kun kaikki naiset, joihin ihastun joko ei halua edes tutustua minuun, tai jos vaivautuvat tutustumaan eivät missään mielessä voi kuvitella minua muuna, kuin "kaveri johon ei tarvii pitää yhteyttä, paitsi jos tarttee apuu jossain". Ne harvat jotka tutustuu paremmin totee et mä oon todella ihana ihminen, mut en heitä varten, ja joku saa musta tosi hyvän miehen. Olen ystävällinen, hieman vanhanaikainen, ja huomioon ottava, herrasmies tai ainakin "yritän" olla, en vedo mitään roolia ja minua kiinnostaa vaan se 1 nainen, jos joku vaan huolii mut.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
sanoo kun, että "sama vika rahikaisella" :) En osaa syytä sanoa, ei pitäis olla pläsissäkään mitään varsinaista vikaa. Ja kaikki muukin ok tai plussan puolella tavanomaisesta, kaippa. Mutta? Uskon, että suuri vaikutus on kasvojen ilmeillä (ja kuinka osaa hymyillä) ja yleisellä miellyttävyydellä. Kasvotkin voivat olla komeat, mutta luotaantyöntävät, vihamielisen oloiset tai hyökkäävät tms. Eli, mikään ei varsinaisesti mätäkään. Pitää vaan opetella hymy! Se ei liene kellään luotaantyöntävä vaan viehättävä.
Älä kysele mikä sussa mättää, ole itsevarma.
Älä osoita herkkyyttä naiselle, tai säännöstele vahvasti. Älä ole aktiivisempi osapuoli.
Älä halua mitään, älä ole epätoivoinen. Puuhastele, vanhanaikaisuus ei ole pop.
Odota vielä viisi vuotta, kyllä ne YH:t sitten alkaa kiinnostumaan susta.
tuo on kai tehtävä, mut ihmetyttää vaa ku kaikki peräänkuukuttaa rehellisyyttä mut rehelliset ei kelpaa. =(
Siinähän se on, sä olet säälittävä. Sellaista ei naiset kestä, edes teinit. Sun tarttee vaihtaa elämänäasennetta, lopettaa ainakin itsesäälissä kieriskely ja alkaa elää. Siitä se sitten pakka rupee purkaantumaan.
kyl must on muutama immeinen ollu kiinnostunu, mut heillä ollu niin erilainen elämäntapa/asenne
/joku muu, et mä en oo kiinnostunu heistä.
Itseäni ainakin omakohtaisesti inhottaa sellaiset mauttomat ja hajuttomat jees-miehet, jotka tekee aina niinkuin nainen haluaa tai yrittää miellyttää liikaa... Mä haluan välillä ärhennellä, hemmetti vie!
pyrin suhteessa tasaarvoon, mutta on jotian juttuja, joihin minä haluan sanoa viimeisen sanan, muitten mielipiteitä toki kuuntelen.
että sä olet liian mukava. Kiva mies otetaan kaveriksi kauppaan verhoja valitsemaan, mutta kipinää on turha odottaa. Intiimimmän kiinnostuksen sytyttämiseen tarvitaan rosoa, särmää. Ymmärrätkö liikaa, nyökytätkö päätä?
tää sun mielipide, mut minkä sille mahtaa et on niin kiltti ja ymmärtäväinen, mä oon kuullu kaikkien kaveriks laskemieni likkojen (jos en ny kaikkii mut melkei ainaki) huolet ja murheet, aina ollu lohdutamassa, ku joku on saanu näpeillee, ehkä mä vaan oon liian kiltti.
Olen kohtelias, iloinen, älykäs, keskustelen ja kuuntelen, korjaan koneet, kokkaan, en arvostele, avaan ovet, kannan kassit, kehun vaatteet, lainaan rahaa, en vonkaa, täysin raitis, siisti jne. Mutta ei kelpaa kuin oudoille tapauksille (sellaisille, joilla on joku iso trauma taustalla, eivätkä pelkää minua). Jokainen, josta olen ollut kiinostunut on antanut pakit (olen jo aika vanha). Eritysen märkää rättiä on tullut jos kertoo mitä oikeasti tuntee. Pitkä suhde sellaisen vähän oudon kanssa takana, enkä taida enää ketään löytää. Viimeisin ehdokas moitti että olen aina hyvää seuraa, mutta en ole poikakaveriksi tarpeeksi aikuinen (itse paljon minua nuorempi)
paljastuu aloitusviestistisi kohdasta:
"...minua kiinnostaa vaan se 1 nainen, jos joku vaan huolii mut."
Epätoivoisuus haisee jo kauas. Itse juoksisin pikapuoliin pakoon, jos moinen mies omalle kohdalle osuisi. Yksi kaikista epäviehättävimmistä piirteistä ihmisisessä (pätee varmasti molempiin sukupuoliin).