Sinulle "ei enää tulehduksia"-nimimerkille rohkaisuksi, kun lupasin kirjoitella, että leikkaus on nyt ohi, ja kaikki meni oikein hyvin!
Olen ollut tässä tovin jo kotonakin, toipumassa.
Operaatio oli todella nopea. Olin tokkurainen operaation jälkeen, enkä ajallisesti osaa sanoa, mutta veikkaan puolta tuntia kokonaisuudessaan.
Nukahdin saliin pääsyn ja kanyloinnin jälkeen HETI kun anestesialääkäri laittoi "vähän rauhoittavia". Pelkäsin nukutusta kaikkein eniten koko hommassa, mutta se oli kyllä se helpoin osuus!! Seuraava havainto olikin vasta kun minua heräteltiin heräämössä.
Kipua ei aluksi tuntunut juuri lainkaan, ja nukuin tovin verran. Nukkuminen kuitenkin vähän vaikeaa kun oli kaikkia mittareita ym. joka paikassa kiinni.. (verenpaine ym.)
Kipua ilmaantui jonkin ajan päästä, ja sain suoraan suoneen kipulääkettä, joka vei kivun todella hyvin. Sain myös suun kautta normaalisti kiputabletteja. nieleminen siis onnistui heti. Pystyin myös puhumaan melkolailla normaalisti heti heräämössä jo. Puhuminen oli vaikeampaa seuraavana päivänä, kun kurkkuun tuli turvotusta.
Jääpaloja piti imeskellä, ja juoda jäävettä. Tällä turvotus pysyy melko hyvin rajoissaan!
Söin muistaakseni ensimmäisenä iltana vähän jogurttia, ja vettä meni litratolkulla.
Ruoka ei kyllä ekoina päivinä maistunut ollenkaan.
Niellessä kipua on, mutta "levossa" kipua ei juurikaan huomaa. Puhuminen rasittaa kurkkua, minulla ainakin, ja kurkku kipeytyi, että ei kannata liikaa höpötellä ;)
Toipuminen on siis hyvässä vauhdissa, ja söin eilen jo vähän kiinteää ruokaa hyvin hyvin pieninä paloina, mutta kuitenkin!
Kipulääkettä kannattaa kotona syödä säännöllisesti, ettei kipu pääse yllättämään!
Nimimerkkini muuten olisi paremminkin nyt RISATON kuin risanen..
Kurkku on tosi hassun näköinen, kun valtavat möhkäleet ovat poissa ;)
Peitteet irtoilee, ja pikkuhiljaa se sieltä vaan paranee :) Tämä viikko sairaslomaa vielä!
nielurisaleikkaus ohi!
38
23181
Vastaukset
- onnellinen
Minulta leikattiin kans tammikuussa nielurisat ja onnellisesti leikkaus on takanapäin (jännitin hirveästi). Kuitenkaan siitä ei jäänyt kauhukertomuksia kerrottavaksi. Leikkaus kesti tunnin, josta ei siis onneksi nukutuksen takia itselläni havaintoa. Heräämössä herättyäni sain heti 2xpanacodia ja taas nukahdin. Uudelleen herättyäni sain vielä 1xburana 600mg (aamulla sairaalaan mennessäni ennen leikkausta sain 1xburana 800mg) eli lähes kivuton olin. Pystyin nielemään nestettä ja söin pari mehujäätelöä. Itselläni ei tullut huonoa oloa enkä siis oksennellut. Pääsin iltapäivästä kotiin ja aloitin lääkinnän eli 4 tunnin välein 2xpanacod ja vuoroin 1xburana 600 mg (myös siis yöllä, kello herätti tasaisin väliajoin!). Nielu oli kipeä niellessä ja ekana viikkona ruokavalio oli mannavelli, kiisseli, jugurtti linjalla. Vähäinenkin määrä maustetta ruuassa aiheutti muutaman viikon ajan sietämättömän kirvelyn ja tuskan eli mausteita kannattaa lisätä ruokaan vain vähitellen ja testata kuinka itse niihin reagoi. Ohjeeksi niille joilla myös heräkästi tulee huono olo, että ennen panacodia kannattaa väkisinkin syödä jotain, se aiheuttaa todella monille oksetusta ja huonovointisuutta, joten itsekin väkisellä vaikka syöminen hidasta eikä tee mieli niin vedin kylmää mannavelliä tmv.
Kivusta sen verran, että ajattelin ekojen päivien aikana että kyllä tämän kestää, pahin vaihe olikin vasta ekan viikon loppupuolella jolloin sattui todella sekä nieluun että korviin. Vaikka lääkitys oli neljän tunnin välein sitä odotti malttamattomana, että sai napata taas lievitystä. Tosin kaikille jotka menevät samaan operaatioon, tätä kestää vain pari päivää ja kylmä lievittää ihanasti oloa!
Sain myös sitten ikävän tulehduksen nieluun, mutta se ei enää ollut tuskaisen kipeä kun hain ajoissa antibiootit. Eli viikko lisää sairaslomaa, sain tosi hyvät kipulääkkeet ja olo koheni ihan silmissä.
Nyt olen jo takas työssä, mutta nielu ei vielä normaali vaan ikävän "kireä" esim. haukotellessa ja jos nielee nestettä niin vaarana on että se edelleen menee nenään? Ääni suhteellisen normaali mutta hieman kyllä sitä käyttää erillä tavalla. Onko teillä muilla vastaavaa ja kuinkakohan kauan kestää nielun lopullinen palautuminen?
Mutta ainakin tässä vaiheessa voi jo todeta, että tyytyväinen leikkauskseen olen. Kaiken kivun kestää ja nyt olo paljon parempi ja raikkaampi ;)- meitsi vaan
Mulla lähti risat marraskuussa ja aika samanlaistet kokemukset jäi, kun sulle "onnellinen". Itelläni tosin kivut toipilasaikana oli aivan mahdottomat, mutta nyt jo aika alkaa tehdä tehtävänsä ja unohtaa ne ikävimmät asiat... Te leikkaukseen menijät, muistakaa särkylääkkeet, särkylääkkeet! Kannattaa aina pysytellä kivun yläpuolella sen kriittisimmän ajan.
Mulla oli aivan sama tunne nesteiden menemisestä nenään ja kurkun arkuudesta syödessä. Se todellakin menee vähitellen ohi. Mulla meni kyllä leikkauksen jälkeen tosi pitkään ennenkun pystyi mitään kiinteää alkaa syömään, minkä ansiosta painokin putosi melkoisesti tuon operaation myötä.
Mut täytyy kyllä todeta, että vaikka tällä leikkauksella pelotellaan ihmisiä tosi paljon, ja vaikka sen rankkuus ja kivuliaisuus yllätti itteni ikävälläki tavalla, en voi muuta kuin suositella sitä tosi lämpimästi kaikille, joilla risat vaikeuttaa elämää! Se on todellakin sen arvoista! En oo ollu päivääkään sairaana leikkauksen jälkeen, ja sitä todella osaa arvostaa vuosien tulehdus- ja kurkkukipukierteiden jälkeen!!! Lämmin kiitos lääkärille, joka viimein mut lähetti leikkausjonoon! - Tanja
Kiitos kaikille, jotka ovat kirjoittaneet tänne kokemuksistaan nielurisaleikkauksesta.
Minulla on aina ollut "isot risat", mutta suurempia ongelmia niiden kanssa eí ole ollut.
Nyt olen kuitenkin kärsinyt kuumeesta ja kurkku kivusta yli kaksi viikkoa. Lääkärillä on käyty ja toinen lääkekuuri menossa, kun ensimmäinen ei auttanut.
"suurista risoistani" lääkärit ovat puhuneet ennenkin, mutta nyt otettiin ensimmäistä kertaa puheeksi leikkaus. Jonoon minua ei kuitenkaan vielä laitettu... Leikkaus ei minua pelota, vähän ehkä kuitenkin jännittää. - lil_miss
Tanja kirjoitti:
Kiitos kaikille, jotka ovat kirjoittaneet tänne kokemuksistaan nielurisaleikkauksesta.
