joissakin yhteyksissä on pakko käyttää "sivistystermistöä", koska se kuuluu "kuppikunnan" kieleen.

- maassa maan tavalla tai maasta pois - on hyvä viisaus laajemmassakin mitassa käyttäen.

Lue lisää

Lukakaapas mitä täällä sanotaan .

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirj/6.5.html

Terv: Lokari1.

isoäiti* kirjoitti:

Täällä on usein puhuttu demokratiasta ja vapaa
sanojen valinta on juuri sitä.
Uzma ei tuntenut kaikkia sanoja, samoin en minäkään,
varsinkin murresanoissa on paljon outoja ja silloin tartun Nykysanakirjaan, sillä
tykkään selvittää sanojen taustan.

Reetan tavoin tykkään oppia uusia asioita.

FiiuliN on yksi palstan rehellisimpiä kirjoittajia
ja ilolla luen hänen mielipiteitään.

Mukava, kun meitä on moneksi

Lue lisää

äshhh,,tarkoitin tietysti Nykysuomen sanakirjaa enkä nykysanakirjaa.
Sen kirjan parissa todella viihtyy, ainakin minä.

Lokari1 kirjoitti:

siinä kun sanot hölynpölyksi, noita niin kutsuttuja sivistys sanoja.
Olen kuullut niitä käytettävän jonakin arvonlisinä , kun asianomainen "koittaa" oikein itseensä korottaa johonkin arvoon...
Naurettava väite että olis helpompi keskustella....koska suomenkin kielestä löytyy vastaava ilmaisu joka on kaikille ihan selvä ilman sanokirjaakin.
Noin ihan vaan kansakoulu pohjaltakin.

Minustakin niitä voi puhua en ole mitenkään vastaan mutta missä minäkin tavalinen työmies sellaisia tarvitsen , en varmasti työssäni ole koskaan tarvinnut , silloin kun vielä olin työssä.
Teko hienoihin "Seurapiireihin" kun en ole koskaan kuulunutkaan , enkä ole koskaan halunutkaan kuulua.
Terv: Lokari1.

Lue lisää

Onko sitten parempi käyttää alatyylin sivistyssanoja kuten, v...u, s.....a, p.....e ym kielenkäytössä. En viitsisi kuunnella joskus on miltei pakko jossakin tilanteessa. Ne sanat taas ilmentävät henkilöstä paljon.

sukkela kirjoitti:

Sivistyssana nopeuttaa juonta ja sen voi samalla selventää suomeksi kuten TV:ssä tehdään. Harmi, ettei kielessämme ole ihan aina parasta vastinetta.
Mutta mennäpä latomaan sanoja, joiden merkitystä ei tunne tai ladella niitä ärsyttävän suuren määrän. Ei se kuitenkaan kielletty laji ole, en ole huomannut missään kieltoja. Ollaan vaan korvat avoinna ja kysäistään oitis, mikä on suomenkielinen vastine. Ei voi listiä kumpaakaan, käyttäjää eikä vihaajaa.

Lue lisää

Aina tulee uusia sivistyssanoja, kuten tämä "globalisoituminen". Sillä on myös suomennos "maapalloistuminen".

Huomamme, ettei ole kovin helppoa keksiä vierasperäisille sanoille nasevia suomennoksia!

vaarivaari kirjoitti:

Sivistyssanojen laajamittainen käyttö rehoitti 60- ja 70-luvun ylioppilastaistolaisten puheessa. Jostakin syystä he yrittämällä yrittivät olla "sivistyneitä". Puoli pulloa kossua riitti riisumaan "sivistyksen" kultaisen hohteen! (sarkasmia?)

Jokainen "kuppikunta" käyttää sitä kieltä, jota toiset samaan kuppikuntaan kuuluvat ymmärtävät. Ajatellaan vaikka tietotekniikkaa. Siitä ei voi puhua, ellei käytä "kapulakieltä". Hyvä, että meillä on suomalaistettu englantilaisia termejä, eikä yritetty keksiä jokaiselle termille aitosuomalaista nimeä.

Kun puhun arkiasioista, käytän selvää (en aina selkeää) suomen kieltä, mutta joissakin yhteyksissä on pakko käyttää "sivistystermistöä", koska se kuuluu "kuppikunnan" kieleen.

- maassa maan tavalla tai maasta pois - on hyvä viisaus laajemmassakin mitassa käyttäen.

Lue lisää

Olet ihan oikeassa, että eri ammattikunnilla on ihan oma kielensä, jota ei ymmärrä, jos ei ole tarvittavia taustatietoja.

Siinä tuleekin vastaan ongelma, kun kapulakieli täytyy yleistajuistaa (popularisoida).

Esimerkiksi lääkäri kertoo potilaalle taudin kulusta, syistä ja hoidosta, tietotekniikan opettaja yrittää yleistajuisesti selittää uusia vieraita asioita kurssilaisille.

Tässä kysytään taitoa mennä kuulijan "tasolle" siis ymmärtää se, että tällä ei ole paljoa entistä tietoa asiasta, jolloin uuden tiedon omaksuminen on aina hitaampaa ja vaikeampaa.

parempi kirjoitti:

Onko sitten parempi käyttää alatyylin sivistyssanoja kuten, v...u, s.....a, p.....e ym kielenkäytössä. En viitsisi kuunnella joskus on miltei pakko jossakin tilanteessa. Ne sanat taas ilmentävät henkilöstä paljon.

Lue lisää

tekee sivistysana palstalla.
riitaako haluat , typerillä kysymyksilläsi?
Opettele puhuun asiasta eikä asian vierestä.
Vai onko nuo sinun vaitoehtosi niitä suomalaisia vastikkeita?

sukkela kirjoitti:

Sivistyssana nopeuttaa juonta ja sen voi samalla selventää suomeksi kuten TV:ssä tehdään. Harmi, ettei kielessämme ole ihan aina parasta vastinetta.
Mutta mennäpä latomaan sanoja, joiden merkitystä ei tunne tai ladella niitä ärsyttävän suuren määrän. Ei se kuitenkaan kielletty laji ole, en ole huomannut missään kieltoja. Ollaan vaan korvat avoinna ja kysäistään oitis, mikä on suomenkielinen vastine. Ei voi listiä kumpaakaan, käyttäjää eikä vihaajaa.

Lue lisää

minäkään "vihaaja",mutta noilla sanoilla ryöpsyttely, ei ole suotavaa liian kanssa.

Kyllähän jokainen yleisimmät paljon kuullut s.sanat tuntee,mutta aina vain tulee uusia ja ne hämmentää,hämärtää kuulijan.
Niinkuin on tässä monella suulla sanottu, on otettava kuulijakunta huomioon.
Kysyinkin silloin, kun globalisoituminen tuli esille, mitä se tarkoittaa, mikä sen suomenkielen vastine on.
Sain vastauksen, että se on niin laajasti tarkoittava sana, että on vaikea suomeksi yksiselitteisesti keksiä yhtä sanaa, joten se on yleistynyt sanana mikä tunnetaan kaikkialla.

Minäkin nyt tiedän mitä sillä tarkoitetaan;))
Minä yritän etsiä suomenkielisen vastineen ja yritän ottaa selvää, mitä en ymmärrä.

Nopeuttaa, siinä olen samaa mieltä, mutta myös hämmentää, jos ei ymmärrä.

vaarivaari kirjoitti:

Sivistyssanojen laajamittainen käyttö rehoitti 60- ja 70-luvun ylioppilastaistolaisten puheessa. Jostakin syystä he yrittämällä yrittivät olla "sivistyneitä". Puoli pulloa kossua riitti riisumaan "sivistyksen" kultaisen hohteen! (sarkasmia?)

Jokainen "kuppikunta" käyttää sitä kieltä, jota toiset samaan kuppikuntaan kuuluvat ymmärtävät. Ajatellaan vaikka tietotekniikkaa. Siitä ei voi puhua, ellei käytä "kapulakieltä". Hyvä, että meillä on suomalaistettu englantilaisia termejä, eikä yritetty keksiä jokaiselle termille aitosuomalaista nimeä.

Kun puhun arkiasioista, käytän selvää (en aina selkeää) suomen kieltä, mutta joissakin yhteyksissä on pakko käyttää "sivistystermistöä", koska se kuuluu "kuppikunnan" kieleen.

- maassa maan tavalla tai maasta pois - on hyvä viisaus laajemmassakin mitassa käyttäen.

Lue lisää

Arkkivaarin otsikko olisi tarpeellinen ohje poliitikoille. Useimmat heistä käyttävät sisäpiirin ilmaisuja, joita eivät selitä. Muutenkaan eivät välitä keskittyä kuulijan asemaan tekstiä suoltaessaan. Tai - ehkä sittenkin - taitavatkin keskittyä kuulijaan oikein tarkoitushakuisesti!

Useilla poliitikoilla vaikeaselkoisuus lienee tavoitteenakin. Tärkeintä heille on poliitikon itsensä ulkoinen vaikutelma (imago), kun ei ole heillä omaa sanottavaa. Hyvin monet äänestäjistä luottavat sujuvasanaiseen puhekoneeseen, jolla NÄKYY olevan varma ote, joka KUULOSTAA viisaalta ja latelee taustaryhmälleen mieleisiä mainoslauseita pinoon ;-)

[Ääniä taustalla:
- Niin, mitä se Xyz Zyx sanoikaan?
- No en nyt oikein muista - mutta se tuntuu kyllä tietävän. Se, jos kuka...]

Mutta nyt piste, eikä sitten politiikka puolesta/vastaan näillä palstoilla eikä esimerkkejä todellisista henkilöistä!!!

saara.dma kirjoitti:

Olet ihan oikeassa, että eri ammattikunnilla on ihan oma kielensä, jota ei ymmärrä, jos ei ole tarvittavia taustatietoja.

Siinä tuleekin vastaan ongelma, kun kapulakieli täytyy yleistajuistaa (popularisoida).

Esimerkiksi lääkäri kertoo potilaalle taudin kulusta, syistä ja hoidosta, tietotekniikan opettaja yrittää yleistajuisesti selittää uusia vieraita asioita kurssilaisille.

Tässä kysytään taitoa mennä kuulijan "tasolle" siis ymmärtää se, että tällä ei ole paljoa entistä tietoa asiasta, jolloin uuden tiedon omaksuminen on aina hitaampaa ja vaikeampaa.

Lue lisää

edes tajua käyttävänsä puhuessaan sivistyssanoja.
Heidän taustansa, lapsuuden kotinsa, koulutuksensa, työympäristönsä, sekä ystävä ja harrastuspiirinsä käyttää joitakin tavallisimpia sivistyssanoja, joita eivät ole kenenkään vaikea ymmärtää. Useimmat sanat, joille olisi Suomen kielinen vastine, ovat tuttuja suurimmalle osalle ihmisistä, jotka lukevat kirjallisuutta ja lehtiä, sekä ovat kykeneviä solmimaan tuttavuus ja ystäyyssuhteita erilaisista lähtökohdista olevien ihmisten kanssa.
Sitten on vielä kielellinen vähemmistömme, joilla on puheessaan "sivistyssanoja", joille he hakevat vastinetta, jopa kirjoittaessaan. Voi olla, että he ajattelevat vaikkapa ruotsiksi ja sitten kääntävät sen Suomen kielelle.

Olen myös sitä mieltä, että jos ei ymmärrä jotain, voi kysyä mitä sana tai asia tarkoittaa.

Hannipali kirjoitti:

Arkkivaarin otsikko olisi tarpeellinen ohje poliitikoille. Useimmat heistä käyttävät sisäpiirin ilmaisuja, joita eivät selitä. Muutenkaan eivät välitä keskittyä kuulijan asemaan tekstiä suoltaessaan. Tai - ehkä sittenkin - taitavatkin keskittyä kuulijaan oikein tarkoitushakuisesti!

Useilla poliitikoilla vaikeaselkoisuus lienee tavoitteenakin. Tärkeintä heille on poliitikon itsensä ulkoinen vaikutelma (imago), kun ei ole heillä omaa sanottavaa. Hyvin monet äänestäjistä luottavat sujuvasanaiseen puhekoneeseen, jolla NÄKYY olevan varma ote, joka KUULOSTAA viisaalta ja latelee taustaryhmälleen mieleisiä mainoslauseita pinoon ;-)

[Ääniä taustalla:
- Niin, mitä se Xyz Zyx sanoikaan?
- No en nyt oikein muista - mutta se tuntuu kyllä tietävän. Se, jos kuka...]

Mutta nyt piste, eikä sitten politiikka puolesta/vastaan näillä palstoilla eikä esimerkkejä todellisista henkilöistä!!!

Lue lisää

puolustukseksi täytyy kai myöntää tuo, mitä Merimona sanoi tämän rönsyn haarassa: Me puhumme ympäristömme omaksumaa kieltä.

Monet poliitikot ovat broilereita, jotka opettelevat teoriansa vain Eduskunnassa. Eivät he OSAA havainnollistaa asioita kansan kielelle.

saara.dma kirjoitti:

Olet ihan oikeassa, että eri ammattikunnilla on ihan oma kielensä, jota ei ymmärrä, jos ei ole tarvittavia taustatietoja.

Siinä tuleekin vastaan ongelma, kun kapulakieli täytyy yleistajuistaa (popularisoida).

Esimerkiksi lääkäri kertoo potilaalle taudin kulusta, syistä ja hoidosta, tietotekniikan opettaja yrittää yleistajuisesti selittää uusia vieraita asioita kurssilaisille.

Tässä kysytään taitoa mennä kuulijan "tasolle" siis ymmärtää se, että tällä ei ole paljoa entistä tietoa asiasta, jolloin uuden tiedon omaksuminen on aina hitaampaa ja vaikeampaa.

Lue lisää

Vaiston avulla tunnistaa usein henkilön, millä tavalla hän tulee ymmärretyksi ja miten kommunikoida. Vaisto tulee "selkäytimestä" tai "sielusta" miten toimia. Se on eräänlainen luonnon lahja ja sitä eivät kaikki omaa, varovaisuutta oivalluksessa on hyvä käyttää.

Törmäyskurssille joutumisen voi välttää, jos vaistoaa tilanteen miten tulee toimia, voi jopa myöntää ajatelleensa toisin asiasta. Jos tilanne sallii, muita vaihtoehtoja voi harkita.

Keskustelu muovautuu asiakkaan ehdoilla toimivaksi selkeästi ja ymmärrettävästi puhuttuna, itse asian ydin tulee säilyttää ei pidä mennä tuulien mukana.

reetta2 kirjoitti:

Miksi ei voitaisi keskustella sivistysanoista, niiden merkityksestä, käytöstä eri talanteissa. Ei se oppi ojaan kaada, varsinkin kun Hannibalilla on tietoa paljon sanojen synnystä.

Hyvähän on tiedostaa milloin keskustelussa esiintyy pientä ivailua tai muuta sellaista.
Joka päivä jossakin tilanteessa tulee esille joku sivistyssana, joten hyvä on tietää ettei ole pihalla kun lumiukko keskusteluissa.

Runokin voi olla, kuten esimerkin laitoin todella "vihjailevan ivallinen", se se laittaa miettimään mitähän kirjoittaja tuollakin tarkoitti.

Olemme kaikki erilaisia, yksi pitää kahvista toinen teestä, maistelijoille on makuasia kumpi on parempaa.

Lue lisää

Olen kanssasi samaa mieltä. Yksi pitää kahvista, toinen teestä. Kukin osallistukoon omine eväineen niihin ketjuihin, jotka kiinnostavat, arvostelematta. Tosin itsekin nyt taidan krit... arvostella arvostelijoita.
Sananvapautta kannatan.
Hyvää tietoa jaat Hannipali, siitä kiitos.

Hannipali kirjoitti:

puolustukseksi täytyy kai myöntää tuo, mitä Merimona sanoi tämän rönsyn haarassa: Me puhumme ympäristömme omaksumaa kieltä.

Monet poliitikot ovat broilereita, jotka opettelevat teoriansa vain Eduskunnassa. Eivät he OSAA havainnollistaa asioita kansan kielelle.

Lue lisää

Olet varmasti oikeassa, Hannipali, etteivät kaikki poliitikot osaa sanoa sanottavaansa tavallisen kansalaisen kielellä. MUTTA se on taatusti miinusta poliittisen uran kannalta.

Menestyvä poliitikko vaivautuu "kääntämään" sanottavansa kielelle, jota jokainen kansalainen ymmärtää. Historia tuntee "armoitettuja puhujia", joita jaksoi kuunnella loputtomiin (jopa lapset, kuten omakohtaisestikin muistan).

merimona1 kirjoitti:

edes tajua käyttävänsä puhuessaan sivistyssanoja.
Heidän taustansa, lapsuuden kotinsa, koulutuksensa, työympäristönsä, sekä ystävä ja harrastuspiirinsä käyttää joitakin tavallisimpia sivistyssanoja, joita eivät ole kenenkään vaikea ymmärtää. Useimmat sanat, joille olisi Suomen kielinen vastine, ovat tuttuja suurimmalle osalle ihmisistä, jotka lukevat kirjallisuutta ja lehtiä, sekä ovat kykeneviä solmimaan tuttavuus ja ystäyyssuhteita erilaisista lähtökohdista olevien ihmisten kanssa.
Sitten on vielä kielellinen vähemmistömme, joilla on puheessaan "sivistyssanoja", joille he hakevat vastinetta, jopa kirjoittaessaan. Voi olla, että he ajattelevat vaikkapa ruotsiksi ja sitten kääntävät sen Suomen kielelle.

Olen myös sitä mieltä, että jos ei ymmärrä jotain, voi kysyä mitä sana tai asia tarkoittaa.

Lue lisää

Ei sitä todellakaan edes huomaa käyttävänsä sivistyssanoja, kun joutuu päivittäin puhumaan erilaisista kulttuureista ja kieliryhmistä olevien kanssa ja silloin juuri nämä ns sivistyssanat helpottavat kanssakäymistä muuttuessaan kaikkien ymmärtämäksi kansainväliseksi yleiskieleksi.

Kouluaikana opettelin monien kasvien ja eläinten latinalaiset nimet, ja enpä silloin arvannut
miten paljon niistä on ollut hyötyä ja huvia maailmalla.
Laajempikin latinan opiskelu olisi ollut paikallaan.

Minun silmääni pistää usein runsas englannin käyttö, kun suomalaisia vastikkeita sanoille löytyisi riittävästi.
Ei kai kukaan enää mene ostoksille vaan kaikki
soppaavat toiset shoppaavat.

isoäiti** kirjoitti:

Ei sitä todellakaan edes huomaa käyttävänsä sivistyssanoja, kun joutuu päivittäin puhumaan erilaisista kulttuureista ja kieliryhmistä olevien kanssa ja silloin juuri nämä ns sivistyssanat helpottavat kanssakäymistä muuttuessaan kaikkien ymmärtämäksi kansainväliseksi yleiskieleksi.

Kouluaikana opettelin monien kasvien ja eläinten latinalaiset nimet, ja enpä silloin arvannut
miten paljon niistä on ollut hyötyä ja huvia maailmalla.
Laajempikin latinan opiskelu olisi ollut paikallaan.

Minun silmääni pistää usein runsas englannin käyttö, kun suomalaisia vastikkeita sanoille löytyisi riittävästi.
Ei kai kukaan enää mene ostoksille vaan kaikki
soppaavat toiset shoppaavat.

Lue lisää

Englannin kielisiä sanoja ja väännöksiä on tosi runsaasti käytössä. Avatkaapa päivän lehti ja katsokaa sillä silmällä, niin näitä sanojahan aivan vilisee siellä.

