Olen todella ahdistunut ja surullinen.en tiedä mitä teen.tässä kävi 3 viikkoa sitten niin että olimme ihan tavallisesti poikaystävän kanssa yhteisessä kämpässämme.rupesimme jostain vähän kinasteleen ja yhtäkkiä hän sanoi että ei jaksa enää olla mun kanssaja haluaa jättää mut ja asua yksin.olin ihan shokissa.hän samana päivänä käski vielä koulussa minun etsiä meille isompaa asuntoa koska meillä oli tosi pieni yksiö ja siellä oli aika ahistava asua..mutta hän ei aijemmin sanaakaan puhunut mitään jättämisestä.se tuli yhtenä slaakina sen kurkusta ulos.vietimme sen jälkeen yhteisiä hetkiä kämpässämme,ennen kuin vein tavarani kotiin.meillä oli tosi ihanaa.hän sanoi että meillä on vielä mahdollisuuksia yhteiseen elämään,mutta hän haluaa yksin miettiä asioita rauhassa.
nyt sitten ollan nähty pari kertaa sen jälkeen ja juteltu aika paljo puhelimessa ja internetin kautta.menin kyselemään sen ajatuksista ja hän ei enää halunnut jutella minun kanssa.olen ihan sekaisin.meillä on kuitenkin niin pitkä menneisyys yhdessä.hänellä ei ole toista naista kun hän muutenkin sanoi ettei kiinnosta muut naiset.mutta antakaa neuvoja miten saisin hänet takaisin,vaikka eihän se ole varmaa mutta miten voisin lisätä mahdollisuuksia.ainut minkä itse nyt teen olen ottamatta yhteyttä.en pidä mitään yhteyttä.ja sit kun ei nähdä niin toivon että se tulee kaipaamaan minua.en halua mitään muuta kuin hänet..toivon nyt saavani mielipiteitä teiltö ja keinoja millä voisi mahdollisuuksia lisätä,muutakun olla pitämättä mitään yhteyttä...
nyt sitten ollan nähty pari kertaa sen jälkeen ja juteltu aika paljo puhelimessa ja internetin kautta.menin kyselemään sen ajatuksista ja hän ei enää halunnut jutella minun kanssa.olen ihan sekaisin.meillä on kuitenkin niin pitkä menneisyys yhdessä.hänellä ei ole toista naista kun hän muutenkin sanoi ettei kiinnosta muut naiset.mutta antakaa neuvoja miten saisin hänet takaisin,vaikka eihän se ole varmaa mutta miten voisin lisätä mahdollisuuksia.ainut minkä itse nyt teen olen ottamatta yhteyttä.en pidä mitään yhteyttä.ja sit kun ei nähdä niin toivon että se tulee kaipaamaan minua.en halua mitään muuta kuin hänet..toivon nyt saavani mielipiteitä teiltö ja keinoja millä voisi mahdollisuuksia lisätä,muutakun olla pitämättä mitään yhteyttä...
Vastaukset 4
Vanhimmat
lisään vielä sen että en haluaisi menettää häntä lopullisesti.hänellä on ollut niin hyvät välit perheeni kanssa ja muutenkin miellä on ollut hauskaa yhdessä vaikka pienen kämpän takia ollut kinoja,mutta meidän oli tarkoitus hakea isompaa kämppää..hän sanoi että on nyt ollut kivaa olla rauhassa ja vapaana ja kun ei ole niin paljoo tavaraa kämpässämme.en saa öitäkään nukuttuu ku en saa irti mielestäni häntä.toivon että hän palais minun luo ja huomais vielä kuinka hän minua rakastaisi.sitten saisin elämäni takaisin..
Anteeksi nyt vaan, mutta jättäjän mieltä ei käännetä. Minutkin joskus jätettiin ja kavereitani on joskus jätetty, mutta niin se vain menee, että kauan pohdittua ja tilaisuutta odotettua ilmoitusta jättämisestä ei vain mennä enää muuttamaan tai aleta kilauttaa kaverille. Olen pahoillani, mutta aika parantaa haavat. Minulla meni melkein puoli vuotta, kun en enää itkenyt naiseni perään. Toki tilanne mistä puhun on tapahtunut jo vuosia sitten, mutta niin se vain on.
Sulla on väärä asenne koko seurusteluun. Toisen ihmisen kanssa ollaan koska teillä on keskenänne kivempaa kuin sinkkuina. Jos tämä edellytys ei ole enää voimassa jommankumman kohdalla, ei paljon muuta ole tehtävissä kuin jatkaa eteenpäin erillään. Takertuminen on infantiilia, merkki henkisestä kypsymättömyydestä ja kykenemättömyydestä käsitellä vaikeita tunteita.
Kasva aikuiseksi!
Kaikkeen kyllästyy. Kyllä kolmessa vuodessa on jo ihan tarpeeksi seurustelua. Elämä jatkuu ja uudet haasteet odottaa.