Minulla on aina ollut "isot risat", mutta suurempia ongelmia niiden kanssa eí ole ollut.
Nyt olen kuitenkin kärsinyt kuumeesta ja kurkku kivusta yli kaksi viikkoa. Lääkärillä on käyty ja toinen lääkekuuri menossa, kun ensimmäinen ei auttanut.
"suurista risoistani" lääkärit ovat puhuneet ennenkin, mutta nyt otettiin ensimmäistä kertaa puheeksi leikkaus. Jonoon minua ei kuitenkaan vielä laitettu... Leikkaus ei minua pelota, vähän ehkä kuitenkin jännittää.Olen jonossa, mutta haluaisin saada nämä möykyt pois kohta. Lääkärini kutsui niitä ennätyksellisen isoiksi, mutta erikoislääkäri laitto vain jonoon, ei edes katsonut olisiko mitään aikaisempaa löytynyt.
Mua v*tutti niin paljon kun tulin kotiin että en voinut tehä mitään koko päivänä. Miten ihmeessä saisi tarpeeks nopeasti nämä asiat tehtyä julkisella puolella. Menisin heti yksityiselle jos en ois PA...ne maksaa jotain 1500€.
Onko jollakin tietoa miten pääsis nopeammin jonossa ohi muita? - vitun pikkumissit
lil_miss kirjoitti:
Olen jonossa, mutta haluaisin saada nämä möykyt pois kohta. Lääkärini kutsui niitä ennätyksellisen isoiksi, mutta erikoislääkäri laitto vain jonoon, ei edes katsonut olisiko mitään aikaisempaa löytynyt.
Mua v*tutti niin paljon kun tulin kotiin että en voinut tehä mitään koko päivänä. Miten ihmeessä saisi tarpeeks nopeasti nämä asiat tehtyä julkisella puolella. Menisin heti yksityiselle jos en ois PA...ne maksaa jotain 1500€.
Onko jollakin tietoa miten pääsis nopeammin jonossa ohi muita?Oletko jotenkin tosi erityinen, kun sun pitäisi päästä siellä jonossa muiden ohi? EIköhän ne muutkin ole sinne leikkaukseen menossa ihan yhtähyvästä syystä!
- apua
mistä tietää, että pitää mennä nielurisaleikkaukseen?..
- risanen
Siitä jos on jatkuvassa tulehduskierteessä. Angiinaa, tm. nielutulehduksia, poskiontelotulehduksia, korvatulehduksia jne. Kaikki ovat yleensä yhteydessä nielurisoihin, ja bakteeriset risat aiheuttavat usein muut tulehdukset. Lääkäri katsoo sitten tarpeellisuuden ja laittaa jonoon (kunnallisella puolella).
Mulla on ollu nyt nää pari päivää ihan aika kivuliaita, eli siis tämä päivä ja eilinen. Kaikki mitä suuhun laittaa KIRVELEE kovasti! Nielu on kuulemma vaan arka, kun peitteet irtoilevat, ja alla on limakalvo, joka ei ole vielä täysin terve. Peitteitä on vieläkin todella paljon..
Miten nopeasti teillä lähti suusta tämä ällöttävä maku?? Ärsyttää kun mikään ei maistu hyvältä, eikä huvita syödä, kun se maku vaanii suussa koko ajan.. Olen kyllä syönyt tikkareita, ne maistuu normaaleilta ;) Terveellistä.....
Puhuminenkin on tänään ollut vähän hankalaa, kurkku kipeytyy, eikä kovinkaan kauaa tarvitse jutella.. takapakkia siis!!
Mulla on ääni (kuulemma) melko normaali, sitä kuitenkin todella ehkä puhuu jotenkin eri tavalla. Itse epäilin että ääneni saattaisi muuttua kovasti, sillä ne risat olivat ISOT!! (!!!) Mutta eipä näköjään. Valtavat kuopat on vaan tilalla enää ;)
Leikkaus oli kyllä yksi elämäni parhaimmista päätöksistä, tulevaisuutta ajatellen. Ja tulevaisuus näyttää sitten. En halua enää ikinä sellaiseen sairastelu-kierteeseen, missä 10v. elin! Syöden kuureja milloin poskiontelotulehdukseen, angiinaan, korvatulehdukseen.. Tai kaikkiin niihin, yhtäaikaa.
Olisi pitänyt kyllä antaa lapsena leikkuuttaa nuo risat, olisi päässyt huomattavasti vähemmällä, mutta itse harasin silloin vastaan, kun PELKÄSIN! En ymmärrä..Lääkärit saisivat olla topakampia pienten lasten kohdalla, leikkaukseen lähettämisessä. Olin korvatulehduksen kourissa silloin jatkuvasti. Eikö kukaan muka huomannut että että ne kaikki johtuivat niistä risoista!!
Nyt lääkitsemään.. Pancodia syön neljästi päivässä, 500mg kerta-annos, ja 600mg buranaa kans sen neljä. Autttaa! - onnellinen
risanen kirjoitti:
Siitä jos on jatkuvassa tulehduskierteessä. Angiinaa, tm. nielutulehduksia, poskiontelotulehduksia, korvatulehduksia jne. Kaikki ovat yleensä yhteydessä nielurisoihin, ja bakteeriset risat aiheuttavat usein muut tulehdukset. Lääkäri katsoo sitten tarpeellisuuden ja laittaa jonoon (kunnallisella puolella).
Mulla on ollu nyt nää pari päivää ihan aika kivuliaita, eli siis tämä päivä ja eilinen. Kaikki mitä suuhun laittaa KIRVELEE kovasti! Nielu on kuulemma vaan arka, kun peitteet irtoilevat, ja alla on limakalvo, joka ei ole vielä täysin terve. Peitteitä on vieläkin todella paljon..
Miten nopeasti teillä lähti suusta tämä ällöttävä maku?? Ärsyttää kun mikään ei maistu hyvältä, eikä huvita syödä, kun se maku vaanii suussa koko ajan.. Olen kyllä syönyt tikkareita, ne maistuu normaaleilta ;) Terveellistä.....
Puhuminenkin on tänään ollut vähän hankalaa, kurkku kipeytyy, eikä kovinkaan kauaa tarvitse jutella.. takapakkia siis!!
Mulla on ääni (kuulemma) melko normaali, sitä kuitenkin todella ehkä puhuu jotenkin eri tavalla. Itse epäilin että ääneni saattaisi muuttua kovasti, sillä ne risat olivat ISOT!! (!!!) Mutta eipä näköjään. Valtavat kuopat on vaan tilalla enää ;)
Leikkaus oli kyllä yksi elämäni parhaimmista päätöksistä, tulevaisuutta ajatellen. Ja tulevaisuus näyttää sitten. En halua enää ikinä sellaiseen sairastelu-kierteeseen, missä 10v. elin! Syöden kuureja milloin poskiontelotulehdukseen, angiinaan, korvatulehdukseen.. Tai kaikkiin niihin, yhtäaikaa.
Olisi pitänyt kyllä antaa lapsena leikkuuttaa nuo risat, olisi päässyt huomattavasti vähemmällä, mutta itse harasin silloin vastaan, kun PELKÄSIN! En ymmärrä..Lääkärit saisivat olla topakampia pienten lasten kohdalla, leikkaukseen lähettämisessä. Olin korvatulehduksen kourissa silloin jatkuvasti. Eikö kukaan muka huomannut että että ne kaikki johtuivat niistä risoista!!