Lokari1 kirjoitti:

siinä kun sanot hölynpölyksi, noita niin kutsuttuja sivistys sanoja.
Olen kuullut niitä käytettävän jonakin arvonlisinä , kun asianomainen "koittaa" oikein itseensä korottaa johonkin arvoon...
Naurettava väite että olis helpompi keskustella....koska suomenkin kielestä löytyy vastaava ilmaisu joka on kaikille ihan selvä ilman sanokirjaakin.
Noin ihan vaan kansakoulu pohjaltakin.

Minustakin niitä voi puhua en ole mitenkään vastaan mutta missä minäkin tavalinen työmies sellaisia tarvitsen , en varmasti työssäni ole koskaan tarvinnut , silloin kun vielä olin työssä.
Teko hienoihin "Seurapiireihin" kun en ole koskaan kuulunutkaan , enkä ole koskaan halunutkaan kuulua.
Terv: Lokari1.

Lue lisää

Joskus sivistyssanat ovat tarpeen, kun puhutaan sellaisen kanssa, jonka suomenkieli on opittua. Sivistyssanoista saa "kansainvälisen" kielituen, koska ne esiintyvät monessa kielessä samanasuisina. Suomalainen suomalaiselle puheessa ne voi aivan hyvin korvata suomalaisilla vastikkeilla (jos sellainen on).

Tulee mieleen "ameriikansuomalainen" lause: Missis pussasi peipin pookin kitsistä peräruumaan!
(rouva työnsi lastenvaunut keittiöstä peräkamariin). Sanat ympäristön mukaan!

SkillaN kirjoitti:

minäkään "vihaaja",mutta noilla sanoilla ryöpsyttely, ei ole suotavaa liian kanssa.

Kyllähän jokainen yleisimmät paljon kuullut s.sanat tuntee,mutta aina vain tulee uusia ja ne hämmentää,hämärtää kuulijan.
Niinkuin on tässä monella suulla sanottu, on otettava kuulijakunta huomioon.
Kysyinkin silloin, kun globalisoituminen tuli esille, mitä se tarkoittaa, mikä sen suomenkielen vastine on.
Sain vastauksen, että se on niin laajasti tarkoittava sana, että on vaikea suomeksi yksiselitteisesti keksiä yhtä sanaa, joten se on yleistynyt sanana mikä tunnetaan kaikkialla.

Minäkin nyt tiedän mitä sillä tarkoitetaan;))
Minä yritän etsiä suomenkielisen vastineen ja yritän ottaa selvää, mitä en ymmärrä.

Nopeuttaa, siinä olen samaa mieltä, mutta myös hämmentää, jos ei ymmärrä.

Lue lisää

Niille, jotka tuntevat englanninkielisen sanan "globe", tuo verbi ei ole kovin outo.
Vanhoista käännöksistä "automobile" eli itsestäänliikkuva piti kääntää suomeksi. Eräs tarjous oli hyrysysy. Onneksi lyhensivät muotoon auto.

isoäiti** kirjoitti:

Ei sitä todellakaan edes huomaa käyttävänsä sivistyssanoja, kun joutuu päivittäin puhumaan erilaisista kulttuureista ja kieliryhmistä olevien kanssa ja silloin juuri nämä ns sivistyssanat helpottavat kanssakäymistä muuttuessaan kaikkien ymmärtämäksi kansainväliseksi yleiskieleksi.

Kouluaikana opettelin monien kasvien ja eläinten latinalaiset nimet, ja enpä silloin arvannut
miten paljon niistä on ollut hyötyä ja huvia maailmalla.
Laajempikin latinan opiskelu olisi ollut paikallaan.

Minun silmääni pistää usein runsas englannin käyttö, kun suomalaisia vastikkeita sanoille löytyisi riittävästi.
Ei kai kukaan enää mene ostoksille vaan kaikki
soppaavat toiset shoppaavat.

Lue lisää

Kasvien tieteellisistä nimistä alkoi minunkin latinan opintoni, kouluaikanani kerättiin vielä kasvit, kuivatettiin, liimailtiin arkeille ja alakulmaan nimilappu suomalaisin ja tieteellisin nimin. Näiden nimien ulkoaosaaminen kuulusteltiin opettajainhuoneen vihreäverkaisen pöydän ääressä, rehtori, biologian maikka, otti esiin kasvin kerrallaan, peitti nimilapun ja sitten sai sanoa suomalaisen ja latinalaisen nimen ja kasvupaikan.- Keräsin vielä ison hyönteis-, (perhos-)kokoelman, johon säilytyslaatikko piti tilata Helsingistä. Se kesä juoksenneltiin haavien kanssa!

satu kirjoitti:

Kasvien tieteellisistä nimistä alkoi minunkin latinan opintoni, kouluaikanani kerättiin vielä kasvit, kuivatettiin, liimailtiin arkeille ja alakulmaan nimilappu suomalaisin ja tieteellisin nimin. Näiden nimien ulkoaosaaminen kuulusteltiin opettajainhuoneen vihreäverkaisen pöydän ääressä, rehtori, biologian maikka, otti esiin kasvin kerrallaan, peitti nimilapun ja sitten sai sanoa suomalaisen ja latinalaisen nimen ja kasvupaikan.- Keräsin vielä ison hyönteis-, (perhos-)kokoelman, johon säilytyslaatikko piti tilata Helsingistä. Se kesä juoksenneltiin haavien kanssa!

Lue lisää

Samat kasvienkeruukokemukset on varmasti jokaisella 50-luvulla oppikoulua käyneellä. Monelle se oli kesän painajainen, pikku lapio mukana joka lomareissulla ja viimeisiä kasveja lainattiin isommilta, jotka olivat sen vaiheen koulussa ohittaneet!

Luonnontuntemus on tietenkin hyvä asia, mutta liittyi siihen paljon turhauttavaakin. Yhtään ainutta latinankielistä nimeä en ole muistanut sen jälkeen, kun ei enää ollut pakko!

Hullua sen ajan koululaitoksessa oli muistikapasiteetin (sivistyssana!) täyttäminen kaiken maailman nippelitietoudella. Osaaminen perustui hyvään ulkomuistiin, ei käytännön taitojen hallitsemiseen.

Hintriika kirjoitti:

Samat kasvienkeruukokemukset on varmasti jokaisella 50-luvulla oppikoulua käyneellä. Monelle se oli kesän painajainen, pikku lapio mukana joka lomareissulla ja viimeisiä kasveja lainattiin isommilta, jotka olivat sen vaiheen koulussa ohittaneet!

Luonnontuntemus on tietenkin hyvä asia, mutta liittyi siihen paljon turhauttavaakin. Yhtään ainutta latinankielistä nimeä en ole muistanut sen jälkeen, kun ei enää ollut pakko!

Hullua sen ajan koululaitoksessa oli muistikapasiteetin (sivistyssana!) täyttäminen kaiken maailman nippelitietoudella. Osaaminen perustui hyvään ulkomuistiin, ei käytännön taitojen hallitsemiseen.

Lue lisää

englannin tunnilla Shakespearen tuotannosta kertovaa tekstiä englannista suomeksi!!!!
Käytännön kieltä ei opeteltu lainkaan. Sitten kun tuli tilanne, että piti käyttää oppimaansa englantia, niin aivot työskentelivät kuumeisesti, että meneeköhän tämä nyt kieliopillisesti oikein:)
Voi kuinka inhosinkaan sitä kesäistä kasvien keräämistä ja prässäämistä. Lahjoinkin usein pikkusiskoni tekemään sen puolestani, enkä muista tänä päivänä monenkaan kasvin latinalaista nimeä.

Hintriika kirjoitti:

Samat kasvienkeruukokemukset on varmasti jokaisella 50-luvulla oppikoulua käyneellä. Monelle se oli kesän painajainen, pikku lapio mukana joka lomareissulla ja viimeisiä kasveja lainattiin isommilta, jotka olivat sen vaiheen koulussa ohittaneet!

Luonnontuntemus on tietenkin hyvä asia, mutta liittyi siihen paljon turhauttavaakin. Yhtään ainutta latinankielistä nimeä en ole muistanut sen jälkeen, kun ei enää ollut pakko!

Hullua sen ajan koululaitoksessa oli muistikapasiteetin (sivistyssana!) täyttäminen kaiken maailman nippelitietoudella. Osaaminen perustui hyvään ulkomuistiin, ei käytännön taitojen hallitsemiseen.

Lue lisää

tuo sinun nippelipääsi!

Muisti paranee, kun sitä käyttää. Ei se ulkolukukaan pahaa tehnyt, jos sen otti kepeästi.

Vieläkö muistat saksan kieliopin rimssut?

*Satu kirjoitti:

tuo sinun nippelipääsi!

Muisti paranee, kun sitä käyttää. Ei se ulkolukukaan pahaa tehnyt, jos sen otti kepeästi.

Vieläkö muistat saksan kieliopin rimssut?

Lue lisää

Meidän piti osata englannin kielioppisäännötkin englanniksi. Joitakin rimpsuja ja rampsuja osaan ladella saksan prepositioista yhä, mutta yhdessä kohti arvosteluni nippelitiedosta keikahtaa nurin!

Rakastin suomen kielioppia kaikkine latinalaisine termeineen (rakastan vieläkin). Lauseenjäsennystehtäviä olisin tehnyt kuin nykyisin ristikoita! Minulle sattui vaativia mutta todella hyviä suomenkielen opettajia. Siitä olen iäti kiitollinen!

Hintriika kirjoitti:

Meidän piti osata englannin kielioppisäännötkin englanniksi. Joitakin rimpsuja ja rampsuja osaan ladella saksan prepositioista yhä, mutta yhdessä kohti arvosteluni nippelitiedosta keikahtaa nurin!

Rakastin suomen kielioppia kaikkine latinalaisine termeineen (rakastan vieläkin). Lauseenjäsennystehtäviä olisin tehnyt kuin nykyisin ristikoita! Minulle sattui vaativia mutta todella hyviä suomenkielen opettajia. Siitä olen iäti kiitollinen!

Lue lisää

sanoi luokan edessa etten mina tule koskaan oppimaan englantia,tapasin saman opettajan Lontoossa ja hoksasin miten kankea hanen puhe englantinsa oli.
Suoritin oppikoulun komlessa vuodessa, tenttasin syksylla yli loikatun luokan,ruotsista sain ehdot,kun menin taas tenttiin, testi oli vaikea ja mina hyppasin open ikknasta karkuun,kiitos kannustaville opettajilleni viides luokkakin tuli suoritettua kohtalaisesti.

merimona1 kirjoitti:

englannin tunnilla Shakespearen tuotannosta kertovaa tekstiä englannista suomeksi!!!!
Käytännön kieltä ei opeteltu lainkaan. Sitten kun tuli tilanne, että piti käyttää oppimaansa englantia, niin aivot työskentelivät kuumeisesti, että meneeköhän tämä nyt kieliopillisesti oikein:)
Voi kuinka inhosinkaan sitä kesäistä kasvien keräämistä ja prässäämistä. Lahjoinkin usein pikkusiskoni tekemään sen puolestani, enkä muista tänä päivänä monenkaan kasvin latinalaista nimeä.

Lue lisää

mina tykkasin kasvien kerailysta ja kesalla Iisalmen maalaiskunnassa tutustuin kasveihin joita en ollut koskaan nahnyt Lansi-Suomessa esm. kulleroita.
Syksylla oli kasviopin tentti jossa piti osata kaikkien kerattyjen kasvien Linneen ryhmittelyn ja latinalaiset nimet,silloin kylla harmittelin mahtavaa kansiotani.
Tykkasin elaiopista, kerasin sammakon kutua aitini kauhistukseksi,en koskaan onnistunut kasvattamaan niita aikuis ikaan purkit heitettiin pellolle,kerran laitin linnun raadon vetysuperoksiin,lihat tippuvat ajan kanssa ja jalelle jai luuranko jonka kiikutin kouluun ja se on kuulemma siella vielakin.Vahino latinalaiset nimet ovat unohtuneet.

uzma-m kirjoitti:

mina tykkasin kasvien kerailysta ja kesalla Iisalmen maalaiskunnassa tutustuin kasveihin joita en ollut koskaan nahnyt Lansi-Suomessa esm. kulleroita.
Syksylla oli kasviopin tentti jossa piti osata kaikkien kerattyjen kasvien Linneen ryhmittelyn ja latinalaiset nimet,silloin kylla harmittelin mahtavaa kansiotani.
Tykkasin elaiopista, kerasin sammakon kutua aitini kauhistukseksi,en koskaan onnistunut kasvattamaan niita aikuis ikaan purkit heitettiin pellolle,kerran laitin linnun raadon vetysuperoksiin,lihat tippuvat ajan kanssa ja jalelle jai luuranko jonka kiikutin kouluun ja se on kuulemma siella vielakin.Vahino latinalaiset nimet ovat unohtuneet.

Lue lisää

Minäkin tykkäsin kasvien keräämisestä ja jossain vaiheessa ilmestyi kyselijöitä,
jotka eivät olleet itse juosseet kuokka olalla ja asetelleet
imupapereita ja sanomalehtiä kasvien väliin,
ja niin tein monenlaisia vaihtokauppoja kasvien kanssa.
Raha ei kuitenkaan ollut maksuvälineenä.

Herbarioni on kulkenut muuttokuormassa maanosasta
toiseen. Kasvit ovat ruskettuneet ja varisseet,
teipit tummuneet ja irtoilleet ja mustekynällä
ja lapsen käsialalla kirjoitetut nimilaput
kuvailevat kasvupaikkoja hyvin suppeasti
kuten tien vieri, sammalikko, piennar jne.
Arvosana oli ensimmäisenä vuonna 10- ja seuraavana
napakymppi.

Eläinkokeita harrastin myös ja haaveilin myös perhosten keruusta.
Pikkuserkkuni keräsi perhosia ja sain osallistua
niittyretkiin hänen kanssaan ja pari kertaa sain jopa haavia huiskia,
mikä nosti kovasti itsetuntoani.

Horsmakiitäjän upeita toukkia säilytin saunassa, mitkä isä sitten
lauantailämmityksen yhteydessä päästi vapauteen surukseni.

*Satu kirjoitti:

tuo sinun nippelipääsi!

Muisti paranee, kun sitä käyttää. Ei se ulkolukukaan pahaa tehnyt, jos sen otti kepeästi.

Vieläkö muistat saksan kieliopin rimssut?

Lue lisää

Kyllä sieltä Solmu Nyströmin sivuilta muistuu vielä yhtä ja toista mieleen mm ne Paroni von
Munchausenin tarinat ja rimpsut tietysti.

Hintriika kirjoitti:

Meidän piti osata englannin kielioppisäännötkin englanniksi. Joitakin rimpsuja ja rampsuja osaan ladella saksan prepositioista yhä, mutta yhdessä kohti arvosteluni nippelitiedosta keikahtaa nurin!

Rakastin suomen kielioppia kaikkine latinalaisine termeineen (rakastan vieläkin). Lauseenjäsennystehtäviä olisin tehnyt kuin nykyisin ristikoita! Minulle sattui vaativia mutta todella hyviä suomenkielen opettajia. Siitä olen iäti kiitollinen!

Lue lisää

Olen ihmetellyt, kun monet ovat suomen kielioppia vihanneet, koska itse taas pidin tosi paljon, kaikki siihen liittyvä meni hyvin.
Ja myös ainekirjoitus, se oli aina innostuksen paikka. Tulin usein ulos ihan punaisena, posket hehkuen!

isoäiti** kirjoitti:

Kyllä sieltä Solmu Nyströmin sivuilta muistuu vielä yhtä ja toista mieleen mm ne Paroni von
Munchausenin tarinat ja rimpsut tietysti.

an, auf, hinter, in,neben, über,unter, for, zwischen !

{Siiretäänköhän tämä, ja jos, niin minne?}

*Satu kirjoitti:

Olen ihmetellyt, kun monet ovat suomen kielioppia vihanneet, koska itse taas pidin tosi paljon, kaikki siihen liittyvä meni hyvin.
Ja myös ainekirjoitus, se oli aina innostuksen paikka. Tulin usein ulos ihan punaisena, posket hehkuen!

Lue lisää

Minä luulen, että opettajan vaikutus on merkittävä opiskelijoiden piirissä.
Nuorethan haluavat samaistua johonkin, eikö...
Itselläni oli erittäin tiukka suomen maikka, jonka arvosteluja suorastaan pelkäsin.
Nyt keräilen sanakirjoja, miksikähän...

reetta2 kirjoitti:

Vaiston avulla tunnistaa usein henkilön, millä tavalla hän tulee ymmärretyksi ja miten kommunikoida. Vaisto tulee "selkäytimestä" tai "sielusta" miten toimia. Se on eräänlainen luonnon lahja ja sitä eivät kaikki omaa, varovaisuutta oivalluksessa on hyvä käyttää.

Törmäyskurssille joutumisen voi välttää, jos vaistoaa tilanteen miten tulee toimia, voi jopa myöntää ajatelleensa toisin asiasta. Jos tilanne sallii, muita vaihtoehtoja voi harkita.

Keskustelu muovautuu asiakkaan ehdoilla toimivaksi selkeästi ja ymmärrettävästi puhuttuna, itse asian ydin tulee säilyttää ei pidä mennä tuulien mukana.

Lue lisää

Mainiosti osaat tiivistää oleellisen,
intuitiota meistä jokainen tarvitsee.

merimona1 kirjoitti:

englannin tunnilla Shakespearen tuotannosta kertovaa tekstiä englannista suomeksi!!!!
Käytännön kieltä ei opeteltu lainkaan. Sitten kun tuli tilanne, että piti käyttää oppimaansa englantia, niin aivot työskentelivät kuumeisesti, että meneeköhän tämä nyt kieliopillisesti oikein:)
Voi kuinka inhosinkaan sitä kesäistä kasvien keräämistä ja prässäämistä. Lahjoinkin usein pikkusiskoni tekemään sen puolestani, enkä muista tänä päivänä monenkaan kasvin latinalaista nimeä.

Lue lisää

Minä en ole koskaan ymmärtänyt täysin Shakespearin suuruutta.Olen nähnyt lukuisia hänen näytelmiään ja lukenut yhtä sun toista häneltä, mitkä luokittelisin keskinkertaiseksi.
Kaikki vinkit tervetulleita!

*Satu kirjoitti:

an, auf, hinter, in,neben, über,unter, for, zwischen !

{Siiretäänköhän tämä, ja jos, niin minne?}

Riipuu siitä, olivatko he der, die vai das!

Lokari1 kirjoitti:

Lukakaapas mitä täällä sanotaan .

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirj/6.5.html

Terv: Lokari1.

Lue lisää

vilkaisemaan mitä tämä keskustelu on saanut aikaan , ja tuntuu että asia kiinnostaa montaa .
Se sivu oli tosi hyvä jonka sinä Lokari1 laitoit tänne ,menen sitä tarkastamaan toisenkin kerran .
Laitoin sen suosikeihin .

isoäiti** kirjoitti:

Minä en ole koskaan ymmärtänyt täysin Shakespearin suuruutta.Olen nähnyt lukuisia hänen näytelmiään ja lukenut yhtä sun toista häneltä, mitkä luokittelisin keskinkertaiseksi.
Kaikki vinkit tervetulleita!