Nyt lääkitsemään.. Pancodia syön neljästi päivässä, 500mg kerta-annos, ja 600mg buranaa kans sen neljä. Autttaa!Joo muistan hyvin kuin kaikki suuhun laitettu kirveli, vaikka kuinka yritti jotain muuta syödä kuin oikein löysää mannavelliä niin tuloksena tuskainen kirvely. Myös mm. soseutettu banaani, päärynä ym. kirveli. Mehujäätelöitä söin niin paljon, etten varmaan ennen oikein kunnon kesähekteitä halua imeskellä niitä :) Ja tuo voimakkaampi kipu nielussa ja korvissakin kuuluu asiaan, se ei ole takapakkia vaan sitä et peitteet irtoilee ja alla verinen limakalvo...mustakin oli tyhmää kun kaikissa ohjelappusissa jota sain luki et kipu vähenee päivä päivältä ja noin viikon jälkeen iskeekin tuskaisempi kipu ja kun soitettiin sairaalaan niin vastaus oli et niin kuuluukin. Molemmilla aikuisilla sukulaisilla joilla kans leikkaus oli vasta niin sama homma, älä huoli siis kestä pari päivää niin se helpottaa siitä!!! Ja tiedoksi kun soitin sairaalaan niin neuvoivat ottamaan aina kerralla 2 panocodia (myös 500 mg) ja se kyllä auttoi todella hyvin ja sain nukuttuakin.
Mulla paha maku kesti tosi pitkään, viimeset peitteen rippeet hävis vasta 3 viikon jälkeen ja kun takahampaiden peseminen oli vähän vaikeeta. Nyt huomaa (5vk leikkauksesta) jo eron selkeesti aikaisempaan eli tulehduskierteen aiheuttamaan pahaan makuun suussa! Itse imeskelin silloin suklaata, se maistui hyvälle suussa ja antoi vähän energiaa :) Kaikki epäterveellinen on mitä suurimmassa määrin hyväksi jos vain saa jotain syötyä josta saisi energiaa ;)
Mä en ollut ajatellut itse leikkausta vaihtoehtona, olin muutaman kerran vuodessa sairaana tulehdusten takia mutta kuitenkin koko vuoden ajan oli nenätukkonen, heräsin yöllä kuivaan kurkkuun niin että oli pakko nousta juomaan jne. oli kaikkia sumutteita ym. oloa helpottamassa. Varasin sitten eka kertaa yksityiseltä puolelta ajan kurkku- ja nenälekurille, joka tutki todella tarkkaan kaikki ja ensimmäinen asia jonka sanoi oli ettei mun nenässä mitää vikaa ole vaan tosi krooniset nielurisat eli ne pois niin ongelmat lähtee sillä! Risat oli suurentuneet ja ne oli kuoppaiset ja erittäin proppuiset. Hän laittoi sit lähetteen kunnalliseen sairaalaan, josta tuli leikkausaika. Kyllä lekurit osaa katsoa milloin leikkaus aiheellinen, on kuitenkin aikuiselle niin epämiellyttävä ettei siihen ketään lähetetä "kaiken varmuudeksi". Kuitenkin kuten jo aikaisemmin myös sanoin olen tyytyväinen päätökseeni, vaikka pelkäsin suunnattomasti.
Nyt ääntä käyttää erillä tavalla, tosin mulla vielä kireyttä nielussa mm. haukotellessa eikä limakalvo ihan täysin parantunut vaikka syön ja juo sekä teen jo kaikkea niinkuin aikaisemminkin (kuten urheilu) eli ongelmia se ei enää aiheuta. Jos joku jo leikkauksen käynyt kertoisi kauanko aikaa ihan lopullinen paraneminen vie ja kireys häviää niin ois mukava kuulla! - risanen
onnellinen kirjoitti:
Joo muistan hyvin kuin kaikki suuhun laitettu kirveli, vaikka kuinka yritti jotain muuta syödä kuin oikein löysää mannavelliä niin tuloksena tuskainen kirvely. Myös mm. soseutettu banaani, päärynä ym. kirveli. Mehujäätelöitä söin niin paljon, etten varmaan ennen oikein kunnon kesähekteitä halua imeskellä niitä :) Ja tuo voimakkaampi kipu nielussa ja korvissakin kuuluu asiaan, se ei ole takapakkia vaan sitä et peitteet irtoilee ja alla verinen limakalvo...mustakin oli tyhmää kun kaikissa ohjelappusissa jota sain luki et kipu vähenee päivä päivältä ja noin viikon jälkeen iskeekin tuskaisempi kipu ja kun soitettiin sairaalaan niin vastaus oli et niin kuuluukin. Molemmilla aikuisilla sukulaisilla joilla kans leikkaus oli vasta niin sama homma, älä huoli siis kestä pari päivää niin se helpottaa siitä!!! Ja tiedoksi kun soitin sairaalaan niin neuvoivat ottamaan aina kerralla 2 panocodia (myös 500 mg) ja se kyllä auttoi todella hyvin ja sain nukuttuakin.
Mulla paha maku kesti tosi pitkään, viimeset peitteen rippeet hävis vasta 3 viikon jälkeen ja kun takahampaiden peseminen oli vähän vaikeeta. Nyt huomaa (5vk leikkauksesta) jo eron selkeesti aikaisempaan eli tulehduskierteen aiheuttamaan pahaan makuun suussa! Itse imeskelin silloin suklaata, se maistui hyvälle suussa ja antoi vähän energiaa :) Kaikki epäterveellinen on mitä suurimmassa määrin hyväksi jos vain saa jotain syötyä josta saisi energiaa ;)
Mä en ollut ajatellut itse leikkausta vaihtoehtona, olin muutaman kerran vuodessa sairaana tulehdusten takia mutta kuitenkin koko vuoden ajan oli nenätukkonen, heräsin yöllä kuivaan kurkkuun niin että oli pakko nousta juomaan jne. oli kaikkia sumutteita ym. oloa helpottamassa. Varasin sitten eka kertaa yksityiseltä puolelta ajan kurkku- ja nenälekurille, joka tutki todella tarkkaan kaikki ja ensimmäinen asia jonka sanoi oli ettei mun nenässä mitää vikaa ole vaan tosi krooniset nielurisat eli ne pois niin ongelmat lähtee sillä! Risat oli suurentuneet ja ne oli kuoppaiset ja erittäin proppuiset. Hän laittoi sit lähetteen kunnalliseen sairaalaan, josta tuli leikkausaika. Kyllä lekurit osaa katsoa milloin leikkaus aiheellinen, on kuitenkin aikuiselle niin epämiellyttävä ettei siihen ketään lähetetä "kaiken varmuudeksi". Kuitenkin kuten jo aikaisemmin myös sanoin olen tyytyväinen päätökseeni, vaikka pelkäsin suunnattomasti.
Nyt ääntä käyttää erillä tavalla, tosin mulla vielä kireyttä nielussa mm. haukotellessa eikä limakalvo ihan täysin parantunut vaikka syön ja juo sekä teen jo kaikkea niinkuin aikaisemminkin (kuten urheilu) eli ongelmia se ei enää aiheuta. Jos joku jo leikkauksen käynyt kertoisi kauanko aikaa ihan lopullinen paraneminen vie ja kireys häviää niin ois mukava kuulla!Mäkin itseasiassa menin alunperin lääkäriin, yksityiselle, korvien takia. Oli ollut korvatulehdus ja piti käydä sitten kontrollissa niiden lukuisten antibioottien jälkeen. Lääkäri haastatteli siinä ja katsoi (onneks) lopulta kurkkuun. Mullakin oli tosi arpiset ja kuoppaiset risat, proppu-ongelmia päivittäin.. Ajatella, että sen kaiken pahan alku ja juuri on ne risat.. Musta ihan uskomatonta. Sitä ei jotenkin osaa yhdistää nielurisoja korviin, vaikka ihmisen anatomian luulekin tuntevansa ;D
Kirvely alkaa jo helpottaa, mutta esim. mehua ei voi mitenkään juoda. Olen juonut maitoa, kaakaota ja VETTÄ! ja PALJON! Ruoka "maistuu" jo ihan hyvin, mutta se ei siis MAISTU HYVÄLTÄ. Olen todella kuullut että vähintään 3vk menee ennen kuin makuaisti palautuu normaaliksi.
Mullakin on paljon kireyttä, vaikkei peitteitä enää olekaan kuin 1/5 suunnilleen.. Hyvin ohut kerros siellä täällä. Haukottelu ym. tuntuu kuitenkin hirveältä, kun tuntuu ettei leukoja yksinkertaisesti saa niin auki.. Pitänee välttää siis aikaisia herätyksiä ;) Pyytää lisää sairaslomaa, kun ei voi herätä aikaisin ja haukotella ? ;) Menisköhän läpi....
Noh, kyllä todellisuudessa mieli tekee jo kovasti vähän liikkeelle, töihin ja kouluun.. Nähdä ystäviä jne. Liikkeellä ei kuitenkaan uskalla vielä hirveästi olla, sillä vuotoa tuntuu välillä olevan, vähän enemmänkin...
Mulla tökkii nuo mehujäät ihan toden teolla.. Jäätelöä kuitenkin voi syödä, vaikken normaalisti juuri jäätelöstä tykkää. Irtokarkkeja tekee mieli, ja voisin syödäkin, kun nieleminen sujuu jo melko normaalisti, mutta kun nekään ei maistu miltään! Krhm!
Mutta kyllä tämä tästä.. Sanotaan, että oli kyllä elämäni parhaimpia päätöksiä lähteä leikkaukseen, vaikka ensin vähän arastelinkin.. (tai siis 15 vuotta...) Leikkaus tuli muutenkin kovin yllättäen. Leikkaus oli yksityisellä puolella, ajatukseen tottumis aikaa annettiin tasan 2vk ;) - minä vain
risanen kirjoitti:
Mäkin itseasiassa menin alunperin lääkäriin, yksityiselle, korvien takia. Oli ollut korvatulehdus ja piti käydä sitten kontrollissa niiden lukuisten antibioottien jälkeen. Lääkäri haastatteli siinä ja katsoi (onneks) lopulta kurkkuun. Mullakin oli tosi arpiset ja kuoppaiset risat, proppu-ongelmia päivittäin.. Ajatella, että sen kaiken pahan alku ja juuri on ne risat.. Musta ihan uskomatonta. Sitä ei jotenkin osaa yhdistää nielurisoja korviin, vaikka ihmisen anatomian luulekin tuntevansa ;D
Kirvely alkaa jo helpottaa, mutta esim. mehua ei voi mitenkään juoda. Olen juonut maitoa, kaakaota ja VETTÄ! ja PALJON! Ruoka "maistuu" jo ihan hyvin, mutta se ei siis MAISTU HYVÄLTÄ. Olen todella kuullut että vähintään 3vk menee ennen kuin makuaisti palautuu normaaliksi.
Mullakin on paljon kireyttä, vaikkei peitteitä enää olekaan kuin 1/5 suunnilleen.. Hyvin ohut kerros siellä täällä. Haukottelu ym. tuntuu kuitenkin hirveältä, kun tuntuu ettei leukoja yksinkertaisesti saa niin auki.. Pitänee välttää siis aikaisia herätyksiä ;) Pyytää lisää sairaslomaa, kun ei voi herätä aikaisin ja haukotella ? ;) Menisköhän läpi....
Noh, kyllä todellisuudessa mieli tekee jo kovasti vähän liikkeelle, töihin ja kouluun.. Nähdä ystäviä jne. Liikkeellä ei kuitenkaan uskalla vielä hirveästi olla, sillä vuotoa tuntuu välillä olevan, vähän enemmänkin...
Mulla tökkii nuo mehujäät ihan toden teolla.. Jäätelöä kuitenkin voi syödä, vaikken normaalisti juuri jäätelöstä tykkää. Irtokarkkeja tekee mieli, ja voisin syödäkin, kun nieleminen sujuu jo melko normaalisti, mutta kun nekään ei maistu miltään! Krhm!
Mutta kyllä tämä tästä.. Sanotaan, että oli kyllä elämäni parhaimpia päätöksiä lähteä leikkaukseen, vaikka ensin vähän arastelinkin.. (tai siis 15 vuotta...) Leikkaus tuli muutenkin kovin yllättäen. Leikkaus oli yksityisellä puolella, ajatukseen tottumis aikaa annettiin tasan 2vk ;)kyllä se kireys nielusta häipyy vähitellen ja makuaistikin palautuu, älä huoli! sulla tuntuu paraneminen olevan hyvässä vauhdissa ja etenevän aika kivuttomasti. mulle ainakin syöminen ja juominen oli tuossa vaiheessa vielä täyttä tuskaa. aika kului vahvojen särkylääkkeiden vaikutuksessa ja jääpaloja imeskellen. mehut, mehujäät kirveli liikaa, jugurttia, vettä ja kylmää velliä pikkulusikalla vain...kipu oli sanoinkuvaamatonta eikä puhettakaan että olisi voinut katsoa kurkkuun peitteet nähdäkseen. mutta ethän vain ala liian aikaisin mitään karkkeja tai liian karkeaa syömään? itselläni ainakin peitteiden irtoamisvaiheessa vuoto oli runsasta ja kaikki kiinteä tuntui raatelevan nielun.
mullakin tie leikkuupöydälle vei yksityisen puolelta (myös korvien ja jatkuvista antibioteista johtuvien vatsaongelmien vuoksi) ja valmistautumisaikaa jäi kokonaista neljä vuorokautta! se olikin ihan hyvä, ettei kauemmin ehtinyt pelätä ja jännittää, ja onneksi asia hoidettiin nyt (oon 19-v) ettei kierre, joka jo nyt oli riittävän paha, päässyt entisestään kiihtymään.
toipilasvaihe tuntui itselläni kestävän ikuisuuden, ja vielä kouluun ja töihin palattuanikin syömisrajoitukset ja särkylääkitys jatkui hyvän aikaa. mutta ei kaduta!!! leikkaus on silti pieni vaiva verrattuna kuluttavaan sairastamiskierteeseen. nyt on oppinut todellakin arvostamaan terveyttä aivan uudella tavalla, kun ei ole tarvinnut marraskuisen operaation jälkeen ainuttakaan sairaspäivää viettää! - risanen
minä vain kirjoitti:
kyllä se kireys nielusta häipyy vähitellen ja makuaistikin palautuu, älä huoli! sulla tuntuu paraneminen olevan hyvässä vauhdissa ja etenevän aika kivuttomasti. mulle ainakin syöminen ja juominen oli tuossa vaiheessa vielä täyttä tuskaa. aika kului vahvojen särkylääkkeiden vaikutuksessa ja jääpaloja imeskellen. mehut, mehujäät kirveli liikaa, jugurttia, vettä ja kylmää velliä pikkulusikalla vain...kipu oli sanoinkuvaamatonta eikä puhettakaan että olisi voinut katsoa kurkkuun peitteet nähdäkseen. mutta ethän vain ala liian aikaisin mitään karkkeja tai liian karkeaa syömään? itselläni ainakin peitteiden irtoamisvaiheessa vuoto oli runsasta ja kaikki kiinteä tuntui raatelevan nielun.
mullakin tie leikkuupöydälle vei yksityisen puolelta (myös korvien ja jatkuvista antibioteista johtuvien vatsaongelmien vuoksi) ja valmistautumisaikaa jäi kokonaista neljä vuorokautta! se olikin ihan hyvä, ettei kauemmin ehtinyt pelätä ja jännittää, ja onneksi asia hoidettiin nyt (oon 19-v) ettei kierre, joka jo nyt oli riittävän paha, päässyt entisestään kiihtymään.
toipilasvaihe tuntui itselläni kestävän ikuisuuden, ja vielä kouluun ja töihin palattuanikin syömisrajoitukset ja särkylääkitys jatkui hyvän aikaa. mutta ei kaduta!!! leikkaus on silti pieni vaiva verrattuna kuluttavaan sairastamiskierteeseen. nyt on oppinut todellakin arvostamaan terveyttä aivan uudella tavalla, kun ei ole tarvinnut marraskuisen operaation jälkeen ainuttakaan sairaspäivää viettää!Niin, kyllähän mulla on toipuminen mennyt mukavasti verrattuna siihen miten JOILLAKIN ihmisillä.. Eli, kauhutarinoita on kuultu ;)
Ajattelin pitää tämän viikon, kun on mahdollista, sellaisena kevyenä viikkona, ja vähän kokeilla koulua, ja työntekoa, ihan hyvin vähäisesti alkuun.