Lue lisää

ihmisiä, joka sanot ääneen sen, mitä olen aina ajatellut.
Minä en ole lukenut Shakespearen näytelmiä moniakaan, emmekä me suinkaan lukiossa kääntäneet hänen vanhahtavaa englantiaan, vaan jonkun (en muista kenen) Englannin kielistä kritiikkiään hänen(Shakespearen) joistakin näytelmistä. Venetsian kauppias oli toinen ja toinen Henrik neljäs, viides, tai joku..anteeksi, mutta en muista kuka Henrik.
Itse olen nähnyt elokuvatoteutuksena "Kuinka äkäpussi kesytetään", pääosassa Elizabeth Taylor.
Hamletin uskon useinpien nähneen näyttämöllä ja viime vuonna olin menossa katsomaan "Kuningas Learia" Kansallisteatteriin, mutta näytäntö siirrettiin hamaan tulevaisuuteen ja sitten tuli taas jotain muuta ohjelmaa ja sekin jäi.
Veronassa käydessäni, töllistelin muun turistiryhmän kanssa parveketta, joka oli mukamas ollut Romeon ja Julian parveke:)
Tämän keretteläisempää tuskin voi suustaan päästää, mutta en ole oikein jaksanut arvostaa Aleksis Kiveäkään, vaikka tämä on yksi niistä harvoista kerroista, kun sanon sen 'julkisesti.'
Shakespeare ja Kivihän ovat kirjailijoita eri aikakaudelta ja heidän tuotantonsakin kuvaa eilaisen yhteiskuntaluokan elämää.
Ajattelen, että kirjallisuutta ja kirjailijoita oli aikoinaan niin vähän, että nykyään, jolloin uutta kirjallisuutta julkaistan maailmassa
päivittäin, niin osaamme olla kriitisisempiä, sanotaanhan(muistaakseni raamatussa)että "kylläinen polkee hunajaa."
Minä en ainakaan voi suositella mitään erikoista Shakespearen näytelmää, mutta käsittääkseni hän oli erittäin tuottelias näytelmäkirjailija.

Hintriika kirjoitti:

Riipuu siitä, olivatko he der, die vai das!

kertonut vitsiä, eikä sanonut muutenkaan mitään hauskaa, mutta miksi minua alkoi kamalasti naurattaa:)Olen kuullut monien sanovan itselleni, että nauran joskus sopimattomissa paikoissa.
Taidanpa lähtea raittiiseen ulkoilmaan lenkille. Pakkanenkin on jo jonkun verran hellittänyt.

merimona1 kirjoitti:

ihmisiä, joka sanot ääneen sen, mitä olen aina ajatellut.
Minä en ole lukenut Shakespearen näytelmiä moniakaan, emmekä me suinkaan lukiossa kääntäneet hänen vanhahtavaa englantiaan, vaan jonkun (en muista kenen) Englannin kielistä kritiikkiään hänen(Shakespearen) joistakin näytelmistä. Venetsian kauppias oli toinen ja toinen Henrik neljäs, viides, tai joku..anteeksi, mutta en muista kuka Henrik.
Itse olen nähnyt elokuvatoteutuksena "Kuinka äkäpussi kesytetään", pääosassa Elizabeth Taylor.
Hamletin uskon useinpien nähneen näyttämöllä ja viime vuonna olin menossa katsomaan "Kuningas Learia" Kansallisteatteriin, mutta näytäntö siirrettiin hamaan tulevaisuuteen ja sitten tuli taas jotain muuta ohjelmaa ja sekin jäi.
Veronassa käydessäni, töllistelin muun turistiryhmän kanssa parveketta, joka oli mukamas ollut Romeon ja Julian parveke:)
Tämän keretteläisempää tuskin voi suustaan päästää, mutta en ole oikein jaksanut arvostaa Aleksis Kiveäkään, vaikka tämä on yksi niistä harvoista kerroista, kun sanon sen 'julkisesti.'
Shakespeare ja Kivihän ovat kirjailijoita eri aikakaudelta ja heidän tuotantonsakin kuvaa eilaisen yhteiskuntaluokan elämää.
Ajattelen, että kirjallisuutta ja kirjailijoita oli aikoinaan niin vähän, että nykyään, jolloin uutta kirjallisuutta julkaistan maailmassa
päivittäin, niin osaamme olla kriitisisempiä, sanotaanhan(muistaakseni raamatussa)että "kylläinen polkee hunajaa."
Minä en ainakaan voi suositella mitään erikoista Shakespearen näytelmää, mutta käsittääkseni hän oli erittäin tuottelias näytelmäkirjailija.

Lue lisää

viime talvena oli hyvä, kiitos Esko Salmisen, eivätkä olleet huonoja muutkaan. Tarinahan on kyllä traaginen.

Ystäväpariskunnan kanssa olemme myös käyneet Julian parvekkeen alla, silloin olivat käynnissä Veronan musiikkijuhlat.

isoäiti** kirjoitti:

Minäkin tykkäsin kasvien keräämisestä ja jossain vaiheessa ilmestyi kyselijöitä,
jotka eivät olleet itse juosseet kuokka olalla ja asetelleet
imupapereita ja sanomalehtiä kasvien väliin,
ja niin tein monenlaisia vaihtokauppoja kasvien kanssa.
Raha ei kuitenkaan ollut maksuvälineenä.

Herbarioni on kulkenut muuttokuormassa maanosasta
toiseen. Kasvit ovat ruskettuneet ja varisseet,
teipit tummuneet ja irtoilleet ja mustekynällä
ja lapsen käsialalla kirjoitetut nimilaput
kuvailevat kasvupaikkoja hyvin suppeasti
kuten tien vieri, sammalikko, piennar jne.
Arvosana oli ensimmäisenä vuonna 10- ja seuraavana
napakymppi.

Eläinkokeita harrastin myös ja haaveilin myös perhosten keruusta.
Pikkuserkkuni keräsi perhosia ja sain osallistua
niittyretkiin hänen kanssaan ja pari kertaa sain jopa haavia huiskia,
mikä nosti kovasti itsetuntoani.

Horsmakiitäjän upeita toukkia säilytin saunassa, mitkä isä sitten
lauantailämmityksen yhteydessä päästi vapauteen surukseni.

Lue lisää

Muinoin koululaista hyödynnettiin kodin töissä maaseudulla. Tyttö oli lomalainen ja sai osallistua maatalon työhön kaiken aikaaa. Kasvimaa, päivä- ja viikkosiivous, pyykki, silittämiset, kuorimiset, leipomiset, kattamiset, ison väen astianpesut olivat tytölle sopivaa kodin oikeata työtä. Työhön tuli kasvaa ja olla liikkeellä koko päivä. Iltatiskin jälkeen kesäiltana olisi aikaa keräillä kasveja. Itkuksi se meni, mutta kerättyä tuli. Iltakastekin jo tuli ja kukinta väheni loppukesällä.

Puoliani en osannut pitää vielä sittenkään, kun kaupunkilähiössä asuva Lea-serkku tuli lainaamaan kasvikokoelmani pälkähästä päästäkseen.
Ne kasvit ovat edelleen lainassa.

Lea-serkku alkoi varhain seurustelun, avioitui 17-vuotiaana ja lähivuosina saanee kolmannen jälkipolven. Kautta linjan hän pinnasi toisarvoisissa asioissa ja keskittyi todellisiin. Kuitenkin rummutti omanaan kaikkea aikaansaannosta.
Harmittaisiko sinua lainaan unohtunut kasvikokoelma ? Puhumattakaan, että olen hänestä jälkipolvissa kohta kokonaisen sukupolven jäljessä, minä typerä työmuurahainen, arjen sankari.

isoäiti** kirjoitti:

Minä luulen, että opettajan vaikutus on merkittävä opiskelijoiden piirissä.
Nuorethan haluavat samaistua johonkin, eikö...
Itselläni oli erittäin tiukka suomen maikka, jonka arvosteluja suorastaan pelkäsin.
Nyt keräilen sanakirjoja, miksikähän...

Lue lisää

Samoja oireita täälläkin: suomenkieli oli mieliaineeni. Sanakirjojen ostelu on tullut vanhemmalla iällä. Tänään osui väärästä hyllystä käteen synonyymisanakirja. Miksiköhän sanakirjat miellyttävät omaan hyllyyn asti, kyselet. Luulen, että mielleyhtymien vuoksi. Kyllä se suomenopettaja herää henkiin niistä ja pulputtaa yhä kuin monina kouluvuosina. Hauska selailla perinnesanakirjaa, vaikkei tarvitseisi. Sukukirjoitelmat ovat katkolla. Pohdiskelin ällän kirjoittaneiden käyskentelevän toisinaan tällä palstalla. Kirjoittaminen on mielipuuhaa läpi elämän.

Liisi kirjoitti:

Muinoin koululaista hyödynnettiin kodin töissä maaseudulla. Tyttö oli lomalainen ja sai osallistua maatalon työhön kaiken aikaaa. Kasvimaa, päivä- ja viikkosiivous, pyykki, silittämiset, kuorimiset, leipomiset, kattamiset, ison väen astianpesut olivat tytölle sopivaa kodin oikeata työtä. Työhön tuli kasvaa ja olla liikkeellä koko päivä. Iltatiskin jälkeen kesäiltana olisi aikaa keräillä kasveja. Itkuksi se meni, mutta kerättyä tuli. Iltakastekin jo tuli ja kukinta väheni loppukesällä.

Puoliani en osannut pitää vielä sittenkään, kun kaupunkilähiössä asuva Lea-serkku tuli lainaamaan kasvikokoelmani pälkähästä päästäkseen.
Ne kasvit ovat edelleen lainassa.

Lea-serkku alkoi varhain seurustelun, avioitui 17-vuotiaana ja lähivuosina saanee kolmannen jälkipolven. Kautta linjan hän pinnasi toisarvoisissa asioissa ja keskittyi todellisiin. Kuitenkin rummutti omanaan kaikkea aikaansaannosta.
Harmittaisiko sinua lainaan unohtunut kasvikokoelma ? Puhumattakaan, että olen hänestä jälkipolvissa kohta kokonaisen sukupolven jäljessä, minä typerä työmuurahainen, arjen sankari.

Lue lisää

kuin itselläni. Niin kuluivat kesät kouluaikana,
mutta jossain välissä ne kasvitkin tulivat kerätyksi. Nimiä hain sekä kasvistosta että vanhempien sisarusten herbaarioista. Omani olen kyllä vapaaehtoisesti hylännyt aikoja sitten, samoin kuin hyönteiskokoelmanikin.
Lastenlapset minullakin vielä melko pieniä.

*Satu kirjoitti:

an, auf, hinter, in,neben, über,unter, for, zwischen !

{Siiretäänköhän tämä, ja jos, niin minne?}

päällä, takana, sisällä, sivulla, alla, edessä, välissä

isoäiti** kirjoitti:

äshhh,,tarkoitin tietysti Nykysuomen sanakirjaa enkä nykysanakirjaa.
Sen kirjan parissa todella viihtyy, ainakin minä.

Minun haluni sanakirjoihin alkoi kauan sitten, kun ovelleni v.1966 ilmestyi kotimyyjä kauppaamaan nahkaselkäistä 3-osaista "Nykysuomen Sanakirjaa". Tilasin sen ja maksoin tuntuvat summat kolmena eränä. Hankintaa en ole katunut.
Opiskelukaveri puolestaan otti kodinperustamislainan, osti nahkasohvan ym huonekaluja, vaikka olikin yksin eläjä.
Sanakirjoista voi tarvittaessa katsoa asiaa, tarkentaa tietoa. Hyllyssäni on muitakin Nykysuomen sanakirjan lisäksi:
Nykysuomen käsikirja
Nykysuomen oikeinkirjoitussanakirja
Synonyymisanakirja
Kansanperinteen sanakirja
Ruokasanakirja
Hoitajan sanasto
Musiikkisanakirja
Sivistyssanakirja
Kielten sanakirjat
Sanakirjat ovat minullekin viihdyttäviä ja ajattomia. Niistä pursuaa rikkautta ajatusmaailmaan, siis monenlaista apua.Ristikoihinkin.

aupA kirjoitti:

Minun haluni sanakirjoihin alkoi kauan sitten, kun ovelleni v.1966 ilmestyi kotimyyjä kauppaamaan nahkaselkäistä 3-osaista "Nykysuomen Sanakirjaa". Tilasin sen ja maksoin tuntuvat summat kolmena eränä. Hankintaa en ole katunut.
Opiskelukaveri puolestaan otti kodinperustamislainan, osti nahkasohvan ym huonekaluja, vaikka olikin yksin eläjä.
Sanakirjoista voi tarvittaessa katsoa asiaa, tarkentaa tietoa. Hyllyssäni on muitakin Nykysuomen sanakirjan lisäksi:
Nykysuomen käsikirja
Nykysuomen oikeinkirjoitussanakirja
Synonyymisanakirja
Kansanperinteen sanakirja
Ruokasanakirja
Hoitajan sanasto
Musiikkisanakirja
Sivistyssanakirja
Kielten sanakirjat
Sanakirjat ovat minullekin viihdyttäviä ja ajattomia. Niistä pursuaa rikkautta ajatusmaailmaan, siis monenlaista apua.Ristikoihinkin.

Lue lisää

... Sinulla onkin.
Mutta onpa, joiden kanssa viihtyä.
Samainen Nykysuomen Sanakirja on minullakin ja sitten lisäksi Uusi Sivistyssanakirja, painos v:lta -89, lisäksi muutamia kielten sanakirjoja. Näihin tarvittaessa voi tyytyväisenä tukeutua.

Hintriika kirjoitti:

Samat kasvienkeruukokemukset on varmasti jokaisella 50-luvulla oppikoulua käyneellä. Monelle se oli kesän painajainen, pikku lapio mukana joka lomareissulla ja viimeisiä kasveja lainattiin isommilta, jotka olivat sen vaiheen koulussa ohittaneet!

Luonnontuntemus on tietenkin hyvä asia, mutta liittyi siihen paljon turhauttavaakin. Yhtään ainutta latinankielistä nimeä en ole muistanut sen jälkeen, kun ei enää ollut pakko!

Hullua sen ajan koululaitoksessa oli muistikapasiteetin (sivistyssana!) täyttäminen kaiken maailman nippelitietoudella. Osaaminen perustui hyvään ulkomuistiin, ei käytännön taitojen hallitsemiseen.

Lue lisää

Tässä myöhäisheränneenä lueskelen ketjua mielenkiinnolla. Sinä ja alla olevat palautatte tässä kohdin mieliini taas kerran onnistuneesti nuoruusmuistot. Kasvejakin oli kerättävä, mutta vaikka kesät maalla vietinkin, niin kyllä ne vain syksyllä pääasiassa vanhemmilta ystävättäriltäni tuli haalittua kokoon.

Merkillistä näin jälkikäteen ajatellen mielestäni on se, että olin ainekirjoituksessa heikohko ja kuitenkin suomenkielen kielioppi oli lempiaineitani, jossa pärjäsin. Mielikuvitukseni riitti vain vähemmän asiallisiin aiheisiin.

Saksankielen rimsut ovat totta kai yhä tallessa. Sitä en tiennytkään, että noita "An, auf jne" kutsuttiin "Hääyöksi". - Mainiota! :))

päällä, kirjoitti:

päällä, takana, sisällä, sivulla, alla, edessä, välissä

muistaa vielä, kun oikein pinnistää:

"An, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen...". Meniköhän suunnilleen oikein ;-)

Kävin supistetun kolmivuotisen keskikoulun, koska se sattui olemaan paikkakunnalla ja opettajat (eläkkeellä oleva Muttosen mammakin) sekä vanhempanikin sitä minulle suosittelivat.

Itse helusin heti töihin 'tienaamaan', koska sisarukset olivat minua nuorempia ja perheen talous oli ahtaalla. Metsätöissä ja sota-ajan palveluksessa terveytensä menettänyt isä suomensi minulle, mitkä ovat koluttamattoman vaihtoehdot ovat. Lukioon en suostunut enää jatkamaan. Keskikoulun viimeisillä luokilla tyydyttävät arvosanat tyydyttivät jo minuakin.

Opistotasoisen jatko-opiskelun aloitin vasta 'vanhana miehenä' 28-vuotiaana, kun sisaruksenikin olivat varttuneet. Saksan kieltä tarvitsin vielä siinä vaiheessa, mutta sen jälkeen minulle on riittänyt itse hankittu ja työelämässä tarpeellinen Englannin luetun ymmärtäminen ja kyky kommunikoida tyydyttävästi ammattiasioissa.

Turisija kirjoitti:

muistaa vielä, kun oikein pinnistää:

"An, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen...". Meniköhän suunnilleen oikein ;-)

Kävin supistetun kolmivuotisen keskikoulun, koska se sattui olemaan paikkakunnalla ja opettajat (eläkkeellä oleva Muttosen mammakin) sekä vanhempanikin sitä minulle suosittelivat.

Itse helusin heti töihin 'tienaamaan', koska sisarukset olivat minua nuorempia ja perheen talous oli ahtaalla. Metsätöissä ja sota-ajan palveluksessa terveytensä menettänyt isä suomensi minulle, mitkä ovat koluttamattoman vaihtoehdot ovat. Lukioon en suostunut enää jatkamaan. Keskikoulun viimeisillä luokilla tyydyttävät arvosanat tyydyttivät jo minuakin.

Opistotasoisen jatko-opiskelun aloitin vasta 'vanhana miehenä' 28-vuotiaana, kun sisaruksenikin olivat varttuneet. Saksan kieltä tarvitsin vielä siinä vaiheessa, mutta sen jälkeen minulle on riittänyt itse hankittu ja työelämässä tarpeellinen Englannin luetun ymmärtäminen ja kyky kommunikoida tyydyttävästi ammattiasioissa.

Lue lisää

Huomasit virheen, jonka olin vahingossa tehnyt, ja korjasit noin hienovaraisesti! Kiitos!

Helena04 ejk. kirjoitti:

Tässä myöhäisheränneenä lueskelen ketjua mielenkiinnolla. Sinä ja alla olevat palautatte tässä kohdin mieliini taas kerran onnistuneesti nuoruusmuistot. Kasvejakin oli kerättävä, mutta vaikka kesät maalla vietinkin, niin kyllä ne vain syksyllä pääasiassa vanhemmilta ystävättäriltäni tuli haalittua kokoon.

Merkillistä näin jälkikäteen ajatellen mielestäni on se, että olin ainekirjoituksessa heikohko ja kuitenkin suomenkielen kielioppi oli lempiaineitani, jossa pärjäsin. Mielikuvitukseni riitti vain vähemmän asiallisiin aiheisiin.

Saksankielen rimsut ovat totta kai yhä tallessa. Sitä en tiennytkään, että noita "An, auf jne" kutsuttiin "Hääyöksi". - Mainiota! :))

Lue lisää

Silloin kouluikäisenä en tiennyt minäkään, kuulin vasta aviossa ollessani, että rimpsua kutsutaan "Hääyöksi". Ehkä se keksittiin silloin!

Nuo ovat kai ne akkusatiivilla ja datiivilla järjestyvät prepositiot, mikäli muistan oikein. Vai mitä, tietoviisas Turisija?

Turisija kirjoitti:

muistaa vielä, kun oikein pinnistää:

"An, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen...". Meniköhän suunnilleen oikein ;-)

Kävin supistetun kolmivuotisen keskikoulun, koska se sattui olemaan paikkakunnalla ja opettajat (eläkkeellä oleva Muttosen mammakin) sekä vanhempanikin sitä minulle suosittelivat.