Pelottaa tuo vuoto-vaara vain hiukan. Vettä täytyy pitää koko ajan mukana pullossa, jos rupeaa vuotamaan..
Harmittaa vaan kun kaikki maistuu niin pahalta..Mutta enköhän ehdi elämäni aikana vielä syömään... ;)
Muiden kuvausten perusteella mun tarvitsis vielä noin viikko kestää tätä makua suussa.. (muilla yht. noin 3 viikkoa).
Kontrolliin yli-huomenna, jolloin lääkäri vielä katsoo kaiken! :D
Mukavaa ja TERVETTÄ talven jatkoa! - muumuu
risanen kirjoitti:
Siitä jos on jatkuvassa tulehduskierteessä. Angiinaa, tm. nielutulehduksia, poskiontelotulehduksia, korvatulehduksia jne. Kaikki ovat yleensä yhteydessä nielurisoihin, ja bakteeriset risat aiheuttavat usein muut tulehdukset. Lääkäri katsoo sitten tarpeellisuuden ja laittaa jonoon (kunnallisella puolella).
Mulla on ollu nyt nää pari päivää ihan aika kivuliaita, eli siis tämä päivä ja eilinen. Kaikki mitä suuhun laittaa KIRVELEE kovasti! Nielu on kuulemma vaan arka, kun peitteet irtoilevat, ja alla on limakalvo, joka ei ole vielä täysin terve. Peitteitä on vieläkin todella paljon..
Miten nopeasti teillä lähti suusta tämä ällöttävä maku?? Ärsyttää kun mikään ei maistu hyvältä, eikä huvita syödä, kun se maku vaanii suussa koko ajan.. Olen kyllä syönyt tikkareita, ne maistuu normaaleilta ;) Terveellistä.....
Puhuminenkin on tänään ollut vähän hankalaa, kurkku kipeytyy, eikä kovinkaan kauaa tarvitse jutella.. takapakkia siis!!
Mulla on ääni (kuulemma) melko normaali, sitä kuitenkin todella ehkä puhuu jotenkin eri tavalla. Itse epäilin että ääneni saattaisi muuttua kovasti, sillä ne risat olivat ISOT!! (!!!) Mutta eipä näköjään. Valtavat kuopat on vaan tilalla enää ;)
Leikkaus oli kyllä yksi elämäni parhaimmista päätöksistä, tulevaisuutta ajatellen. Ja tulevaisuus näyttää sitten. En halua enää ikinä sellaiseen sairastelu-kierteeseen, missä 10v. elin! Syöden kuureja milloin poskiontelotulehdukseen, angiinaan, korvatulehdukseen.. Tai kaikkiin niihin, yhtäaikaa.
Olisi pitänyt kyllä antaa lapsena leikkuuttaa nuo risat, olisi päässyt huomattavasti vähemmällä, mutta itse harasin silloin vastaan, kun PELKÄSIN! En ymmärrä..Lääkärit saisivat olla topakampia pienten lasten kohdalla, leikkaukseen lähettämisessä. Olin korvatulehduksen kourissa silloin jatkuvasti. Eikö kukaan muka huomannut että että ne kaikki johtuivat niistä risoista!!
Nyt lääkitsemään.. Pancodia syön neljästi päivässä, 500mg kerta-annos, ja 600mg buranaa kans sen neljä. Autttaa!kuinka herkästi pääsee leikkaukseen?
Tarviiko niiden olla kuinka isot
olen jatkuvaan poskiontelo tulehduksien vallassa ja kurkku kipeänä?
Olisko mahdollisuus päästä nielurisa leikkaukseen - nuu*
risanen kirjoitti:
Mäkin itseasiassa menin alunperin lääkäriin, yksityiselle, korvien takia. Oli ollut korvatulehdus ja piti käydä sitten kontrollissa niiden lukuisten antibioottien jälkeen. Lääkäri haastatteli siinä ja katsoi (onneks) lopulta kurkkuun. Mullakin oli tosi arpiset ja kuoppaiset risat, proppu-ongelmia päivittäin.. Ajatella, että sen kaiken pahan alku ja juuri on ne risat.. Musta ihan uskomatonta. Sitä ei jotenkin osaa yhdistää nielurisoja korviin, vaikka ihmisen anatomian luulekin tuntevansa ;D
Kirvely alkaa jo helpottaa, mutta esim. mehua ei voi mitenkään juoda. Olen juonut maitoa, kaakaota ja VETTÄ! ja PALJON! Ruoka "maistuu" jo ihan hyvin, mutta se ei siis MAISTU HYVÄLTÄ. Olen todella kuullut että vähintään 3vk menee ennen kuin makuaisti palautuu normaaliksi.
Mullakin on paljon kireyttä, vaikkei peitteitä enää olekaan kuin 1/5 suunnilleen.. Hyvin ohut kerros siellä täällä. Haukottelu ym. tuntuu kuitenkin hirveältä, kun tuntuu ettei leukoja yksinkertaisesti saa niin auki.. Pitänee välttää siis aikaisia herätyksiä ;) Pyytää lisää sairaslomaa, kun ei voi herätä aikaisin ja haukotella ? ;) Menisköhän läpi....
Noh, kyllä todellisuudessa mieli tekee jo kovasti vähän liikkeelle, töihin ja kouluun.. Nähdä ystäviä jne. Liikkeellä ei kuitenkaan uskalla vielä hirveästi olla, sillä vuotoa tuntuu välillä olevan, vähän enemmänkin...
Mulla tökkii nuo mehujäät ihan toden teolla.. Jäätelöä kuitenkin voi syödä, vaikken normaalisti juuri jäätelöstä tykkää. Irtokarkkeja tekee mieli, ja voisin syödäkin, kun nieleminen sujuu jo melko normaalisti, mutta kun nekään ei maistu miltään! Krhm!
Mutta kyllä tämä tästä.. Sanotaan, että oli kyllä elämäni parhaimpia päätöksiä lähteä leikkaukseen, vaikka ensin vähän arastelinkin.. (tai siis 15 vuotta...) Leikkaus tuli muutenkin kovin yllättäen. Leikkaus oli yksityisellä puolella, ajatukseen tottumis aikaa annettiin tasan 2vk ;)Siiinä se tuliikin jo,kuinka kallista tämä lysti on yksityisen puolella?
täytyis käydä kanssa leikkauttaa,mutta en haluais odottaa kunnallisen puolelle. - risanen
muumuu kirjoitti:
kuinka herkästi pääsee leikkaukseen?
Tarviiko niiden olla kuinka isot
olen jatkuvaan poskiontelo tulehduksien vallassa ja kurkku kipeänä?
Olisko mahdollisuus päästä nielurisa leikkaukseenYksityisellä (mehiläisessä) hinnaston mukaan muistaakseni vähän reilu 1000€, että eihän se mitään kovin halpaa lystiä ole! Toki jos on vakuutus, kokonaishintahan on huomattavasti vähemmän..
Lääkärihän sen sitten katsoo onko tarpeen laittaa jonoon, mutta yleensä kyllä (toivottavasti) kuuntelevat, jos on itse sitä mieltä, että leikkaus auttaisi. Risathan todellakin USEIMMITEN ovat syynä erilaisiin hengitystie- ja korvatulehduksiin.
Yksityislääkärikinhän voi laittaa kunnalliselle puolelle leikkausjonoon! - kallista, mutta laadukasta
nuu* kirjoitti:
Siiinä se tuliikin jo,kuinka kallista tämä lysti on yksityisen puolella?
täytyis käydä kanssa leikkauttaa,mutta en haluais odottaa kunnallisen puolelle.se maksaa yksityisellä nukutuksessa noin 1400 euroo ja jos joudut yöksi jäämään yksityiseen sairaalaan niin maksaa 300 euroo lisää...
- tyttö
Minun nielurisani leikattiin kolme päivää sitten. Olen aivan ihmeissäni että näinkö helposti siitä selviää, kipuja ei juuri lainkaan ja jäätelöt ja vellit menee hyvin alas, vaikkakin meinaavat mennä välillä väärään kurkkuun. Nyt pystyn jo joten kuten puhumaan, vaikkakin ääni on hieman honottava. Mutta päivä päivältä kurkku on parempi. Ei todellakaan mikään epämiellyttävä kokemus -oikeastaan ihan mukava ja mielenkiintoinen. Tsemppiä kaikille leikkaukseen menijöille!
- Girl1983
Mulla leikattiin nielurisat tasan viikko sitten (eli varmaan samana päivänä ku sun "tyttö") ja koko viikon on ollu kurkku ja korvat ja kieli (!) kipeänä. Kielen takaosaa ja varsinki reunoja on kirvelly niin paljon etten edes pysty mehua tai marjakeittoa syömään. En sitte tiedä purenko sitä takahampailla öisin vai...? Onko kellään muulla ollu kieli kipeänä? Luin että monet on syöny karkkia, mutta sitä en todellankaan pysty syömään. Ainoastaan jäätelöä, viiliä ja perunaa saa jotenkuten nieltyä. Peitteet on alkanu irrota ja tällä hetkellä puhuminenki sattuu. Loppuis jo tämä piina! Vielä viikko sairaslomaa. Lääkkeinä on Panacod 500 (poretabletteina) ja Ketomex 100.
- tyttö
Girl1983 kirjoitti:
Mulla leikattiin nielurisat tasan viikko sitten (eli varmaan samana päivänä ku sun "tyttö") ja koko viikon on ollu kurkku ja korvat ja kieli (!) kipeänä. Kielen takaosaa ja varsinki reunoja on kirvelly niin paljon etten edes pysty mehua tai marjakeittoa syömään. En sitte tiedä purenko sitä takahampailla öisin vai...? Onko kellään muulla ollu kieli kipeänä? Luin että monet on syöny karkkia, mutta sitä en todellankaan pysty syömään. Ainoastaan jäätelöä, viiliä ja perunaa saa jotenkuten nieltyä. Peitteet on alkanu irrota ja tällä hetkellä puhuminenki sattuu. Loppuis jo tämä piina! Vielä viikko sairaslomaa. Lääkkeinä on Panacod 500 (poretabletteina) ja Ketomex 100.
Juuri tuon kielen kipeyden takia ajattelin tänne kirjoittaa, myös itselläni on ollut leikkauspäivästä lähtien kielen vasen puoli kipeänä/tunnottomana, ja oikeastaan vasta nyt kun leikkauksesta on yli viikko alkaa tunto palautumaan. Kumma juttu.
Itse en ole huomannut peitteiden irtoamista, ehkä menneet niellessä pois. Kaiken ruoan nieleminen sattuu hirmuisesti ja kurkku on todella kipeä aamuisin, että ei tästä niin helpolla selvittykkään. Puhumaan ei kunnolla vielä pysty, kurkkua ei edes uskalla käyttää, esimerkiksi "G"n sanominen ei tule kuuloonkaan.
Mutta ehkä tämä tästä. Nyt on ns. taantumavaihe ja uskon että tämä on kaiken tuskan arvoista:) Tsemppiä sinullekin Girl1983. - girl1983
tyttö kirjoitti:
Juuri tuon kielen kipeyden takia ajattelin tänne kirjoittaa, myös itselläni on ollut leikkauspäivästä lähtien kielen vasen puoli kipeänä/tunnottomana, ja oikeastaan vasta nyt kun leikkauksesta on yli viikko alkaa tunto palautumaan. Kumma juttu.
Itse en ole huomannut peitteiden irtoamista, ehkä menneet niellessä pois. Kaiken ruoan nieleminen sattuu hirmuisesti ja kurkku on todella kipeä aamuisin, että ei tästä niin helpolla selvittykkään. Puhumaan ei kunnolla vielä pysty, kurkkua ei edes uskalla käyttää, esimerkiksi "G"n sanominen ei tule kuuloonkaan.
Mutta ehkä tämä tästä. Nyt on ns. taantumavaihe ja uskon että tämä on kaiken tuskan arvoista:) Tsemppiä sinullekin Girl1983.Terve taas! Nyt en oo sitte enää kovin kipeänä. Kielikin on kunnossa. Mutta mulla on ollu paha yskä monta päivää. Syön jo ihan normaalisti.
Mulle kerrottiin myös terveyskeskuksesta että kurkku on aika kauan kuiva vielä paranemisen jälkeen, ja nyt on se vaihe menossa. Aamulla ja ulkona tuntuu inhottavan kuivalta. Huomenna pitäis mennä takaisin kouluun. Muuten ihan kiva mutta olin vähän laskenut sen varaan että olisin tähän mennessä jo kirjoittanut monta koulutyötä... - Tyttö
girl1983 kirjoitti:
Terve taas! Nyt en oo sitte enää kovin kipeänä. Kielikin on kunnossa. Mutta mulla on ollu paha yskä monta päivää. Syön jo ihan normaalisti.
Mulle kerrottiin myös terveyskeskuksesta että kurkku on aika kauan kuiva vielä paranemisen jälkeen, ja nyt on se vaihe menossa. Aamulla ja ulkona tuntuu inhottavan kuivalta. Huomenna pitäis mennä takaisin kouluun. Muuten ihan kiva mutta olin vähän laskenut sen varaan että olisin tähän mennessä jo kirjoittanut monta koulutyötä...Ihana kun kaikki on takana päin. Itselläni meni siis noin 3 viikkoa että ääni kulki kunnolla ja että pystyi oikeasti puhumaan. Vieläkin kurkku tuntuu jotenkin vieraalta ja kummalliselta ja ennenkaikkea kuivalta -varsinkin aamuisin. Välillä menee vedet vääräänkurkkuun ja "nenään" mutta tuntuu että on helpompi hengittää ja on jotenkin puhtaampi "tilavampi" olo :) Vaikka pari viikkoa oli todella tuskaista, niin uskon että kaikki oli sen arvoista. Itsellänikin jäi asioita ja varsinkin koulutöitä tekemättä ja stressasin niiden takia, mutta kyllä opettajien pitää ymmärtää että leikkaus on aina leikkaus, eikä siitä noin vaan parannuta. Nyt olen saanut taas elämän järjestykseen ja voin jatkaa normaalia arkea. Toivottavasti ilman kurkkukipuja ja angiinoita :) Hyvää jatkoa sinulle Girl ja kaikille muillekin jotka lukevat tämän.
- pinkku
Tyttö kirjoitti:
Ihana kun kaikki on takana päin. Itselläni meni siis noin 3 viikkoa että ääni kulki kunnolla ja että pystyi oikeasti puhumaan. Vieläkin kurkku tuntuu jotenkin vieraalta ja kummalliselta ja ennenkaikkea kuivalta -varsinkin aamuisin. Välillä menee vedet vääräänkurkkuun ja "nenään" mutta tuntuu että on helpompi hengittää ja on jotenkin puhtaampi "tilavampi" olo :) Vaikka pari viikkoa oli todella tuskaista, niin uskon että kaikki oli sen arvoista. Itsellänikin jäi asioita ja varsinkin koulutöitä tekemättä ja stressasin niiden takia, mutta kyllä opettajien pitää ymmärtää että leikkaus on aina leikkaus, eikä siitä noin vaan parannuta. Nyt olen saanut taas elämän järjestykseen ja voin jatkaa normaalia arkea. Toivottavasti ilman kurkkukipuja ja angiinoita :) Hyvää jatkoa sinulle Girl ja kaikille muillekin jotka lukevat tämän.