Itse helusin heti töihin 'tienaamaan', koska sisarukset olivat minua nuorempia ja perheen talous oli ahtaalla. Metsätöissä ja sota-ajan palveluksessa terveytensä menettänyt isä suomensi minulle, mitkä ovat koluttamattoman vaihtoehdot ovat. Lukioon en suostunut enää jatkamaan. Keskikoulun viimeisillä luokilla tyydyttävät arvosanat tyydyttivät jo minuakin.

Opistotasoisen jatko-opiskelun aloitin vasta 'vanhana miehenä' 28-vuotiaana, kun sisaruksenikin olivat varttuneet. Saksan kieltä tarvitsin vielä siinä vaiheessa, mutta sen jälkeen minulle on riittänyt itse hankittu ja työelämässä tarpeellinen Englannin luetun ymmärtäminen ja kyky kommunikoida tyydyttävästi ammattiasioissa.

Lue lisää

turisia on,tenori,baritori vai basso?
Meilla sota ajan muksuilla oli melkein samat vaikeudet,vain isojen talojussien tenavat kavivat oppikoun ihan ylioppilaaksi asti.
Sisarellani oli kamala tapa lukea laksynsa aaneen tais olla leuhkimista mutta muutama saksan sana on jaanyt paahani muistoksi.
Kaiken lisaksi sisareni jatti oppikoulun kesken ja meni takaisin kansakoulun jatkoluokalle,syy vaatteet, ei kehdannut pitaa vanhoja vaatteita.

Sybilla kirjoitti:

... Sinulla onkin.
Mutta onpa, joiden kanssa viihtyä.
Samainen Nykysuomen Sanakirja on minullakin ja sitten lisäksi Uusi Sivistyssanakirja, painos v:lta -89, lisäksi muutamia kielten sanakirjoja. Näihin tarvittaessa voi tyytyväisenä tukeutua.

Lue lisää

Kirjoitin sanakirjat peräkkäin viestiin ja itsekin hämmästyin. Niitä säilytetään meillä kolmessa eri paikassa. Silmiin osui vielä luettelon lisäksi keittiössä yksi tärkeä lasioven takana. Se on Valittujen Palojen kuvitettu "Nykysuomen käyttötieto".
Me erirytmiset puolisot luemme päivän lehden, katsomme aamutvtä ja teemme yhteistä ristikkoa tuntien aikaerolla.
Mainittu kirja sisältää sivistyssanat, oikeinkirjoituksen, lyhenteet, paikannimet ja teemasanaston yksien kansien välissä. Kätevä ottaa siitä ristikon tekoon avuksi.

Lahjaksi saatuja kirjoja ovat "Suuri sitaattisanakirja" ja sisareni haksahti engl.kieliseen kuvitettuun erikoissanakirjaan, jonka toi lopulta minulle.
Tällaista inventaariota sanakirjoista tässä pidän internet-aikakaudella. Kirjoittajan oppaat ovat jo eri jutun aihe.

satu kirjoitti:

Silloin kouluikäisenä en tiennyt minäkään, kuulin vasta aviossa ollessani, että rimpsua kutsutaan "Hääyöksi". Ehkä se keksittiin silloin!

Nuo ovat kai ne akkusatiivilla ja datiivilla järjestyvät prepositiot, mikäli muistan oikein. Vai mitä, tietoviisas Turisija?

Lue lisää

vaativia ainakin ovat...
Tässä rupeaa jo "ruostumaan" käytön puutteessa... :))
Mitä mieltä, Turisija, sitten lienet?

Uzma-m kirjoitti:

turisia on,tenori,baritori vai basso?
Meilla sota ajan muksuilla oli melkein samat vaikeudet,vain isojen talojussien tenavat kavivat oppikoun ihan ylioppilaaksi asti.
Sisarellani oli kamala tapa lukea laksynsa aaneen tais olla leuhkimista mutta muutama saksan sana on jaanyt paahani muistoksi.
Kaiken lisaksi sisareni jatti oppikoulun kesken ja meni takaisin kansakoulun jatkoluokalle,syy vaatteet, ei kehdannut pitaa vanhoja vaatteita.

Lue lisää

laulan keveästi matalan D:n, ja avatulla äänellä vieläkin matalammalta. Kun entisissä mieskuoron karonkkailloissa saattoi nauttia pari olutta, silloin laulettiin jo kellarista ;-)

Olen ollut kuoroissa 17-vuotiaasta saakka. Aktiivina työaikana tuli usein välivuosia reissaamisen takia ja lasten ollessa pieniä.

satu kirjoitti:

Huomasit virheen, jonka olin vahingossa tehnyt, ja korjasit noin hienovaraisesti! Kiitos!

nyt vasta huomasin, että olit luetellut jo aikaisemmin saman litanian!

Nyt melkein luulen, että viestisi on jäänyt alitajuntaani ja sain sen nyt toistettua vaivaamalla kovasti päätäni. Olisinkohan muuten muistanutkaan?

Minkä virheen? Eikö viesteissämm toistu samana joka ikinen kirjain?

Siitä solmu nystyrän Saksan kirjasta on jäänyt mieleen ulkoa opittuja runon pätkiä ja Zündhölzhen -tarinaan liittyy kiva juttukin.

satu kirjoitti:

Silloin kouluikäisenä en tiennyt minäkään, kuulin vasta aviossa ollessani, että rimpsua kutsutaan "Hääyöksi". Ehkä se keksittiin silloin!

Nuo ovat kai ne akkusatiivilla ja datiivilla järjestyvät prepositiot, mikäli muistan oikein. Vai mitä, tietoviisas Turisija?

Lue lisää

noita Saksan sikamuotoja. Muistaakseni väitettiin jonkin akkusatiivia tai datiivia vastaavan muodon puuttuvan kotisuomesta. Unohtuneet ovat inessiivit ja muut sisäolennotkin sekä ulkotulennot ja tulehdukset.

Saksan kokeet olivat auunnilleen yhdestä kirjan luvusta kerrallaan. Selvisin niistä, lukemalla ennen kokeita ko. kappaleen sen verran ulkoa, että vielä koetunnilla sen muistin. Sillä sai riittävän hyvän numeron 5 - 8 väliltä, vaikka siat (ohoh painovirhe) olisivat eksyneetkin.

Ensimmäisenä vuonna pingotin kielissä, hankin saksasta kympin ja tykkäsin ruotsistakin. Syypäitä taisivat olla sen vuoden motivoivat opettajat. Sitten aloitin hallitun (?) luisun.

---
Kaikkea kertakäyttöistä kaatopaikalle vietävää roinaa makaa muistikomeroissani. Ihmekös tuo, jos uudet asiat eivät niihin enää mahdukaan:

Auf dem Berge Himalaja
wohnt Professor Calagaja.
Er hat Freu, die Margarethe,
sass am Balkon und Nähte.
Fiel hinab, fiel hinab,
und der Fuss brach ab...

(oikeinkirjoitus lie pielessä, voi harmi)

Turisija kirjoitti:

nyt vasta huomasin, että olit luetellut jo aikaisemmin saman litanian!

Nyt melkein luulen, että viestisi on jäänyt alitajuntaani ja sain sen nyt toistettua vaivaamalla kovasti päätäni. Olisinkohan muuten muistanutkaan?

Minkä virheen? Eikö viesteissämm toistu samana joka ikinen kirjain?

Siitä solmu nystyrän Saksan kirjasta on jäänyt mieleen ulkoa opittuja runon pätkiä ja Zündhölzhen -tarinaan liittyy kiva juttukin.

Lue lisää

mutta mitäs me pienistä, kun ei pienetkään meistä!

Pikku Hannu, joka ei halunnut oppia, on jäänyt kuitenkin mieleeni.

Hänschen vill nicht,
Hänschen kann nicht,
Hänschen mag nicht lernen.

Der Vater nimmt den Stock.

Hänschen vill mal,
Hänschen kann mal
Hänschen mag mal lernen.

(Virheet tulevat samaan hintaan.)

Tämähän meitä nauratti tosi paljon, preussilaisen kurin huvittava ilmentymä.

Turisija kirjoitti:

noita Saksan sikamuotoja. Muistaakseni väitettiin jonkin akkusatiivia tai datiivia vastaavan muodon puuttuvan kotisuomesta. Unohtuneet ovat inessiivit ja muut sisäolennotkin sekä ulkotulennot ja tulehdukset.

Saksan kokeet olivat auunnilleen yhdestä kirjan luvusta kerrallaan. Selvisin niistä, lukemalla ennen kokeita ko. kappaleen sen verran ulkoa, että vielä koetunnilla sen muistin. Sillä sai riittävän hyvän numeron 5 - 8 väliltä, vaikka siat (ohoh painovirhe) olisivat eksyneetkin.

Ensimmäisenä vuonna pingotin kielissä, hankin saksasta kympin ja tykkäsin ruotsistakin. Syypäitä taisivat olla sen vuoden motivoivat opettajat. Sitten aloitin hallitun (?) luisun.

---
Kaikkea kertakäyttöistä kaatopaikalle vietävää roinaa makaa muistikomeroissani. Ihmekös tuo, jos uudet asiat eivät niihin enää mahdukaan:

Auf dem Berge Himalaja
wohnt Professor Calagaja.
Er hat Freu, die Margarethe,
sass am Balkon und Nähte.
Fiel hinab, fiel hinab,
und der Fuss brach ab...

(oikeinkirjoitus lie pielessä, voi harmi)

Lue lisää

... fiel herab, fiel herab
und das linke Bein brach ab.
Kommt der Docktor hergerannt
mit der Nadel in der Hand,
näht es an, näht es an,
dass sie wieder laufen kann.

Näin kävi Frau Margarethelle!

Turisija kirjoitti:

laulan keveästi matalan D:n, ja avatulla äänellä vieläkin matalammalta. Kun entisissä mieskuoron karonkkailloissa saattoi nauttia pari olutta, silloin laulettiin jo kellarista ;-)

Olen ollut kuoroissa 17-vuotiaasta saakka. Aktiivina työaikana tuli usein välivuosia reissaamisen takia ja lasten ollessa pieniä.

Lue lisää

Voin vielä kuvitella meillä joskus kuuluneen laulun korvissani, sointuvalla bassolla.

Sen verran oli miehessäni imitaattoria, että
erehdyttävästi samalla äänellä kuin Georg Otts hän veti: "Jos tulet vaimoksi minulle, minulle komealle miehelle, vien sinut nukkumaan halaillen, herätän aamulla laulellen..."

Sanat vaihtelivat aina, ja hauskoja olivat myös ne kohdat pahansävyisellä äänellä: "Jos menet vaimoksi hänelle, hänelle törkeälle miehelle..."
Ja niin edelleen.
***
"Musik kennt keine Grenzen!"
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

satu kirjoitti:

Voin vielä kuvitella meillä joskus kuuluneen laulun korvissani, sointuvalla bassolla.

Sen verran oli miehessäni imitaattoria, että
erehdyttävästi samalla äänellä kuin Georg Otts hän veti: "Jos tulet vaimoksi minulle, minulle komealle miehelle, vien sinut nukkumaan halaillen, herätän aamulla laulellen..."

Sanat vaihtelivat aina, ja hauskoja olivat myös ne kohdat pahansävyisellä äänellä: "Jos menet vaimoksi hänelle, hänelle törkeälle miehelle..."
Ja niin edelleen.
***
"Musik kennt keine Grenzen!"
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Lue lisää

... sopivasti muutettuna lauloin minä vuorostani usein miehelleni viimeisenä yhteisenä kesänämme tullessani nk. ylämökistä alamökkiin kahvinkeittoon. Avatessani oven laulaa heläytin laulun veikistellen. Hän nukkui silloin yönsä erinäisistä syistä johtuen alamökissä. Hyväntuulisia hetkiä olivat! Muistoja, muistoja!
"Jos tulet mieheksi minulle..."

saara.dma kirjoitti:

... fiel herab, fiel herab
und das linke Bein brach ab.
Kommt der Docktor hergerannt
mit der Nadel in der Hand,
näht es an, näht es an,
dass sie wieder laufen kann.

Näin kävi Frau Margarethelle!

Lue lisää

Rohkenen humauttaa täältä joukkoonne kuin rouva Margarethe senkin uhalla, että vasen jalka murtuisi. Kirjoituksianne jo kuukausia seurattuani, olen tuntenut jollain tavoin sukulaisuutta. En ole analysoinut tarkemmin, vaan maistellut. Ihan on kuin tutun sakin henki. Kuin olisimme koulupaikkakunnalla yhdessä käyneet iltajunaa passaamassa. Saksaa piti joka tapauksessa päntätä. Opettaja oli ihana ja ryhmä pieni.
Siis: an-,auf-,aus-,/mit-,vor-,zu-,/ein-,her-,hin-,/herein-,weg-,wieder-,zuruck.

Vaikea kieli, huh, mutta täsmällinen.
"Auf dem Berge Himalaja" toisen säkeistön olin autuaasti unohtanut. Se ei palautunut pinnistelemälläkään.
Oli hauska kuunnella teitä. Kuuntelija taisin olla nuorenakin. BIS BALD !

aupA kirjoitti:

Kirjoitin sanakirjat peräkkäin viestiin ja itsekin hämmästyin. Niitä säilytetään meillä kolmessa eri paikassa. Silmiin osui vielä luettelon lisäksi keittiössä yksi tärkeä lasioven takana. Se on Valittujen Palojen kuvitettu "Nykysuomen käyttötieto".
Me erirytmiset puolisot luemme päivän lehden, katsomme aamutvtä ja teemme yhteistä ristikkoa tuntien aikaerolla.
Mainittu kirja sisältää sivistyssanat, oikeinkirjoituksen, lyhenteet, paikannimet ja teemasanaston yksien kansien välissä. Kätevä ottaa siitä ristikon tekoon avuksi.

Lahjaksi saatuja kirjoja ovat "Suuri sitaattisanakirja" ja sisareni haksahti engl.kieliseen kuvitettuun erikoissanakirjaan, jonka toi lopulta minulle.
Tällaista inventaariota sanakirjoista tässä pidän internet-aikakaudella. Kirjoittajan oppaat ovat jo eri jutun aihe.

Lue lisää

Viimeisin hankintani on *Modern Thought* Harper Collinsilta ja se onkin oikea helmi.
Se selittää ymmärrettävästi esim. ydinreaktorin,
kloonaamisen tai suomettumisen (Finnlandisierung).
Sen 900ssa sivussa riittää opiskelemista.

saara.dma kirjoitti:

... fiel herab, fiel herab
und das linke Bein brach ab.
Kommt der Docktor hergerannt
mit der Nadel in der Hand,
näht es an, näht es an,
dass sie wieder laufen kann.

Näin kävi Frau Margarethelle!

Lue lisää

se Margareetan koiven katkeaminen.

Mutta onneksi Herr Docktorillä oli äimä ja pikilankaa (oliko tohtorissa pelkkä c?).

satu kirjoitti:

mutta mitäs me pienistä, kun ei pienetkään meistä!

Pikku Hannu, joka ei halunnut oppia, on jäänyt kuitenkin mieleeni.

Hänschen vill nicht,
Hänschen kann nicht,
Hänschen mag nicht lernen.

Der Vater nimmt den Stock.

Hänschen vill mal,
Hänschen kann mal
Hänschen mag mal lernen.

(Virheet tulevat samaan hintaan.)

Tämähän meitä nauratti tosi paljon, preussilaisen kurin huvittava ilmentymä.

Lue lisää

V on saksalaisten ähävä, mutta on silmä jo ko. tekstille niin turtunut, että en huomannut heti eroa.

Diminutiivimuoto pikku Hannun nimessä palautti mieleeni Zündhölzhen-tarinan tulitikkutytön.

Eräs kaveri meni nuorena Saksaan opiskelemaan kieltä. Hän poltteli silloin piippua ja kuinka ollakaan, viimeinen tikku oli jo raapaistu.

Poikkesipa läheiseen puotiin ja pyysi koulusaksallaan: Zündhölzhen!
Myyjä ei ymmärtänyt alkuunkaan, jolloin piti käyttää selventäviä eleitä ja näyttää tythjä tikkuaski.

Myyjätär Mätchen (neitonen, en osaa enää kirjoittaa) sai naurukohtauksen, josta ei meinannut toipua.

Tarinalla on onnellinen loppu: Tupakkamies sai lopulta tikkunsa

Helena04 ejk. kirjoitti:

Tässä myöhäisheränneenä lueskelen ketjua mielenkiinnolla. Sinä ja alla olevat palautatte tässä kohdin mieliini taas kerran onnistuneesti nuoruusmuistot. Kasvejakin oli kerättävä, mutta vaikka kesät maalla vietinkin, niin kyllä ne vain syksyllä pääasiassa vanhemmilta ystävättäriltäni tuli haalittua kokoon.

Merkillistä näin jälkikäteen ajatellen mielestäni on se, että olin ainekirjoituksessa heikohko ja kuitenkin suomenkielen kielioppi oli lempiaineitani, jossa pärjäsin. Mielikuvitukseni riitti vain vähemmän asiallisiin aiheisiin.

Saksankielen rimsut ovat totta kai yhä tallessa. Sitä en tiennytkään, että noita "An, auf jne" kutsuttiin "Hääyöksi". - Mainiota! :))

Lue lisää

kouluajoiltani(kansakoulun, enhän ole muuta käynytkään) sellaisen lorun, kuin : "Entten tentten teelika mentten, viisaat sukset lammet loooo. Akka putos avantoooo, ukko veti pois.
Onko muille tuttu?

Tilta kirjoitti:

kouluajoiltani(kansakoulun, enhän ole muuta käynytkään) sellaisen lorun, kuin : "Entten tentten teelika mentten, viisaat sukset lammet loooo. Akka putos avantoooo, ukko veti pois.
Onko muille tuttu?

Lue lisää

Hatarasti muistelen tämän tapaisen kuin "Entten, tentten teelikamentten, hipsun, tipsun vaapulavipsun, eelin, teelin tot..." - voi, loppu ei pinnistyksistä huolimatta aukea! Sori! -

Helena04 kirjoitti:

Hatarasti muistelen tämän tapaisen kuin "Entten, tentten teelikamentten, hipsun, tipsun vaapulavipsun, eelin, teelin tot..." - voi, loppu ei pinnistyksistä huolimatta aukea! Sori! -

Lue lisää

" Maalari maalas taloa, sinistä ja punasta. Illan tullen sanoi hän: Nyt mä lähden pois."

On tosi mukava muistella. Tulevat koulu ja nuoruusajat mieleen.

uzma-m kirjoitti:

sanoi luokan edessa etten mina tule koskaan oppimaan englantia,tapasin saman opettajan Lontoossa ja hoksasin miten kankea hanen puhe englantinsa oli.
Suoritin oppikoulun komlessa vuodessa, tenttasin syksylla yli loikatun luokan,ruotsista sain ehdot,kun menin taas tenttiin, testi oli vaikea ja mina hyppasin open ikknasta karkuun,kiitos kannustaville opettajilleni viides luokkakin tuli suoritettua kohtalaisesti.

Lue lisää

Tässä ketjussa on paljon puhuttu erilaisista kielistä.

Olet kertonut, että asut Pakistanissa. Olisin utelias tietämään, mikä siellä on maan kieli, osaatko sinä sitä puhua ja lukea, millainen on kirjoitustapa.

Mikä on siellä englanninkielen asema?

Hannipali kirjoitti:

...käytä keskusteluissa civistyssanoja muuta kuin leikin päältä.

Avasin ketjun niille, joita se sattuu kiinnostamaan. Kaikenlaista se meikäläisen panee yrittämään tämä 'kuiva huumori' ;-)

Eihän viestisi poistolle ole mitään perusteita. Jatketaan vain juttelua!

Lue lisää

Kyllä civistyssanat ovat niin muodissa, vaikkapa lasten nimissä, kun koot ja ässät pitää korvata ceellä, niin että sivistynyt lapsonen joutuu ikänsä joka luukulla luettelmaan, että nimeni kirjoitetaan Micco - ceellä, tai Alicia - ceellä.
Olisi tietysti kansainvälisempää vielä, jos sukunimissäkin otettaisiin ceet käyttöön, esim. Cancconen.

On se onni, että sivistys tulee tänne peräpohjolaankin noin hiipimällä, ettemme pelästy.

sukkela kirjoitti:

Sivistyssana nopeuttaa juonta ja sen voi samalla selventää suomeksi kuten TV:ssä tehdään. Harmi, ettei kielessämme ole ihan aina parasta vastinetta.
Mutta mennäpä latomaan sanoja, joiden merkitystä ei tunne tai ladella niitä ärsyttävän suuren määrän. Ei se kuitenkaan kielletty laji ole, en ole huomannut missään kieltoja. Ollaan vaan korvat avoinna ja kysäistään oitis, mikä on suomenkielinen vastine. Ei voi listiä kumpaakaan, käyttäjää eikä vihaajaa.

Lue lisää

Eräs tuttavani kehui kauniisti soivaa musiikkisalia ja sanoi, että siinä on erittäin hyvä akkusatiikka.
Sanoin, että se on Suomen oloissa aika harvinaista.

Turisija kirjoitti:

se Margareetan koiven katkeaminen.

Mutta onneksi Herr Docktorillä oli äimä ja pikilankaa (oliko tohtorissa pelkkä c?).

Olisikos ollut vain yks koo ?
Yritän tässä pelkillä puolukoilla muistiani parannella ja kyllä se yhden koon puolelle kallistuu. Olympialaisten avajaiset alkavat.
Viel Spass !

aupA kirjoitti:

Olisikos ollut vain yks koo ?
Yritän tässä pelkillä puolukoilla muistiani parannella ja kyllä se yhden koon puolelle kallistuu. Olympialaisten avajaiset alkavat.
Viel Spass !

Lue lisää

Parantavatko puolukat muistia? Ihanko tutkitustikin vai kansanparannusohjeen mukaan? Terveellisiähän ne kaikenkaikkiaan ovat syödä.
Ja nyt yöunille! Gute Nacht!

satu kirjoitti:

Voin vielä kuvitella meillä joskus kuuluneen laulun korvissani, sointuvalla bassolla.

Sen verran oli miehessäni imitaattoria, että
erehdyttävästi samalla äänellä kuin Georg Otts hän veti: "Jos tulet vaimoksi minulle, minulle komealle miehelle, vien sinut nukkumaan halaillen, herätän aamulla laulellen..."

Sanat vaihtelivat aina, ja hauskoja olivat myös ne kohdat pahansävyisellä äänellä: "Jos menet vaimoksi hänelle, hänelle törkeälle miehelle..."
Ja niin edelleen.
***
"Musik kennt keine Grenzen!"
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Lue lisää

En ole kuorossa laulanut tuota. Mutta itsekseni vetelen sitä harjoitusmielessä D-duurissa.

Laulun säveltäjä Ludvig Fisher eleli 1745 - 1825. Mittavien bassojen bravuuri ja harrastelijain kompastuskivi, näin kappale määritellään nuottilehdellä.

Tämä on tosiaan erittäin vaativa harjoituskappale, koska se liikkuu viimeisen värssyn lopussa kahden oktaavin äärireunoilla ja erityisesti sen pitkät intervallihypyt puhtaasti laulettuina vaativat harjoitusta.

Olen kuorolaulaja, en solisti.

Helena04 kirjoitti:

Parantavatko puolukat muistia? Ihanko tutkitustikin vai kansanparannusohjeen mukaan? Terveellisiähän ne kaikenkaikkiaan ovat syödä.
Ja nyt yöunille! Gute Nacht!

Se vaan oli sellaista puolukkajuttua, "mitä sylki suuhun tuo".
Olisikohan muistin säilyttämiseksi hyöty saksan sanojen tai mieluummin kieliopin mutkien pänttäämisestä ?
Ystäväni, entinen saksanlukija on jo vajaan 20 vuotta eläkkeelle jäännin jälkeen käynyt englannin tunnilla. Hän virkeänä matkustelee. Muisti ja ajokyky myös kaupunkiliikenteessä pelaavat. Harrastaa sähköpostiakin.

Viime syksyn marjasato enentää marjojen syöntiä. Puolukoita kävimme poimimassa maantieteellisen keskipisteen metsistä 200 litraa ja mustikoita Keski-Suomen saaresta ja Varsinais-Suomen männiköstä yhteensä 50 litraa. Kaikki pakastettiin.
Kansanparannusmenetelmistä en tiedä mitään enempää kuin lääketieteenkään suosituksista. Ravintotutkijat kyllä korostavat marjojen terveellisyyttä. Heidän tietoihinsa kallistun luottamaan.
Es ist schon spät. Gehen wir ins Bett !

aupA kirjoitti:

Se vaan oli sellaista puolukkajuttua, "mitä sylki suuhun tuo".
Olisikohan muistin säilyttämiseksi hyöty saksan sanojen tai mieluummin kieliopin mutkien pänttäämisestä ?
Ystäväni, entinen saksanlukija on jo vajaan 20 vuotta eläkkeelle jäännin jälkeen käynyt englannin tunnilla. Hän virkeänä matkustelee. Muisti ja ajokyky myös kaupunkiliikenteessä pelaavat. Harrastaa sähköpostiakin.

Viime syksyn marjasato enentää marjojen syöntiä. Puolukoita kävimme poimimassa maantieteellisen keskipisteen metsistä 200 litraa ja mustikoita Keski-Suomen saaresta ja Varsinais-Suomen männiköstä yhteensä 50 litraa. Kaikki pakastettiin.
Kansanparannusmenetelmistä en tiedä mitään enempää kuin lääketieteenkään suosituksista. Ravintotutkijat kyllä korostavat marjojen terveellisyyttä. Heidän tietoihinsa kallistun luottamaan.
Es ist schon spät. Gehen wir ins Bett !

Lue lisää

Morgen morgen nur nicht heute, sagen alle faule Leute. Ich auch.

saara.dma kirjoitti:

Tässä ketjussa on paljon puhuttu erilaisista kielistä.

Olet kertonut, että asut Pakistanissa. Olisin utelias tietämään, mikä siellä on maan kieli, osaatko sinä sitä puhua ja lukea, millainen on kirjoitustapa.

Mikä on siellä englanninkielen asema?

Lue lisää

joka maakunnassa on oma kielensa mutta maan yhtenainen virallinen kieli on urdu,siina persian,arbian ja hindin sekoitusta,kirjoitetaan oikealta vasemmalle arabian tyylisesti.
Puhun urdua mutta lukeminen ja kirjoittaminen on paljon heikonpaa.Kotikielet ovat urdu ja englanti.
Englati on toinen kieli,sita opetetaan kouluissa,esim.minun esikoulun 5vuotiaat oppivat urdun ja englannin aakkoset tunnistamaan,lausumaan ja kirjoittamaan,samoin numerot 50,neen urduksi ja englanniksi.
Koulut ovat joko urdun tai englannin kielisia.
Kaikki yksityis koulut ovat englannin kielisia ja kaikki jotka vain kykenevat laittavat lapsensa yksityiskouluun,seuraavat englatilaista oppisuunnitelmaa ja valmistuvat Cambridgen O tai A level examinatioon.
Taalla parjaa hyvin englannilla ostoksilla ym muualla.
Sanomalehdet luetuimmat ovat englannin kielisia,on myos urdun ja paikallis kielisia sanomalehtia ja niita luetaan ahkerasti.
TV ohjemat ovt urduksi,on myos paikallis kielisia ohjelmia,samoin joka tunti englannin kieliset uutiset.

tuollaiset huomautukset kirjoitti:

tekee sivistysana palstalla.
riitaako haluat , typerillä kysymyksilläsi?
Opettele puhuun asiasta eikä asian vierestä.
Vai onko nuo sinun vaitoehtosi niitä suomalaisia vastikkeita?

Lue lisää

Sinä tartuit kärkkäästi sanoihin! Älä provosoidu, kun provosoidaan, sanoi entinenkin presidentti.
Hän käytti tällaista sivistyssanaa. Mitä lienee tsrkoittanut.

isoäiti** kirjoitti:

Viimeisin hankintani on *Modern Thought* Harper Collinsilta ja se onkin oikea helmi.
Se selittää ymmärrettävästi esim. ydinreaktorin,
kloonaamisen tai suomettumisen (Finnlandisierung).
Sen 900ssa sivussa riittää opiskelemista.

Lue lisää

VAU, mikä hakemisto, selvittää nykyajan viimeiset ihmeet.
Minun minienglantini ei siitä pystyisi kynsimään juuri mitään tietoa.

Aivoja laajentaa miellyttävästi pelkkä ajatus nykynuorten ja tulevien polvien monipuolisesta tiedonsaannista. Kielitaito on kaiken A ja O. Englanninkielen avulla tavoitat koko pallon ja avaruuden.

aupA kirjoitti:

Rohkenen humauttaa täältä joukkoonne kuin rouva Margarethe senkin uhalla, että vasen jalka murtuisi. Kirjoituksianne jo kuukausia seurattuani, olen tuntenut jollain tavoin sukulaisuutta. En ole analysoinut tarkemmin, vaan maistellut. Ihan on kuin tutun sakin henki. Kuin olisimme koulupaikkakunnalla yhdessä käyneet iltajunaa passaamassa. Saksaa piti joka tapauksessa päntätä. Opettaja oli ihana ja ryhmä pieni.
Siis: an-,auf-,aus-,/mit-,vor-,zu-,/ein-,her-,hin-,/herein-,weg-,wieder-,zuruck.

Vaikea kieli, huh, mutta täsmällinen.
"Auf dem Berge Himalaja" toisen säkeistön olin autuaasti unohtanut. Se ei palautunut pinnistelemälläkään.
Oli hauska kuunnella teitä. Kuuntelija taisin olla nuorenakin. BIS BALD !

Lue lisää

Kuulumme monet siihen porukkaan, joita piinattiin kouluaikana pitkällä saksalla. Ei siinä paljoa puhumaan opittu, mutta sen enemmän kielioppia, ja saimme oppia historiallisen sanavaraston, ei mitään joutavaa turistisaksaa!

Eräs ystäväni oli Saksanmaalla ja käytti oppimaansa huoliteltua koulusaksaa. Hän ihmetteli, miksi hänen saksalaiset tuttavansa pidättelivät hymyään ja sai kuulla että hän puhuu "Lutherin aikaista saksaa".

Ei silti, jos kova paikka tulee ja on otettava selvää jostakin asista, joka on kirjoitettu englanniksi ja saksaksi, on saksa aivan verraton kieli täsmällisyytensä takia, vaikka englantia paremmin puhuisikin.

aupA kirjoitti:

Se vaan oli sellaista puolukkajuttua, "mitä sylki suuhun tuo".
Olisikohan muistin säilyttämiseksi hyöty saksan sanojen tai mieluummin kieliopin mutkien pänttäämisestä ?
Ystäväni, entinen saksanlukija on jo vajaan 20 vuotta eläkkeelle jäännin jälkeen käynyt englannin tunnilla. Hän virkeänä matkustelee. Muisti ja ajokyky myös kaupunkiliikenteessä pelaavat. Harrastaa sähköpostiakin.

Viime syksyn marjasato enentää marjojen syöntiä. Puolukoita kävimme poimimassa maantieteellisen keskipisteen metsistä 200 litraa ja mustikoita Keski-Suomen saaresta ja Varsinais-Suomen männiköstä yhteensä 50 litraa. Kaikki pakastettiin.
Kansanparannusmenetelmistä en tiedä mitään enempää kuin lääketieteenkään suosituksista. Ravintotutkijat kyllä korostavat marjojen terveellisyyttä. Heidän tietoihinsa kallistun luottamaan.
Es ist schon spät. Gehen wir ins Bett !

Lue lisää

jaksa aivan heti syödä.Marjat korventaa rintaa.Mustahaerukka ja mustikka.

Syön silti usein mustikassa on paljon ferp,,, kuitenkin raudan esiastetta se on helposti liukenevassa muodossa.
Mustaherukan siemenissä samaa öljyä kun kaloissa mutta vielä terveellisempää.
Olen nänyyt myynnisä herukan siemenistä tehtyä jauhetta.
Puolukassa on rautaa vähemmän mutta se ei haittaa kun veret ovat ihmisillä liian paksut muutenkin.

Tulipa mieleen että pitää alkaa keittämään marjapuuroa kun tulevat uimasta.Hiutaleista saa nopeaan merkullisen puuron.

Muisti taitaa olla perinnöllistä.Sen kerran kun olin testattavana sanoi psykiatri että pitää heti ottaa akataamisesti oppineen kaavake jonka täyttää.
Että onko minulla lapset perinyt minulta jotain.Siitä tuli kynnyskusymys miehen kanssa ettei minulta vain häneltä.
Ei pitäisi mennä kehumaan.
Tätini on 96.v ja muistaa viimeisen kuulemansa radio ohjelman sanatarkasti.
Eivätkä laita hoitolassa radiota päälle,kun pitäisi aina musiikin ajaksi panna kiinni.Maailmallisia rumpatuksia.

vaarivaari kirjoitti:

Joskus sivistyssanat ovat tarpeen, kun puhutaan sellaisen kanssa, jonka suomenkieli on opittua. Sivistyssanoista saa "kansainvälisen" kielituen, koska ne esiintyvät monessa kielessä samanasuisina. Suomalainen suomalaiselle puheessa ne voi aivan hyvin korvata suomalaisilla vastikkeilla (jos sellainen on).

Tulee mieleen "ameriikansuomalainen" lause: Missis pussasi peipin pookin kitsistä peräruumaan!
(rouva työnsi lastenvaunut keittiöstä peräkamariin). Sanat ympäristön mukaan!

Lue lisää

Vaarivaari, kätevä on nimimerkkisi. Ihan kuin pohjoispohjanmaan pojalla. Meillä on vaari vaan ja minä olen mummo.
"Missis pussasi peipin pookin kitsistä peräruumaan." Se on mainio ja lainaan sen kysyäkseni Kanadassa asuvalta pikkuserkulta, miten hän suomentaa sen. Hän lähti Suomesta 1950.
Käydessämme siellä yritimme painaa mieleen hauskaa fingelskaa, mutta se rapisi pois käytön puutteessa.
Hyvää jatkoa !

Pääsky64 kirjoitti:

jaksa aivan heti syödä.Marjat korventaa rintaa.Mustahaerukka ja mustikka.

Syön silti usein mustikassa on paljon ferp,,, kuitenkin raudan esiastetta se on helposti liukenevassa muodossa.
Mustaherukan siemenissä samaa öljyä kun kaloissa mutta vielä terveellisempää.
Olen nänyyt myynnisä herukan siemenistä tehtyä jauhetta.
Puolukassa on rautaa vähemmän mutta se ei haittaa kun veret ovat ihmisillä liian paksut muutenkin.

Tulipa mieleen että pitää alkaa keittämään marjapuuroa kun tulevat uimasta.Hiutaleista saa nopeaan merkullisen puuron.

Muisti taitaa olla perinnöllistä.Sen kerran kun olin testattavana sanoi psykiatri että pitää heti ottaa akataamisesti oppineen kaavake jonka täyttää.
Että onko minulla lapset perinyt minulta jotain.Siitä tuli kynnyskusymys miehen kanssa ettei minulta vain häneltä.
Ei pitäisi mennä kehumaan.
Tätini on 96.v ja muistaa viimeisen kuulemansa radio ohjelman sanatarkasti.
Eivätkä laita hoitolassa radiota päälle,kun pitäisi aina musiikin ajaksi panna kiinni.Maailmallisia rumpatuksia.

Lue lisää

Tädille 96, voisi löytyä tyynyllä pidettävä radiomalli, lituska, kämmenen kokoinen. Kuuntelin sairaalassa sellaisella. Aina sama kanava ja vipu, jolla voi sulkea haluttaessa.
Hänen ikäiselleen radion mieluinen ohjelma on hyvin tärkeä.
Anoppini, yli 90, kertoo puhelimessa minulle päivittäin kuulemansa radio-ohjelman tai näkövammaisten kirjallisuuskasetin juonen. Hän asuu palvelutalossa yksin. Sisar 94 käy päivittäin seurustelemassa.

Syksyllä laskimme, että 200 litraa puolukoita tulee käytettyä, jos kumpikin syö ½ litraa päivässä. Mustikat menevät piirakkaan, kiisseliin, jäätelön höystöksi. Molemmat marjat poimimme pitkävartisilla marjureilla, perkasimme imurin lisävempeleellä.
Sinähän siellä oikeilla marjamailla näytät liikkuvan. Tänään sattumalta katselin kuvagalleriastasi 1-osan kuvat 38. Tuli vastaan lokero "rekisteröidy". Mites minä, vapaa taiteilija, jolla ei ole nikkiä - vai mitä ?

merimona1 kirjoitti:

kertonut vitsiä, eikä sanonut muutenkaan mitään hauskaa, mutta miksi minua alkoi kamalasti naurattaa:)Olen kuullut monien sanovan itselleni, että nauran joskus sopimattomissa paikoissa.
Taidanpa lähtea raittiiseen ulkoilmaan lenkille. Pakkanenkin on jo jonkun verran hellittänyt.

Lue lisää

Joukolla Merimonan mukaan nyt väännöksiä, käännöksiä-palstalle lukemaan ruotsalaiset 9.2. 12.55 ja koko tarina tarkkaan. Ja vettä myllyyn !

päänraapija kirjoitti:

Joukolla Merimonan mukaan nyt väännöksiä, käännöksiä-palstalle lukemaan ruotsalaiset 9.2. 12.55 ja koko tarina tarkkaan. Ja vettä myllyyn !

ketään mukanani.
Niin, että turhaan kehoittelet:" merimonan mukaan."

isoäiti** kirjoitti:

Ei sitä todellakaan edes huomaa käyttävänsä sivistyssanoja, kun joutuu päivittäin puhumaan erilaisista kulttuureista ja kieliryhmistä olevien kanssa ja silloin juuri nämä ns sivistyssanat helpottavat kanssakäymistä muuttuessaan kaikkien ymmärtämäksi kansainväliseksi yleiskieleksi.

Kouluaikana opettelin monien kasvien ja eläinten latinalaiset nimet, ja enpä silloin arvannut
miten paljon niistä on ollut hyötyä ja huvia maailmalla.
Laajempikin latinan opiskelu olisi ollut paikallaan.

Minun silmääni pistää usein runsas englannin käyttö, kun suomalaisia vastikkeita sanoille löytyisi riittävästi.
Ei kai kukaan enää mene ostoksille vaan kaikki
soppaavat toiset shoppaavat.

Lue lisää

Ei minusta kuitenkaan tulisi sekoittaa keskenään englannin kielen väännöksiä ja sivistyssanoja.
Ovat eri kastia.

Turisija kirjoitti:

En ole kuorossa laulanut tuota. Mutta itsekseni vetelen sitä harjoitusmielessä D-duurissa.

Laulun säveltäjä Ludvig Fisher eleli 1745 - 1825. Mittavien bassojen bravuuri ja harrastelijain kompastuskivi, näin kappale määritellään nuottilehdellä.