Mitähän tuo leikkaus sitten kunnallisella puolella maksaa?
Entä onko sairaslomalla kielletty kaikki urheilu ja muu? Mitäs kielikoru vaikuttaa asiaan? Ei kai sitä pois tarvitse ottaa? :o - ohi on
pinkku kirjoitti:
Mitähän tuo leikkaus sitten kunnallisella puolella maksaa?
Entä onko sairaslomalla kielletty kaikki urheilu ja muu? Mitäs kielikoru vaikuttaa asiaan? Ei kai sitä pois tarvitse ottaa? :oEilen kävin risaleikkauksessa ja sain kouraani 72 euron laskun. Toimenpide tehtiin päiväkirurgisena. Juu ja sit lääkärintodistus oli jotain 8 euroa päälle. Että ei mahottomia summia.
- Oudosti oireileva
Hei, monet lääkärit ovat sanoneet että oho onpas isot nielurisat/kitarisa, haluaisin kysyä että pystyykö nielurisa leikkaus auttamaan nielemisongelmaan kun tuntuu että ruoka takertuu aibna nielun/kilpirauhasenk ohdalle?
- hakabe
Hienoa kuulla että leikkaukset ovat ollut mukavia kokemuksia joillekkin :)... Itselläni kait myös homma eteni normaalisti, lääkkeissä ei ollu kipuja mutta nukkuminen oli tuskaa koska kaikki nielun värkit olivat turvoksissa (keskikieli oli yli sormen paksuinen :)). 31.1 oli leikkaus ja 2 päivän päästä lauantaina kun olin jo sängyssä torkahtelemassa maistui joku suolainen kurkussa. Nousin ylös ja olin matkalla räkäisemään kun huomasin että suu täyttyykin turhan nopeasti. Loppumatkan juoksin vessaan ja tuli suullinen verta.
Huom!! Yleensä vuodot alkavat lepo asennossa, jääpussin sijoittaminen kaulan alueelle nukkumaan mentäessä ei ole huono idea!
Olin jo ennen leikkausta lukenut operaation mahdollisista jutuista, vaaroista sekä kauhutarinoista. Katsellessani lavuaarissa olevaa kahvikuppia joka täyttyi suusta tulevastani verestä 30 sekunnissa tiesin sairaalan antaneen hieman huonot ohjeet mukaani (vuodon sattuessa odota 20min imeskellen jääpalaa ennen sairaalaan lähtöä).. Mietin vielä että miten hemmetissä saan jäänpalan suuhuni jos jo 2min kohdalla suuni on täynnä mandariinin kokoisia verihyytymiä.
Löin täysiä vessan seinään (kerrostalo, peltiä, kova ääni) jotta saisin tyttöystäväni huomion olohuoneesta. Puhua en pystynyt koska muuten veri olisi mennyt mahalaukkuun .. kirjoitin seinään 112.
5-6 kahvikupillista oli mennyt verta kunnes ambulanssimiehet tulivat sisälle. Ei siinä kummempia, kengät jalkaan ja sittarin pussi käteen ja lasarettiin.
Sairaalaan saapuessani tuli mieleen teho-osasto :D .. suuni rupesi olemaan täynnä niitä verihyytymiä ja rupesi jo kurkuun asti niitä tulemaan joten jouduin siinä hienon entrassin laittamaan, eli yskin tosiaan niitä mandariinin paloja siinä aulan kohdalla missä ihmiset kauhistelivat minua. Nousin rullatuolista sängylle missä päivystävät lääkärit ja hoitajat olivat näystä mielestäni hieman hämmillään .. yksi huutaa lujaa "soita Kaija xxxx:lle" ja 2 sairaanhoitajaa tunkee kanyylejä ja lääkäri kyselee ambulanssimiehiltä paljonko verta menettänyt.. hassua, eivät edes seuranneet sitä... Itse sieltä sitten sormimerkeillä näytän 15, eli 15 dl, ainut mitä huomasin oli vähäinen verenkierto jaloissa koska sielä pisteli. HB arvot tippuivat 144:stä 103:een 4-minuutissa. Sairaanhoitajat juoksivat rullattavia pöytiä päin ja välineitä lenteli lattialle .. tiesin kyllä että on tosi kyseessä..
Keittosuolaa sekä verta siirtyi siis minuun ja vuoto jatkui .. teki mieli yskäistä mutta en uskaltanut jottei kaikki paikat repeäisi samalla. Lääkäri saapui nopeasti, takin heitti tuolille ja laittoi essun sekä visiirin päälle (visiiri oli muuten hyvä ratkaisu :D).
Hän selitti kyllä hyvin mitä aikoo tehdä, mutta kiitos itseopiskelun foorumeilta tiesin mitä oli edessä :). Suun aukaiseminen lääkärille oli tosin hemmetin vaikeaa, koska päätä nostamalla kaikki valui kurkusta alas eikä lääkärin ensimmäinen imulaite oikein riittänyt imemään nopeampaa verta kuin uutta ilmestyi. 4 sekuntia näytin suuta, sprayasivat puuduttavaa sumutetta ja sain oksennus refleksin.. oksennus ei lentänyt mutta veri lensi johtuen siitä refleksistä .. tämä siis tapahtui 3-4 kertaa, lääkäri oli yltäpäältä veressäni.. sitten oli pakko räkäistä ihan koko suu puhtaaksi. Valehtelisin jos väittäisin, että sieltä tuli alle 3dl punaista moskaa. Sitten taas suu auki ja nielua näyttämään.. Tällä kertaa vuoto löytyi ja "se on valtimo joka vuotaa2 -Kaija kertoi.
Itseasiassa näin elämäni isoimman piikin.. n. 30cm kokonaisuudessaan olevan adrealiinipuudutuspiikin. Ei pelottanut yhtään eikä sattunut, halusin vuodon vain pois .. vuoto alkoi vihdoin pelottamaan koska sitä valui kuin maitopurkista olisi kaatanut.
Eli vuotokohta löytyi jossa lääkäri piti imua. Toinen lääkäri auttoi Kaijaa jotta saatiin vuotokohta poltettua kiinni. Meni sekunti, kuului kuin pihviä olisi paistettu (en hengittänyt sieraimien kautta koska ei juuri ollut intressejä haistaa omaa lihaa :)). Vuoto loppui kuin seinään ja lääkärikaksikko kättelivät toisiaan onnistuneesta työstä ja minäkin sain kehut! Olin sairaalassa 2 yötä kontrolissa ja tässä sitä nyt ollaan kotona.. Ainut kipupiste on melkein siinä uudelleen poltetussa kohdassa. 6 kertaa kolvi kävi suussa varmuuden vuoksi.
Muistin ensimmäisestä tipasta lähtien pysyä rauhallisena koska paniikki yms joka aiheuttaa adrealiinitason nousua (jos sitä sillä edes kutsutaan) kiihdyttää verenvuotoa.
Pelaa varman päälle:
Huom! Tapaukseni on todella harvinainen joten tuskin teille tulee näin tapahtumaan. Kuitenkin seuraava EI voi olla pahasta (lääkärit varmasti pitäisivät tätä kuin ufo-juttuna):
Jos olet yksin kotona, suosittelen tekemään ainakin varotoimiksi seuraavaa (itse tein tämän vasta tuon sairaalareissun jälkeen): Kirjoita lappu lompakkoon tms mistä saat sen kaivettua helposti esille. Ensimmäisenä isolla: "SOITA 112" ja sen alle kirjoita tekstiä mistä vuoto johtuu ("esim. Minulle tehtiin 14.2.2008 nielurisaleikkaus blaa blaa blaa") jotta lapun lukija voi kertoa sen eteenpäin ambulanssimiehille..