Tämä on tosiaan erittäin vaativa harjoituskappale, koska se liikkuu viimeisen värssyn lopussa kahden oktaavin äärireunoilla ja erityisesti sen pitkät intervallihypyt puhtaasti laulettuina vaativat harjoitusta.

Olen kuorolaulaja, en solisti.

Lue lisää

aikoinaan,{- kun nyt on vauhtiin päästy opiskeluaikojen muistelemisessa, niin ei huomaa lopettaakaan - }, oli myös muistin tukena noita rimssuja: Cecilia,Daavid, Aatami ja Eeva hyppäsivät fissistä cissiin, et cetera, useitakin.

Viimeisen virkkeesi kuoro- ja soololaulusta voin myös iteenikin soveltaa.

Saanko olla utelias: missä kuorossa laulat / olet laulanut?

Voisin tulla konserttiinne! :D

*Satu kirjoitti:

an, auf, hinter, in,neben, über,unter, for, zwischen !

{Siiretäänköhän tämä, ja jos, niin minne?}

Seitsemän vokaalia peräkkäin samassa sanassa. Onkohan se maailmanennätys?

merimona evk kirjoitti:

ketään mukanani.
Niin, että turhaan kehoittelet:" merimonan mukaan."

"joukossa tyhmyys tiivistyy."
Ei mennä joukolla, niinkuin kehoitettiin!:)

satu kirjoitti:

Voin vielä kuvitella meillä joskus kuuluneen laulun korvissani, sointuvalla bassolla.

Sen verran oli miehessäni imitaattoria, että
erehdyttävästi samalla äänellä kuin Georg Otts hän veti: "Jos tulet vaimoksi minulle, minulle komealle miehelle, vien sinut nukkumaan halaillen, herätän aamulla laulellen..."

Sanat vaihtelivat aina, ja hauskoja olivat myös ne kohdat pahansävyisellä äänellä: "Jos menet vaimoksi hänelle, hänelle törkeälle miehelle..."
Ja niin edelleen.
***
"Musik kennt keine Grenzen!"
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Lue lisää

Toit Satu mieleeni toisenkin musiikkilorun, ne alennusmerkkiset duurit:
Fiksusta Boksista ESiin AStuu DESpootti GES-CES.

Olin Orivedellä joskus ammoin musiikkileirillä "Virtasesta Vivaldiksi" ja silloin kuulin nänä lorut ensi kertaa.

On se mukavaa, kuinka tuolta aivojen syövereistä tulee esiin näitä sanarimpsuja, joilla on todellista merkitystä muistaa asioita,

(Oli pakko vastata eiliseen viestiisi tässä paikassa, koska hierarkia esti kirjoittamisen oikeaan kohtaan.)

saara.dma kirjoitti:

Toit Satu mieleeni toisenkin musiikkilorun, ne alennusmerkkiset duurit:
Fiksusta Boksista ESiin AStuu DESpootti GES-CES.

Olin Orivedellä joskus ammoin musiikkileirillä "Virtasesta Vivaldiksi" ja silloin kuulin nänä lorut ensi kertaa.

On se mukavaa, kuinka tuolta aivojen syövereistä tulee esiin näitä sanarimpsuja, joilla on todellista merkitystä muistaa asioita,

(Oli pakko vastata eiliseen viestiisi tässä paikassa, koska hierarkia esti kirjoittamisen oikeaan kohtaan.)

Lue lisää

Ich weiss nicht
liebst du mich
aber ich
liebe dich
ich kann nicht
ohne dich
leben.

Se oli sitä nuoruutta...

Hintriika kirjoitti:

Meidän piti osata englannin kielioppisäännötkin englanniksi. Joitakin rimpsuja ja rampsuja osaan ladella saksan prepositioista yhä, mutta yhdessä kohti arvosteluni nippelitiedosta keikahtaa nurin!

Rakastin suomen kielioppia kaikkine latinalaisine termeineen (rakastan vieläkin). Lauseenjäsennystehtäviä olisin tehnyt kuin nykyisin ristikoita! Minulle sattui vaativia mutta todella hyviä suomenkielen opettajia. Siitä olen iäti kiitollinen!

Lue lisää

Minä pidin kyllä kovasti suomen kielestä ja olin hyvä ainekirjoittaja. Opttaja teki vain kaiken niin mahdottoman vastenmieliseksi. Hän oli kaikkien muidenkin inhokki. Minulla oli yhtenä keväänä suomesta todistuksessa arvosana 5.

Seuraavana vuonna tuli toinen opettaja, ja arvosanani oli jo ensimmäisessä todistuksessa 9.

Kielioppi jäi sitten unholaan, kun sitä luettiin tämän ikävän opettajan aikana. Ylioppilaaksi tultuani halusin ruveta opiskelemaan suomea. Matkustin junalla pääsykokeeseen. Matkalukemisena oli suomen kielioppi. Kahdessa tunnissa opin kieliopin kuin vettä valaen - siis sen saman, josta en tiennyt mitään, ja jota olin muka opiskellut koulussa kahdeksan vuotta! Lopputulos oli, että sain pääsykokeen parhaat pisteet. Seuraavana päivänä en olisi varmaan enää muistanut mitään, enkä osaa kielioppia nytkään. Kun oli motivaatio, niin oppikin jotakin. - En sitten koskaan ruvennutkaan opiskelemaan suomea. Ja nytkin olen sitä mieltä, että orjallinen oikeakielisyys ei ole aina hyvä asia.

ii-li kirjoitti:

Minä pidin kyllä kovasti suomen kielestä ja olin hyvä ainekirjoittaja. Opttaja teki vain kaiken niin mahdottoman vastenmieliseksi. Hän oli kaikkien muidenkin inhokki. Minulla oli yhtenä keväänä suomesta todistuksessa arvosana 5.

Seuraavana vuonna tuli toinen opettaja, ja arvosanani oli jo ensimmäisessä todistuksessa 9.

Kielioppi jäi sitten unholaan, kun sitä luettiin tämän ikävän opettajan aikana. Ylioppilaaksi tultuani halusin ruveta opiskelemaan suomea. Matkustin junalla pääsykokeeseen. Matkalukemisena oli suomen kielioppi. Kahdessa tunnissa opin kieliopin kuin vettä valaen - siis sen saman, josta en tiennyt mitään, ja jota olin muka opiskellut koulussa kahdeksan vuotta! Lopputulos oli, että sain pääsykokeen parhaat pisteet. Seuraavana päivänä en olisi varmaan enää muistanut mitään, enkä osaa kielioppia nytkään. Kun oli motivaatio, niin oppikin jotakin. - En sitten koskaan ruvennutkaan opiskelemaan suomea. Ja nytkin olen sitä mieltä, että orjallinen oikeakielisyys ei ole aina hyvä asia.

Lue lisää

Orjallinen oikeakielisyys sopii asiakirjoihin ja liikekirjeisiin, mutta ei kahlitse kaunokirjallisuutta. Kullakin kirjoittajalla on omat tyylikeinonsa. Teksti voi olla hyvää suomenkieltä silloinkin, kun se ei ole kirjakieltä.

Varmaan olemme yhtä mieltä siitä, että jos hallitsee kieliopin perusasiat, hallitsee paremmin myös vapaan kirjoitustyylin.

uzma-m kirjoitti:

joka maakunnassa on oma kielensa mutta maan yhtenainen virallinen kieli on urdu,siina persian,arbian ja hindin sekoitusta,kirjoitetaan oikealta vasemmalle arabian tyylisesti.
Puhun urdua mutta lukeminen ja kirjoittaminen on paljon heikonpaa.Kotikielet ovat urdu ja englanti.
Englati on toinen kieli,sita opetetaan kouluissa,esim.minun esikoulun 5vuotiaat oppivat urdun ja englannin aakkoset tunnistamaan,lausumaan ja kirjoittamaan,samoin numerot 50,neen urduksi ja englanniksi.
Koulut ovat joko urdun tai englannin kielisia.
Kaikki yksityis koulut ovat englannin kielisia ja kaikki jotka vain kykenevat laittavat lapsensa yksityiskouluun,seuraavat englatilaista oppisuunnitelmaa ja valmistuvat Cambridgen O tai A level examinatioon.
Taalla parjaa hyvin englannilla ostoksilla ym muualla.
Sanomalehdet luetuimmat ovat englannin kielisia,on myos urdun ja paikallis kielisia sanomalehtia ja niita luetaan ahkerasti.
TV ohjemat ovt urduksi,on myos paikallis kielisia ohjelmia,samoin joka tunti englannin kieliset uutiset.

Lue lisää

Hei,
Missä Uzma nyt asut?
Olen suomalainen ja opiskelen muutaman ihmisen kanssa urdua Helsingissä.

Seija

recidence, the lady is speaking."
Tuo yllä oleva lause kuullaan usein englantilaisessa TV - sarjassa, mikä parodioi loistavasti nousukasmaisuutta.
Monille varmaan tuttu Hyacinth rouva, joka on niin hieno ja 'sivistynyt', että naapurit piileskelevät verhon takana,ettei tarvitsisi joutua juttusille hänen kanssaan, sekä lähin naapuri vapisee kuin haavan lehti joutuessaan juomaan teetä tämän surkuhupaisan rouva Bucketin luona.
Sarjaa katsellessani olen nauranut lukuist kerrat "hienoudelle."

merimona1 kirjoitti:

recidence, the lady is speaking."
Tuo yllä oleva lause kuullaan usein englantilaisessa TV - sarjassa, mikä parodioi loistavasti nousukasmaisuutta.
Monille varmaan tuttu Hyacinth rouva, joka on niin hieno ja 'sivistynyt', että naapurit piileskelevät verhon takana,ettei tarvitsisi joutua juttusille hänen kanssaan, sekä lähin naapuri vapisee kuin haavan lehti joutuessaan juomaan teetä tämän surkuhupaisan rouva Bucketin luona.
Sarjaa katsellessani olen nauranut lukuist kerrat "hienoudelle."

Lue lisää

todella hauska "pokka pitää"nythän ne on uusintoja

mutta vielä viihdyttää;))

merimona1 kirjoitti:

recidence, the lady is speaking."
Tuo yllä oleva lause kuullaan usein englantilaisessa TV - sarjassa, mikä parodioi loistavasti nousukasmaisuutta.
Monille varmaan tuttu Hyacinth rouva, joka on niin hieno ja 'sivistynyt', että naapurit piileskelevät verhon takana,ettei tarvitsisi joutua juttusille hänen kanssaan, sekä lähin naapuri vapisee kuin haavan lehti joutuessaan juomaan teetä tämän surkuhupaisan rouva Bucketin luona.
Sarjaa katsellessani olen nauranut lukuist kerrat "hienoudelle."

Lue lisää

Kaunis ranskalainen hienostonimi "bukee", muttamutta
pienenä höysteenä sekin, että aavistuksen toisin äännettynä ollaankin roskaämpärissä ;-)

merimona1 kirjoitti:

recidence, the lady is speaking."
Tuo yllä oleva lause kuullaan usein englantilaisessa TV - sarjassa, mikä parodioi loistavasti nousukasmaisuutta.
Monille varmaan tuttu Hyacinth rouva, joka on niin hieno ja 'sivistynyt', että naapurit piileskelevät verhon takana,ettei tarvitsisi joutua juttusille hänen kanssaan, sekä lähin naapuri vapisee kuin haavan lehti joutuessaan juomaan teetä tämän surkuhupaisan rouva Bucketin luona.
Sarjaa katsellessani olen nauranut lukuist kerrat "hienoudelle."

Lue lisää

En muista mitään muuta sarjaa, joka olisi uusittu yhtä monta kertaa. Aina vain se puree ja kerää mahtavat katsojaluvut.

En ole kai koskaan nähnyt ihan kaikkia jaksoja. Onko rakas poikakulta Sheridan ikinä näyttäytynyt, vai puhuuko Hyasinth hänen kanssaan aina vain puhelimessa?

Minä pidän myös Hyasinthin molemmista sisarista. Se hutsu sisar vain vaihtuu kesken sarjan. Alkupräinen on parempi kuin seuraaja.

ii-li kirjoitti:

En muista mitään muuta sarjaa, joka olisi uusittu yhtä monta kertaa. Aina vain se puree ja kerää mahtavat katsojaluvut.

En ole kai koskaan nähnyt ihan kaikkia jaksoja. Onko rakas poikakulta Sheridan ikinä näyttäytynyt, vai puhuuko Hyasinth hänen kanssaan aina vain puhelimessa?

Minä pidän myös Hyasinthin molemmista sisarista. Se hutsu sisar vain vaihtuu kesken sarjan. Alkupräinen on parempi kuin seuraaja.

Lue lisää

uusintana taallakin,en ole nahnyt Sheridan poikaa livena minakaan.

ii-li kirjoitti:

En muista mitään muuta sarjaa, joka olisi uusittu yhtä monta kertaa. Aina vain se puree ja kerää mahtavat katsojaluvut.

En ole kai koskaan nähnyt ihan kaikkia jaksoja. Onko rakas poikakulta Sheridan ikinä näyttäytynyt, vai puhuuko Hyasinth hänen kanssaan aina vain puhelimessa?

Minä pidän myös Hyasinthin molemmista sisarista. Se hutsu sisar vain vaihtuu kesken sarjan. Alkupräinen on parempi kuin seuraaja.

Lue lisää

on sitten kohtelias! Avaa vaimolleen auton oven ja kaikkea.
Poika Sheirdania ei ole vielä näytetty, eikä sitä neljättä sisarta,(en muista nimeä)jolla on niin suuri talo, että jopa ponille talleineen on
tilaa.
Onslow on uskomaton!

merimona evk kirjoitti:

on sitten kohtelias! Avaa vaimolleen auton oven ja kaikkea.
Poika Sheirdania ei ole vielä näytetty, eikä sitä neljättä sisarta,(en muista nimeä)jolla on niin suuri talo, että jopa ponille talleineen on
tilaa.
Onslow on uskomaton!

Lue lisää

En edes muistanut sitä neljättä sisarta. Hyasinth kyllä jossakin jaksossa kävi hänen pihallaan.

Onslow on nyt "Sydämen asialla" -sarjassa. En ole nähnyt siitäkään sarjasta läheskään kaikkia jaksoja. (Kunnialla se edellinen poliisi ainakin lähti sarjasta, kun putosi rotkoon.) Nyt ne entiset "kaunispoika"-poliisit ovat jääneet kokonaan sivuun.

Minulle on jäänyt mysteeriksi se, että miksi se "Onslow" (en muista oikeaa nimeä) välillä oli rikas ja asui hienosti. On jäänyt monta jaksoa väliin ennen ja jälkeen.

ii-li kirjoitti:

En muista mitään muuta sarjaa, joka olisi uusittu yhtä monta kertaa. Aina vain se puree ja kerää mahtavat katsojaluvut.

En ole kai koskaan nähnyt ihan kaikkia jaksoja. Onko rakas poikakulta Sheridan ikinä näyttäytynyt, vai puhuuko Hyasinth hänen kanssaan aina vain puhelimessa?

Minä pidän myös Hyasinthin molemmista sisarista. Se hutsu sisar vain vaihtuu kesken sarjan. Alkupräinen on parempi kuin seuraaja.

Lue lisää

Tuosta Rose-sisaresta, että tämä ensimmäinen Rose oli sama näyttelijä, joka esittää Emmerdalessa Edna Birchiä. Aikamoinen ero rooleissa.heheh.

siskosesta kirjoitti:

Tuosta Rose-sisaresta, että tämä ensimmäinen Rose oli sama näyttelijä, joka esittää Emmerdalessa Edna Birchiä. Aikamoinen ero rooleissa.heheh.

sama? Ei ikinä uskoisi. Verratonta! Täytyypä katsoa Ednaa tarkemminkin. :)))

Hänkö kirjoitti:

sama? Ei ikinä uskoisi. Verratonta! Täytyypä katsoa Ednaa tarkemminkin. :)))

mitä jää jäljelle, kun 'naisellisuuden harhat' riisutaan pois, ja jälelle jää ihminen.

Ednahan on oikeastaan aika mielenkiintoinen ja kunnioitettava ihminen. Toisin kuin Rose.

Tosin: molempia sarjoja olen nänyt vain sattumoisin. Ednaa ememmän kuitenkin , koska pidän Emmerdalesta. Se on ruoka-aikanani puuttuva keskusteluseura.

nähdään, kirjoitti:

mitä jää jäljelle, kun 'naisellisuuden harhat' riisutaan pois, ja jälelle jää ihminen.

Ednahan on oikeastaan aika mielenkiintoinen ja kunnioitettava ihminen. Toisin kuin Rose.

Tosin: molempia sarjoja olen nänyt vain sattumoisin. Ednaa ememmän kuitenkin , koska pidän Emmerdalesta. Se on ruoka-aikanani puuttuva keskusteluseura.

Lue lisää

... kuuluu minunkin "jokapäiväisiini" mahdollisuuksien mukaan. Ja Edna on todella hyvä persoona.
Pokka pitää -sarja taitaa tulla niin monennetta kertaa, että vain aikaisemmin näkemättömät jaksot katson ja hihittelen. On hän vain NIIN riemastuttava osassaan! -

"Hänkö" kirjoitti:

... kuuluu minunkin "jokapäiväisiini" mahdollisuuksien mukaan. Ja Edna on todella hyvä persoona.
Pokka pitää -sarja taitaa tulla niin monennetta kertaa, että vain aikaisemmin näkemättömät jaksot katson ja hihittelen. On hän vain NIIN riemastuttava osassaan! -

Lue lisää

Rouva Buké vaan jäi niin osansa vangiksi, että hän ei mielestäni ollenkaan onnistunut seuraavassa sarjassaan, jossa hän esitti yksityisetsivätärtä. Ilmeet oli samat, mutta huumori puuttui.
Vähissä äänin sarja katosi ruudusta. Ei kai muutkaan uudesta osastaan innostuneet.

esiintuo täydellisesti sen mitä nämä palstalaisetkin sanoillaan ja kielitaidoillaan haluavat omalta osaltaan kertoa.

vertauksen teatterinjohtajan s-sanoista olen palstalla nähnyt aikaisemminkin. Jo silloin teki mieleni puuttua siihen, nyt puutun. Kyseinen rouva saattoi juuri tuossa haastattelutilanteessa vain vahingossa sanoa sanan "eikä" tarkoittaen kuitenkin selventääkseen "siis". Noin mieltäisin positiivisesti ajatellen, eikä asiaan takertumalla.

Enkä yhdy kantaasi siinäkään suhteessa, että poliitikot käyttäisivät sivistyssanoja vain briljeeratakseen.

Hyvä, kun lopuksi toteat, että sivistyssanatkin hyväksyt käytettäviksi. Tottakai mieluimmin oikein käytettyinä. (Joskus ihminen kiireissään voi olla valitettavan erehtyväinenkin.)

Eletään ja annetaan toistenkin elää. - Vaikka näinhän sitä keskustelua syntyy.

Sivistyssanojen käyttöä puhekielessä puoltaa ns "ammatti slangi." Ammatissa toimiessa on tiedettävä mitä merkitsee yleisesti siinä tilanteessa käytetty sivistys-, tai vieraskielinen sana. Joskus niitä käytetään jopa hienotunteisuus syistä.
Ruuneperikin taitaa erinomaisesti omassa virassaan käytetyt "termit" joille ei aina löydy suomenkielistä vastinetta. Ei siis voi toimia oikein jos ei tiedä sanan merkitystä.

Työssä ollessa jouduin käyttämään ammattikieltä, johon kuuluivat myös ns sivistyssanat, tiimityössä" ja yleiskieltä asiakkaiden kanssa. Siihen tottuu tulee tapa.

Erilaiset sanonnat saattavat aiheuttaa pohtimista, kuten Pääsky64:n kotisivuilla upean valokuvan selityksessä:"Myllynjoki, salmi josta joki HUILAA Oulankaan asti."
Mitäköhän se meinaa. Jokatapauksessa upeaa sanarikkautta, joka saa mielikuvat liikkeelle.

reetta2 kirjoitti:

Sivistyssanojen käyttöä puhekielessä puoltaa ns "ammatti slangi." Ammatissa toimiessa on tiedettävä mitä merkitsee yleisesti siinä tilanteessa käytetty sivistys-, tai vieraskielinen sana. Joskus niitä käytetään jopa hienotunteisuus syistä.
Ruuneperikin taitaa erinomaisesti omassa virassaan käytetyt "termit" joille ei aina löydy suomenkielistä vastinetta. Ei siis voi toimia oikein jos ei tiedä sanan merkitystä.

Työssä ollessa jouduin käyttämään ammattikieltä, johon kuuluivat myös ns sivistyssanat, tiimityössä" ja yleiskieltä asiakkaiden kanssa. Siihen tottuu tulee tapa.

Erilaiset sanonnat saattavat aiheuttaa pohtimista, kuten Pääsky64:n kotisivuilla upean valokuvan selityksessä:"Myllynjoki, salmi josta joki HUILAA Oulankaan asti."
Mitäköhän se meinaa. Jokatapauksessa upeaa sanarikkautta, joka saa mielikuvat liikkeelle.

Lue lisää

"Huilataanko?", kysyi hiihtäjä tunturin laella.
"Huilaa sinä, minä lepään!" kuului vastaus.

Siinä on sanalla päinvastainen merkitys kuten tuima - suolainen merkityksissä.

aupA kirjoitti:

"Huilataanko?", kysyi hiihtäjä tunturin laella.
"Huilaa sinä, minä lepään!" kuului vastaus.

Siinä on sanalla päinvastainen merkitys kuten tuima - suolainen merkityksissä.

Lue lisää

siellä pohjoisessa?

Mutta aupAlle vastaisin tuohon eilisiltaiseen viestiin, että minustakin tuntui eilen kuin olisin käynyt luokkakokouksessa koulukaupungissani, lapsuusmuistoja, nuoruusmuistoja on noissa saksankielen jutuissa.

Tuntui melkein kuin olisin kävellyt siellä niillä kaduilla, käynyt asemalla...Vienyt kirjeen kotiin postijunan kyljessä olevaan laatikkoon...

Voi miten tuttu olikaan tuo:
Auf dem Berge Himalaja
Wohnt der Professor Calagaja.
Er hat Frau, die Margarethe
sass am Balkon Tag und Nächte...u.s.w.

En tiennyt muistavani, mutta muistin, kun näin.
Ja se tuntui ihmeen hyvältä. Onpa hyvä, että olette täällä muutkin, jotka muistatte.

****

Tänään on ollut niin vilkasta, että vasta nyt ehdin tänne kurkistaa. Hyvää lauantai-illan jatkoa kaikille!

satu kirjoitti:

siellä pohjoisessa?

Mutta aupAlle vastaisin tuohon eilisiltaiseen viestiin, että minustakin tuntui eilen kuin olisin käynyt luokkakokouksessa koulukaupungissani, lapsuusmuistoja, nuoruusmuistoja on noissa saksankielen jutuissa.

Tuntui melkein kuin olisin kävellyt siellä niillä kaduilla, käynyt asemalla...Vienyt kirjeen kotiin postijunan kyljessä olevaan laatikkoon...

Voi miten tuttu olikaan tuo:
Auf dem Berge Himalaja
Wohnt der Professor Calagaja.
Er hat Frau, die Margarethe
sass am Balkon Tag und Nächte...u.s.w.

En tiennyt muistavani, mutta muistin, kun näin.
Ja se tuntui ihmeen hyvältä. Onpa hyvä, että olette täällä muutkin, jotka muistatte.

****

Tänään on ollut niin vilkasta, että vasta nyt ehdin tänne kurkistaa. Hyvää lauantai-illan jatkoa kaikille!

Lue lisää

En syntynyt sinne, missä huilaaminen tarkoitti nopeaa menoa. Minulle se on aina ollut lepäämistä. Suksimiesten keskustelu vasta selvensi minullekin verbin kahdenlaista merkitystä.

Tarkistin merkityksen Nykysuomen sanakirjasta:
1. huilata = liukua, solua, mennä t. ajaa nopeasti, pyyhältää, kiitää.
2. huilata = levätä, olla töistä vapaana.

Sitten nuoruuden muistoihin. Kirjeen lähteminen samana iltana varmistettiin todella juoksuttamalla se aseman seinässä tai postivaunun kyljessä olevaan kirjelaatikkoon. Molemmat on karsittu pois. Maailma kutistuu. Olemme menossa kohti sähköpostia...Keskustelemmekin kirjoitustuolissa kotona näpytellen. Läheisyyttä ja myötätuntoa toisilleen voi jakaa sanoja valikoiden.

Huomaan oppineeni "Auf dem Berge Himalaja"n väärin sanoin. Näin olen sitä muistellessa toistanut:
"Auf dem Berge Himalaja
wohnt Professor Calagaja
seine Frau, die Margarethe
sass auf dem Balkong und nähte
fiehl herab, fiel herab... Muisti katkeaa tässä.
Oppikirja hävisi jo kymmeniä vuosia sitten, enkä ole saanut sitä käsiini muisteluita varten. Kirja oli pula-ajan huonolle, melkein sanomalehtipaperille painettu ja huonosti sidottu. Ei silloin ehkä teksteihin hyödynnetty arkipäivän tilanteita käytöstapoineen.
Aika rientää nytkin.
Schönes Wochenende !

aupA kirjoitti:

En syntynyt sinne, missä huilaaminen tarkoitti nopeaa menoa. Minulle se on aina ollut lepäämistä. Suksimiesten keskustelu vasta selvensi minullekin verbin kahdenlaista merkitystä.

Tarkistin merkityksen Nykysuomen sanakirjasta:
1. huilata = liukua, solua, mennä t. ajaa nopeasti, pyyhältää, kiitää.
2. huilata = levätä, olla töistä vapaana.

Sitten nuoruuden muistoihin. Kirjeen lähteminen samana iltana varmistettiin todella juoksuttamalla se aseman seinässä tai postivaunun kyljessä olevaan kirjelaatikkoon. Molemmat on karsittu pois. Maailma kutistuu. Olemme menossa kohti sähköpostia...Keskustelemmekin kirjoitustuolissa kotona näpytellen. Läheisyyttä ja myötätuntoa toisilleen voi jakaa sanoja valikoiden.

Huomaan oppineeni "Auf dem Berge Himalaja"n väärin sanoin. Näin olen sitä muistellessa toistanut:
"Auf dem Berge Himalaja
wohnt Professor Calagaja
seine Frau, die Margarethe
sass auf dem Balkong und nähte
fiehl herab, fiel herab... Muisti katkeaa tässä.
Oppikirja hävisi jo kymmeniä vuosia sitten, enkä ole saanut sitä käsiini muisteluita varten. Kirja oli pula-ajan huonolle, melkein sanomalehtipaperille painettu ja huonosti sidottu. Ei silloin ehkä teksteihin hyödynnetty arkipäivän tilanteita käytöstapoineen.
Aika rientää nytkin.
Schönes Wochenende !

Lue lisää

katselen lumihuippuisia Himalayan vuoria ikkunastani.

aupA kirjoitti:

En syntynyt sinne, missä huilaaminen tarkoitti nopeaa menoa. Minulle se on aina ollut lepäämistä. Suksimiesten keskustelu vasta selvensi minullekin verbin kahdenlaista merkitystä.

Tarkistin merkityksen Nykysuomen sanakirjasta:
1. huilata = liukua, solua, mennä t. ajaa nopeasti, pyyhältää, kiitää.
2. huilata = levätä, olla töistä vapaana.

Sitten nuoruuden muistoihin. Kirjeen lähteminen samana iltana varmistettiin todella juoksuttamalla se aseman seinässä tai postivaunun kyljessä olevaan kirjelaatikkoon. Molemmat on karsittu pois. Maailma kutistuu. Olemme menossa kohti sähköpostia...Keskustelemmekin kirjoitustuolissa kotona näpytellen. Läheisyyttä ja myötätuntoa toisilleen voi jakaa sanoja valikoiden.

Huomaan oppineeni "Auf dem Berge Himalaja"n väärin sanoin. Näin olen sitä muistellessa toistanut:
"Auf dem Berge Himalaja
wohnt Professor Calagaja
seine Frau, die Margarethe
sass auf dem Balkong und nähte
fiehl herab, fiel herab... Muisti katkeaa tässä.
Oppikirja hävisi jo kymmeniä vuosia sitten, enkä ole saanut sitä käsiini muisteluita varten. Kirja oli pula-ajan huonolle, melkein sanomalehtipaperille painettu ja huonosti sidottu. Ei silloin ehkä teksteihin hyödynnetty arkipäivän tilanteita käytöstapoineen.
Aika rientää nytkin.
Schönes Wochenende !

Lue lisää

ovat minullakin olohuoneen hyllyssä, täytyisikin tuoda ne tähän makkarin hyllyyn lähelle tietsikkaa, jotta tulisi käytettyä.

Hyvin muistettu sinulta aupA tuo Himalaja-juttu, ei ole minullakaan enää oppikirjaa ollut vuoskymmeniin. Sen ulkonäön voin palauttaa mieleeni myöskin, hauras, paksu, ruskehtava paperi, sidos aika hatara. - Silti nostalgiaa siinäkin muistikuvassa.

Vanhojen asioiden muistelu tekee hyvää!

uzma-m kirjoitti:

katselen lumihuippuisia Himalayan vuoria ikkunastani.

Sinä onnellinen näet ja koet hyvin ainutlaatuista, Himalajan. Minä voin sellaisesta vain lukea kirjoista tai katsoa TV:stä. Levätessä näen koivun oksia ja sinisen taivaan tai iltaisin vaalean rullakaihtimen riippuen millä puolen asuntoa lepään ja mikä on vuorokauden aika. Illat ovat vaalenemaan päin. Kuukauden kuluttua on jo kevätpäivän tasaus.

satu kirjoitti:

ovat minullakin olohuoneen hyllyssä, täytyisikin tuoda ne tähän makkarin hyllyyn lähelle tietsikkaa, jotta tulisi käytettyä.

Hyvin muistettu sinulta aupA tuo Himalaja-juttu, ei ole minullakaan enää oppikirjaa ollut vuoskymmeniin. Sen ulkonäön voin palauttaa mieleeni myöskin, hauras, paksu, ruskehtava paperi, sidos aika hatara. - Silti nostalgiaa siinäkin muistikuvassa.

Vanhojen asioiden muistelu tekee hyvää!

Lue lisää

Muistan kun lapsuudenkodissani oli katselukirja, jossa esiteltiin Karakorumin vuoristoa. Sitä voitiin katsella kolmiulotteisena silmälaseilla, joissa toinen linssi oli eri värinen kuin toinen.

Tämä kirja herätti lapsen mielessä kiinnostuksen vuoriin. Olen vielä aikuisenakin yrittänyt löytää tuon sadunomaisen kirjan, mutta turhaan, se on mennyt hukkaan.

Sain selville Googlesta, että Karakorun on korkea vuoristoalue, syrjäinen maailmankolkka Pakistanin ja Kiinan rajamailla.

aupA kirjoitti:

"Huilataanko?", kysyi hiihtäjä tunturin laella.
"Huilaa sinä, minä lepään!" kuului vastaus.

Siinä on sanalla päinvastainen merkitys kuten tuima - suolainen merkityksissä.

Lue lisää

Eräs sana, jolla on kaksi selkeästi poikkeavaa merkitystä on myös uupua
-uupuu vielä 1 euro
-olen uupunut kirjoittelusta ;-)

Harvinaisuuksia suomenkielessä kuin nuo huilit ja tuimat.
Täällä latinalaispohjaisen kielen alueella saa aina olla varuillaan väärinymmärryksestä, kun "kaikilla" sanoilla on monta merkitystä.

reetta2 kirjoitti:

Sivistyssanojen käyttöä puhekielessä puoltaa ns "ammatti slangi." Ammatissa toimiessa on tiedettävä mitä merkitsee yleisesti siinä tilanteessa käytetty sivistys-, tai vieraskielinen sana. Joskus niitä käytetään jopa hienotunteisuus syistä.
Ruuneperikin taitaa erinomaisesti omassa virassaan käytetyt "termit" joille ei aina löydy suomenkielistä vastinetta. Ei siis voi toimia oikein jos ei tiedä sanan merkitystä.

Työssä ollessa jouduin käyttämään ammattikieltä, johon kuuluivat myös ns sivistyssanat, tiimityössä" ja yleiskieltä asiakkaiden kanssa. Siihen tottuu tulee tapa.

Erilaiset sanonnat saattavat aiheuttaa pohtimista, kuten Pääsky64:n kotisivuilla upean valokuvan selityksessä:"Myllynjoki, salmi josta joki HUILAA Oulankaan asti."
Mitäköhän se meinaa. Jokatapauksessa upeaa sanarikkautta, joka saa mielikuvat liikkeelle.

Lue lisää

En vieläkään ole oikein selvillä vesillä mitä tarkoittaa kun joki huilaa. Pääsky64 galleriassa joki näytti peilityyneltä, ei värettäkään, ehkä joki "leväten" hiljaa virtaa Oulankaan asti tai sitten virtaa voimakkaasti?
Sana on sikäläistä murretta, toivottavasti joku selityksen löytää.
Kotiseudullani liian suolainen ruoka on tuimaa, näillä seuduilla tuima tarkoittaa suolatonta ruokaa. Näin sanalla tuima, voi olla eri merkitys eri maakunnissa.

saara.dma kirjoitti:

Muistan kun lapsuudenkodissani oli katselukirja, jossa esiteltiin Karakorumin vuoristoa. Sitä voitiin katsella kolmiulotteisena silmälaseilla, joissa toinen linssi oli eri värinen kuin toinen.

Tämä kirja herätti lapsen mielessä kiinnostuksen vuoriin. Olen vielä aikuisenakin yrittänyt löytää tuon sadunomaisen kirjan, mutta turhaan, se on mennyt hukkaan.

Sain selville Googlesta, että Karakorun on korkea vuoristoalue, syrjäinen maailmankolkka Pakistanin ja Kiinan rajamailla.

Lue lisää

niinkaan syrjainen vanha silkki tie tuttu Marco Polon ajoilta on uusittu,olemme ajelleet Hunzan valtion kautta joka huiman kaunista Kiinan puolelle.Taalla kohtaavat nelja mahtavaa vuoristoa,Pamis,HiduKush,Karakorum ja Himalaya,nakyy K2 maailman toiseksi korkein vuori yli 8000m.
Kauppiaat ikiajoista ovat kayttaneet tata reittia matkalla Intiaan.

reetta2 kirjoitti:

En vieläkään ole oikein selvillä vesillä mitä tarkoittaa kun joki huilaa. Pääsky64 galleriassa joki näytti peilityyneltä, ei värettäkään, ehkä joki "leväten" hiljaa virtaa Oulankaan asti tai sitten virtaa voimakkaasti?
Sana on sikäläistä murretta, toivottavasti joku selityksen löytää.
Kotiseudullani liian suolainen ruoka on tuimaa, näillä seuduilla tuima tarkoittaa suolatonta ruokaa. Näin sanalla tuima, voi olla eri merkitys eri maakunnissa.

Lue lisää

Jännää, etten minäkään ole koskaan ennen kuullut joen huilaamisesta, vain esim. kelkka tai sukset minun murrealueellani ovat huilanneet, siis luistaneet hyvin. Toisaalta tämä vetämätön herra Hui-Lai-Lee on tuttu! Tuleehan sitä usein itsekin huilailleeksi.

Huilakas ja huilakka ovat mielestäni johdannaisia huilata-verbistä. Minusta huilakka meno on joko oikeasti nopeaa tai sitten kuvainnollisesti vauhdikasta (huilakkaat bileet). Miten te muut käsittäisitte?

Hintriika kirjoitti:

Jännää, etten minäkään ole koskaan ennen kuullut joen huilaamisesta, vain esim. kelkka tai sukset minun murrealueellani ovat huilanneet, siis luistaneet hyvin. Toisaalta tämä vetämätön herra Hui-Lai-Lee on tuttu! Tuleehan sitä usein itsekin huilailleeksi.

Huilakas ja huilakka ovat mielestäni johdannaisia huilata-verbistä. Minusta huilakka meno on joko oikeasti nopeaa tai sitten kuvainnollisesti vauhdikasta (huilakkaat bileet). Miten te muut käsittäisitte?

Lue lisää

Vesi virtaa määrältään ja nopeudeltaan vuodenajan mukaan hieman eri tavoin.
Näkyisikö Pääskyn kuvagallerian eräästä kuvasta, kuinka näkyvän kovaa se huilaaminen on.

reetta2 kirjoitti:

En vieläkään ole oikein selvillä vesillä mitä tarkoittaa kun joki huilaa. Pääsky64 galleriassa joki näytti peilityyneltä, ei värettäkään, ehkä joki "leväten" hiljaa virtaa Oulankaan asti tai sitten virtaa voimakkaasti?
Sana on sikäläistä murretta, toivottavasti joku selityksen löytää.
Kotiseudullani liian suolainen ruoka on tuimaa, näillä seuduilla tuima tarkoittaa suolatonta ruokaa. Näin sanalla tuima, voi olla eri merkitys eri maakunnissa.

Lue lisää

viesti 2: Nykysuomen sanakirjasta löytyy vastaavia esimerkkejä:

Vene huilaa virtaa alas.
Reki huilaa nopeasti pitkin mäenrinnettä.
Vesi huilasi navettaan.

reetta2 kirjoitti:

En vieläkään ole oikein selvillä vesillä mitä tarkoittaa kun joki huilaa. Pääsky64 galleriassa joki näytti peilityyneltä, ei värettäkään, ehkä joki "leväten" hiljaa virtaa Oulankaan asti tai sitten virtaa voimakkaasti?
Sana on sikäläistä murretta, toivottavasti joku selityksen löytää.
Kotiseudullani liian suolainen ruoka on tuimaa, näillä seuduilla tuima tarkoittaa suolatonta ruokaa. Näin sanalla tuima, voi olla eri merkitys eri maakunnissa.

Lue lisää

on sivistys sana.Se huilaa jos vaikka mies lähtee liukkasti jonnekkin sanotaan että se mennä huilasi.Samoin joki vesi mennä huilaa.

Siitä poika huilasi kanootilla Oulankaan.

aupA kirjoitti:

Vesi virtaa määrältään ja nopeudeltaan vuodenajan mukaan hieman eri tavoin.
Näkyisikö Pääskyn kuvagallerian eräästä kuvasta, kuinka näkyvän kovaa se huilaaminen on.

Napauta Pääsky64 "postimerkkiä" pääset kotisivuille ja katsomaan kuinka joki huilaa.

Hintriika kirjoitti:

Jännää, etten minäkään ole koskaan ennen kuullut joen huilaamisesta, vain esim. kelkka tai sukset minun murrealueellani ovat huilanneet, siis luistaneet hyvin. Toisaalta tämä vetämätön herra Hui-Lai-Lee on tuttu! Tuleehan sitä usein itsekin huilailleeksi.

Huilakas ja huilakka ovat mielestäni johdannaisia huilata-verbistä. Minusta huilakka meno on joko oikeasti nopeaa tai sitten kuvainnollisesti vauhdikasta (huilakkaat bileet). Miten te muut käsittäisitte?

Lue lisää

"Hyvin sukset huilasi kun isä ne voiteli!"

" Huilasiko kelekka?"

"Mummo meni vähäksi aikaa huilaamaan. Olkaa hiljaa ettette herätä häntä."

"Menen Sinä huilaamaan, minä voin kantaa puut ja vedet saunalle."

Kahdessa tarkoituksessa, toisessa liikkuu liukkaasti, toisessa pitää taukoa, lepää, tai ottaa torkut.

an-nikki kirjoitti:

"Hyvin sukset huilasi kun isä ne voiteli!"

" Huilasiko kelekka?"

"Mummo meni vähäksi aikaa huilaamaan. Olkaa hiljaa ettette herätä häntä."

"Menen Sinä huilaamaan, minä voin kantaa puut ja vedet saunalle."

Kahdessa tarkoituksessa, toisessa liikkuu liukkaasti, toisessa pitää taukoa, lepää, tai ottaa torkut.

Lue lisää

Jokikin voisi jäädä lepäämään / huilaamaan suvantopaikkaan.

Uzma-m kirjoitti:

niinkaan syrjainen vanha silkki tie tuttu Marco Polon ajoilta on uusittu,olemme ajelleet Hunzan valtion kautta joka huiman kaunista Kiinan puolelle.Taalla kohtaavat nelja mahtavaa vuoristoa,Pamis,HiduKush,Karakorum ja Himalaya,nakyy K2 maailman toiseksi korkein vuori yli 8000m.
Kauppiaat ikiajoista ovat kayttaneet tata reittia matkalla Intiaan.

Lue lisää

On hauskaa, että meillä täällä palstalla on "ulkomaan kirjeenvaihtaja", jolta saamme ensikäden tietoa tapahtumista sieltä Himalajan tuntumasta.

Tuntui tosiaan hienolta Uzma saada tervehdys Karakorumin vuoristosta itse paikalla olleelta silminnäkijältä. Se paikka on aina kiehtonut minua erityisesti juuri sen kolmiulotteisen katselukirjan takia, josta aikaisemmin kerroin.

Sain aiheen oikein kaivaa esille maailmankartaston ja löytyihän se ihmemaa sieltä helposti.

reetta2 kirjoitti:

En vieläkään ole oikein selvillä vesillä mitä tarkoittaa kun joki huilaa. Pääsky64 galleriassa joki näytti peilityyneltä, ei värettäkään, ehkä joki "leväten" hiljaa virtaa Oulankaan asti tai sitten virtaa voimakkaasti?
Sana on sikäläistä murretta, toivottavasti joku selityksen löytää.
Kotiseudullani liian suolainen ruoka on tuimaa, näillä seuduilla tuima tarkoittaa suolatonta ruokaa. Näin sanalla tuima, voi olla eri merkitys eri maakunnissa.

Lue lisää

Riippuu olympiahiihtäjän kotiseudusta, kuinka suomalainen mieshiihtäjä ymmärtäisi kysymyksen huonosti menneen hiihtonsa jälkeen.

Eteläsuomalainen tulkitsee vinoiluna: Laiskottelivatko suksesi?

Pohjoissuomalainen voisi halutessaan kuulla taustalta lohduttavan sävyn: Älä sure, ei ole hiihtäjän vika, jos sukset eivät luista, hirttäkäämme voitelumestari!

matteus kirjoitti:

Riippuu olympiahiihtäjän kotiseudusta, kuinka suomalainen mieshiihtäjä ymmärtäisi kysymyksen huonosti menneen hiihtonsa jälkeen.

Eteläsuomalainen tulkitsee vinoiluna: Laiskottelivatko suksesi?

Pohjoissuomalainen voisi halutessaan kuulla taustalta lohduttavan sävyn: Älä sure, ei ole hiihtäjän vika, jos sukset eivät luista, hirttäkäämme voitelumestari!

Lue lisää

kyllä siinä myllynjoessa on ainakin pohjalla huilaava vesi niinikun hiljaisessa miehessä.

Välillä se menee oikein solisemalla.Myllyn kohdalla lirisee,kun vettä on vähän leveissä kohdin.
Siinä on syvempiäkin kohtia vyötäröön asti.Verkkoja pannessa kivet alapaulan päälle.

Aina oli kulumakko verkossa kun meni kokemaan.Ukolla omat verkot myllynjokeen matalat.Limasilla kivillä lensi peffalleen jokeen laittaessa.

Penskana meni koko päiväkin pyhänä joella keksitiin monenlaista tekemistä.

Osui naurusuoneen kuulla tuo sana tuodessaan kaikki hauskat mieleen. Sanailin sillä sisareni kanssa.

nyt oikein kurttuotsaisesti, mistä ruotsalaisesta sanonnasta tuo olisi muokkautunut Pakkalan tai kuvaamiensa oululaislapsien kieleen (sivistyssanoistahan nyt keskustellaan).

Etsin vinkkejä Ruotsin taskusanakirjasta:
stiga, steg = kulkea
stigning = nousu, kohoaminen
ful, fulhet = ruma, rumuus
fuling = rumilus

Olisivatko niin pahatapaisia olleet oululaiset, että haukkuivat toisiaan tosirumiluksiksi?
Luovutan. Parempi on, että toista kotimaista taitavat hiovat kynsiään stiignafuuliaan.

matteus kirjoitti:

nyt oikein kurttuotsaisesti, mistä ruotsalaisesta sanonnasta tuo olisi muokkautunut Pakkalan tai kuvaamiensa oululaislapsien kieleen (sivistyssanoistahan nyt keskustellaan).

Etsin vinkkejä Ruotsin taskusanakirjasta:
stiga, steg = kulkea
stigning = nousu, kohoaminen
ful, fulhet = ruma, rumuus
fuling = rumilus

Olisivatko niin pahatapaisia olleet oululaiset, että haukkuivat toisiaan tosirumiluksiksi?
Luovutan. Parempi on, että toista kotimaista taitavat hiovat kynsiään stiignafuuliaan.

Lue lisää

voitaisiin päätellä syntyvän verbiksi "hassutellaan".
S.o. "astutaan" puhumaan "rumasti/hassusti".

matteus kirjoitti:

nyt oikein kurttuotsaisesti, mistä ruotsalaisesta sanonnasta tuo olisi muokkautunut Pakkalan tai kuvaamiensa oululaislapsien kieleen (sivistyssanoistahan nyt keskustellaan).

Etsin vinkkejä Ruotsin taskusanakirjasta:
stiga, steg = kulkea
stigning = nousu, kohoaminen
ful, fulhet = ruma, rumuus
fuling = rumilus

Olisivatko niin pahatapaisia olleet oululaiset, että haukkuivat toisiaan tosirumiluksiksi?
Luovutan. Parempi on, että toista kotimaista taitavat hiovat kynsiään stiignafuuliaan.

Lue lisää

Huonosti toista kotimaista taitavana koen selkäytimessäni tuon stiignafuulian vastaavaksi kuin "itse kukko linnan päällä" eli kukkulalle nousseeksi. Oulun seudullahan ei suurempia kukkuloita olekaan kuin se (entisaikaan) tunkio navetan takana!!! Eikä tämä ole mikään syntymäkaupunkiani parjaava vitsi vaan tosiasia.

paikoiltaan. Vaan eipä haittaa mitään!

soivat mahtavasti Jumalan kunniassa. Laulajankin rintakehässä ja selkäruodossa tuntuu mahtava väristys, kun vyöryttää niitä sointuja yhdessä muun kuoron kanssa.

Lauloimme tämän viimeksi syksyllä päätöskappaleena Iin kirkkokonsertissa, yhdessä esiinnyimme Iin mieskuoron kanssa. Jumalan kunnian jykevyys tulee parhaiten esille suuren kuoron esittämänä.

Vaativia intervallihyppyjä löytyy basson stemmoista siinä mielessä, että ne poikkeavat usein laulun perussävellajista (sanoisinko 'luonnottomasti' tavallisen karaokepulliaisen näkökulmasta!).

Korkeusero ei kuorosovituksissa ole aivan kahta oktaavia. Kakkosbasson matalin on F ja korkein D seuraavasta oktaavista. Kohdassa "ken taivaan tähdille tuikkehen antoi" liikutaan F:n ja fis:in välillä.

Turisija kirjoitti:

soivat mahtavasti Jumalan kunniassa. Laulajankin rintakehässä ja selkäruodossa tuntuu mahtava väristys, kun vyöryttää niitä sointuja yhdessä muun kuoron kanssa.

Lauloimme tämän viimeksi syksyllä päätöskappaleena Iin kirkkokonsertissa, yhdessä esiinnyimme Iin mieskuoron kanssa. Jumalan kunnian jykevyys tulee parhaiten esille suuren kuoron esittämänä.

Vaativia intervallihyppyjä löytyy basson stemmoista siinä mielessä, että ne poikkeavat usein laulun perussävellajista (sanoisinko 'luonnottomasti' tavallisen karaokepulliaisen näkökulmasta!).

Korkeusero ei kuorosovituksissa ole aivan kahta oktaavia. Kakkosbasson matalin on F ja korkein D seuraavasta oktaavista. Kohdassa "ken taivaan tähdille tuikkehen antoi" liikutaan F:n ja fis:in välillä.

Lue lisää

minulla on saksalaisena ja englantilaisena,suomalaisen mieskuoron laulamana se olis mahtavaa jo ajatuskin saa kymat vareet selkapiihin,maat ,meret hanta tottelee ja kiittaa kunnioi jne.voisitkos suositella suomalaisen kuoron esitysta Cd:lla?Hankin sen kesalla,olen tottunut sita soitettavan joulunaikoin mutta se sopii milloin vain.

Uzma-m kirjoitti:

minulla on saksalaisena ja englantilaisena,suomalaisen mieskuoron laulamana se olis mahtavaa jo ajatuskin saa kymat vareet selkapiihin,maat ,meret hanta tottelee ja kiittaa kunnioi jne.voisitkos suositella suomalaisen kuoron esitysta Cd:lla?Hankin sen kesalla,olen tottunut sita soitettavan joulunaikoin mutta se sopii milloin vain.

Lue lisää

Yritin etsiä Googlen avulla CD:tä, jossa Jumalan kunnia olisi ollut. Sitä on levytetty 70- ja 80-luvuilla LP-levylle ainakin Viipurin lauluveljien ja YL:n toimesta mm. Valittujen Palojen tarjoamaan levykokoelmaan, mutta siihen jäljet loppuivat. Levyjä kehoitettiin kyselemään antikvariaateista, joiden yhteyslinkkejä oli sivulla.

Ainoa löytämäni CD oli oululaisen nuorten miesten kuoron levytys v:ltä 2001 (jos muistan vuoden oikein). Sitä tarjottiin silloin myyntiin noin 23 Euron hintaan, mutta tilauksen lähettäminen ei enää onnistunut. Ainoa tapa olisi kai selvittää, vieläkö ko. kuoro toimii ja siinä tapauksessa ottaa yhteys sen yhteyshenkilöön, jos yhteyshenkilön tiedot selviävät.

Turisija kirjoitti:

Yritin etsiä Googlen avulla CD:tä, jossa Jumalan kunnia olisi ollut. Sitä on levytetty 70- ja 80-luvuilla LP-levylle ainakin Viipurin lauluveljien ja YL:n toimesta mm. Valittujen Palojen tarjoamaan levykokoelmaan, mutta siihen jäljet loppuivat. Levyjä kehoitettiin kyselemään antikvariaateista, joiden yhteyslinkkejä oli sivulla.

Ainoa löytämäni CD oli oululaisen nuorten miesten kuoron levytys v:ltä 2001 (jos muistan vuoden oikein). Sitä tarjottiin silloin myyntiin noin 23 Euron hintaan, mutta tilauksen lähettäminen ei enää onnistunut. Ainoa tapa olisi kai selvittää, vieläkö ko. kuoro toimii ja siinä tapauksessa ottaa yhteys sen yhteyshenkilöön, jos yhteyshenkilön tiedot selviävät.

Lue lisää

Minusta tuntuu, että kartasto voisi kannattaa ottaa esiin, kun pitää kysellä tällaisia asioita.

Kuka se hiljattain täällä sanoi, että hänellä on kaksi vikaa, toinen on dementia ja toinen ei muistu mieleen.

Alan huolestua, olisiko minullakin.

Me muuten lauloimme samassakin sekakuorossa mieheni kanssa silloin kun olimme juuri jääneet eläkkeelle. Siellä oli kyllä niin mainioita lauluja, kuoroa johti nuori energinen ja temperamenttinen virolainen tai siis eestiläinen, niin pitää sanoa. Hänen etunimensä Helge lausutaan Helke, aika mainio tapaus. Oli Laulumiestenkin johtajana tai apulaisjohtajana ja nyt Espoon mieslaulajien viimeksi.

Aivan mainio johtaja Laulumiehissä oli Ensti Pohjola. Ei unohdu hänen Havis Amandansa, joka on nykyaikainen atonaalinen sävellys. Kun edellinen johtaja sen teki, en pitänyt ollenkaan. Ajattelin: kaaos, sekamelska! Mutta sitten, kun Ensti Pohjola sen ohjasi, se sai mielekkyyden, se oli sävelmattoa, tapeettia, mutta hohdokasta, kaunista.

Yleensä olen kyllä meloodisen musiikin ymmärtäjä. Siitä pidän.

Turisija kirjoitti:

Yritin etsiä Googlen avulla CD:tä, jossa Jumalan kunnia olisi ollut. Sitä on levytetty 70- ja 80-luvuilla LP-levylle ainakin Viipurin lauluveljien ja YL:n toimesta mm. Valittujen Palojen tarjoamaan levykokoelmaan, mutta siihen jäljet loppuivat. Levyjä kehoitettiin kyselemään antikvariaateista, joiden yhteyslinkkejä oli sivulla.

Ainoa löytämäni CD oli oululaisen nuorten miesten kuoron levytys v:ltä 2001 (jos muistan vuoden oikein). Sitä tarjottiin silloin myyntiin noin 23 Euron hintaan, mutta tilauksen lähettäminen ei enää onnistunut. Ainoa tapa olisi kai selvittää, vieläkö ko. kuoro toimii ja siinä tapauksessa ottaa yhteys sen yhteyshenkilöön, jos yhteyshenkilön tiedot selviävät.

Lue lisää

vaivan naostasi,otanpa asiasta selvaa kesalla kun tulen suomeen.
Harmi kun konsertit yleensa ovat talvella.
kiitos viela kerran.

näitkö eilisessä HS:ssa ne Brasilian jutut?

Kaukokaipuu oli päällä koko illan.

Profiilissani on sp-osoite. Kerrohan tarkemmin, mietitään!

*Satu kirjoitti:

näitkö eilisessä HS:ssa ne Brasilian jutut?

Kaukokaipuu oli päällä koko illan.

Profiilissani on sp-osoite. Kerrohan tarkemmin, mietitään!

Päällimmäisenä tässä mielessäni pyörii juttu Karibialta, mikä A:lla alkava saari se nyt olikaan ja mistä (?) tänään luin... roskiin lehdet jo vein. Kerran Barbadoksella käyneenä muistuivat ne pitkät hiekkarannat ja turkoosinvihreä meri elävästi mieleen...
Mutta maaliskuu lähestyy ja on Lanzaroteni aika.

Turisijan kuoron konsertti tuskin kuitenkaan kaukomailla on!! Siis jonne ryhmämatkaa tuossa edellä ehdottelin... :DDDD -

Meni, anteeksi, ohi ketjun aiheen. -

Helena04 ejk. kirjoitti:

Päällimmäisenä tässä mielessäni pyörii juttu Karibialta, mikä A:lla alkava saari se nyt olikaan ja mistä (?) tänään luin... roskiin lehdet jo vein. Kerran Barbadoksella käyneenä muistuivat ne pitkät hiekkarannat ja turkoosinvihreä meri elävästi mieleen...
Mutta maaliskuu lähestyy ja on Lanzaroteni aika.

Turisijan kuoron konsertti tuskin kuitenkaan kaukomailla on!! Siis jonne ryhmämatkaa tuossa edellä ehdottelin... :DDDD -

Meni, anteeksi, ohi ketjun aiheen. -

Lue lisää

Kuorohan voi olla lähdössä konsertoimaan Brasiliaan!

Mulla on niin ajatukset olleet siellä nyt, huomenna sitten esitteitä hakemaan.

Etten sittenkin pöksähtäisi Tervisiin! DDD

Helena04 ejk. kirjoitti:

Päällimmäisenä tässä mielessäni pyörii juttu Karibialta, mikä A:lla alkava saari se nyt olikaan ja mistä (?) tänään luin... roskiin lehdet jo vein. Kerran Barbadoksella käyneenä muistuivat ne pitkät hiekkarannat ja turkoosinvihreä meri elävästi mieleen...
Mutta maaliskuu lähestyy ja on Lanzaroteni aika.

Turisijan kuoron konsertti tuskin kuitenkaan kaukomailla on!! Siis jonne ryhmämatkaa tuossa edellä ehdottelin... :DDDD -

Meni, anteeksi, ohi ketjun aiheen. -

Lue lisää

Brasilian eläymyksiä roppakaupalla haluaisin minäkin.
Maailman tunnetuin kuvakudostaiteilijakin siellä vaikuttaa, lähti Suomesta lapsena. Ans olla, mikä se nimi olikaan... Olisipa jännä nähdä niitä töitä.
Matka olisi viihtyisä, kun oma kuorokin mukana !

*Satu kirjoitti:

Kuorohan voi olla lähdössä konsertoimaan Brasiliaan!

Mulla on niin ajatukset olleet siellä nyt, huomenna sitten esitteitä hakemaan.

Etten sittenkin pöksähtäisi Tervisiin! DDD

Lue lisää

Jos kuoromme lähtisi noin kauas, vaimo ei päästäisi minua mukaan. Hän ei itse halua pitkille matkoille eikä sitten päästä minuakaan.

Vaimosta tuntuu, että matkalla minua uhkaavat kaikki vaarat ja kiusaukset, ellei hän ole mukana suojelemassa. Hän epäilee myös pärjäämistäni yksin maailmalla :)

aupA kirjoitti:

Brasilian eläymyksiä roppakaupalla haluaisin minäkin.
Maailman tunnetuin kuvakudostaiteilijakin siellä vaikuttaa, lähti Suomesta lapsena. Ans olla, mikä se nimi olikaan... Olisipa jännä nähdä niitä töitä.
Matka olisi viihtyisä, kun oma kuorokin mukana !

Lue lisää

Aamulla herättyä pulpahti mieleen Brasiliassa asuvan kuvakudostaiteilijan nimi: Eila Ampula. Netistä löydät hänen elämäntarinansa jas tietoa monenmoista. Ihmeelliset ovat ihmisen tiet !

aupA kirjoitti:

Aamulla herättyä pulpahti mieleen Brasiliassa asuvan kuvakudostaiteilijan nimi: Eila Ampula. Netistä löydät hänen elämäntarinansa jas tietoa monenmoista. Ihmeelliset ovat ihmisen tiet !

Lue lisää

Maastamuuttaneilla on varmaan ollut vielä jännempää kuin meillä maassamuuttaneilla.

Työn perässä useinkin, tai opiskelun tai avioliiton...