Ilmoitin myös kavereille että jos soitan eikä kuulu muutakuin mongerusta, soittaa heti apua osoitteeseeni". Jos vuoto alkaa, ota vaikka kahvikuppi ja mene vessaan odottomaan apua. Kaada veret pois lavuaariin kun kuppi on täynnä (1 kuppi on 2-2,5dl) ja laske yhteen. Älä yski ellei verihyytymät ole kurkussa asti (ettei muualta repeä arvet). Pidä pää alhaalla ettei veri valu mahalaukkuun (muuten tulet oksentamaan ne takaisin).
Oli pakko kertoa tämä tarina teille... kyseinen lääkäri kertoi 20-vuoden urallansa kerran vain toiselle näin suuren vuodon tapahtuneen .. uskokaa tai älkää, se toinen on myös kaverini jolle jaoin tämän kokemuksen... Hän sentään ajoi omalla autolla sairaalaan josta extrabojot hänelle! Itse tyydyin ambulanssiin.
Tämä lääkäri (Kaija) joka paikkasi minut ei ollut se lääkäri joka leikkasi minut. Ja myöskään tämä vuoto ei ollut leikkaavan lääkärin vika joten en tässä yritä ketään syyllistää tai muutakaan, päinvastoin.. haluan kiittää Kaijaa ja koko Vaasan keskussairaalaa ilmiömäisestä työstä. Kukkia lähtee kyllä kunhan opintotuki saapuu tilille :)!!.
//
Tein huonolla huumorilla jo ennen leikkausta sanallisia testamentteja kavereille, mutta oikeasti, oltiin aika lähellä... 2-litran verihukka on jo vakava asia.
// - Puhas
hakabe kirjoitti:
Hienoa kuulla että leikkaukset ovat ollut mukavia kokemuksia joillekkin :)... Itselläni kait myös homma eteni normaalisti, lääkkeissä ei ollu kipuja mutta nukkuminen oli tuskaa koska kaikki nielun värkit olivat turvoksissa (keskikieli oli yli sormen paksuinen :)). 31.1 oli leikkaus ja 2 päivän päästä lauantaina kun olin jo sängyssä torkahtelemassa maistui joku suolainen kurkussa. Nousin ylös ja olin matkalla räkäisemään kun huomasin että suu täyttyykin turhan nopeasti. Loppumatkan juoksin vessaan ja tuli suullinen verta.
Huom!! Yleensä vuodot alkavat lepo asennossa, jääpussin sijoittaminen kaulan alueelle nukkumaan mentäessä ei ole huono idea!
Olin jo ennen leikkausta lukenut operaation mahdollisista jutuista, vaaroista sekä kauhutarinoista. Katsellessani lavuaarissa olevaa kahvikuppia joka täyttyi suusta tulevastani verestä 30 sekunnissa tiesin sairaalan antaneen hieman huonot ohjeet mukaani (vuodon sattuessa odota 20min imeskellen jääpalaa ennen sairaalaan lähtöä).. Mietin vielä että miten hemmetissä saan jäänpalan suuhuni jos jo 2min kohdalla suuni on täynnä mandariinin kokoisia verihyytymiä.
Löin täysiä vessan seinään (kerrostalo, peltiä, kova ääni) jotta saisin tyttöystäväni huomion olohuoneesta. Puhua en pystynyt koska muuten veri olisi mennyt mahalaukkuun .. kirjoitin seinään 112.
5-6 kahvikupillista oli mennyt verta kunnes ambulanssimiehet tulivat sisälle. Ei siinä kummempia, kengät jalkaan ja sittarin pussi käteen ja lasarettiin.
Sairaalaan saapuessani tuli mieleen teho-osasto :D .. suuni rupesi olemaan täynnä niitä verihyytymiä ja rupesi jo kurkuun asti niitä tulemaan joten jouduin siinä hienon entrassin laittamaan, eli yskin tosiaan niitä mandariinin paloja siinä aulan kohdalla missä ihmiset kauhistelivat minua. Nousin rullatuolista sängylle missä päivystävät lääkärit ja hoitajat olivat näystä mielestäni hieman hämmillään .. yksi huutaa lujaa "soita Kaija xxxx:lle" ja 2 sairaanhoitajaa tunkee kanyylejä ja lääkäri kyselee ambulanssimiehiltä paljonko verta menettänyt.. hassua, eivät edes seuranneet sitä... Itse sieltä sitten sormimerkeillä näytän 15, eli 15 dl, ainut mitä huomasin oli vähäinen verenkierto jaloissa koska sielä pisteli. HB arvot tippuivat 144:stä 103:een 4-minuutissa. Sairaanhoitajat juoksivat rullattavia pöytiä päin ja välineitä lenteli lattialle .. tiesin kyllä että on tosi kyseessä..
Keittosuolaa sekä verta siirtyi siis minuun ja vuoto jatkui .. teki mieli yskäistä mutta en uskaltanut jottei kaikki paikat repeäisi samalla. Lääkäri saapui nopeasti, takin heitti tuolille ja laittoi essun sekä visiirin päälle (visiiri oli muuten hyvä ratkaisu :D).
Hän selitti kyllä hyvin mitä aikoo tehdä, mutta kiitos itseopiskelun foorumeilta tiesin mitä oli edessä :). Suun aukaiseminen lääkärille oli tosin hemmetin vaikeaa, koska päätä nostamalla kaikki valui kurkusta alas eikä lääkärin ensimmäinen imulaite oikein riittänyt imemään nopeampaa verta kuin uutta ilmestyi. 4 sekuntia näytin suuta, sprayasivat puuduttavaa sumutetta ja sain oksennus refleksin.. oksennus ei lentänyt mutta veri lensi johtuen siitä refleksistä .. tämä siis tapahtui 3-4 kertaa, lääkäri oli yltäpäältä veressäni.. sitten oli pakko räkäistä ihan koko suu puhtaaksi. Valehtelisin jos väittäisin, että sieltä tuli alle 3dl punaista moskaa. Sitten taas suu auki ja nielua näyttämään.. Tällä kertaa vuoto löytyi ja "se on valtimo joka vuotaa2 -Kaija kertoi.
Itseasiassa näin elämäni isoimman piikin.. n. 30cm kokonaisuudessaan olevan adrealiinipuudutuspiikin. Ei pelottanut yhtään eikä sattunut, halusin vuodon vain pois .. vuoto alkoi vihdoin pelottamaan koska sitä valui kuin maitopurkista olisi kaatanut.
Eli vuotokohta löytyi jossa lääkäri piti imua. Toinen lääkäri auttoi Kaijaa jotta saatiin vuotokohta poltettua kiinni. Meni sekunti, kuului kuin pihviä olisi paistettu (en hengittänyt sieraimien kautta koska ei juuri ollut intressejä haistaa omaa lihaa :)). Vuoto loppui kuin seinään ja lääkärikaksikko kättelivät toisiaan onnistuneesta työstä ja minäkin sain kehut! Olin sairaalassa 2 yötä kontrolissa ja tässä sitä nyt ollaan kotona.. Ainut kipupiste on melkein siinä uudelleen poltetussa kohdassa. 6 kertaa kolvi kävi suussa varmuuden vuoksi.
Muistin ensimmäisestä tipasta lähtien pysyä rauhallisena koska paniikki yms joka aiheuttaa adrealiinitason nousua (jos sitä sillä edes kutsutaan) kiihdyttää verenvuotoa.
Pelaa varman päälle:
Huom! Tapaukseni on todella harvinainen joten tuskin teille tulee näin tapahtumaan. Kuitenkin seuraava EI voi olla pahasta (lääkärit varmasti pitäisivät tätä kuin ufo-juttuna):
Jos olet yksin kotona, suosittelen tekemään ainakin varotoimiksi seuraavaa (itse tein tämän vasta tuon sairaalareissun jälkeen): Kirjoita lappu lompakkoon tms mistä saat sen kaivettua helposti esille. Ensimmäisenä isolla: "SOITA 112" ja sen alle kirjoita tekstiä mistä vuoto johtuu ("esim. Minulle tehtiin 14.2.2008 nielurisaleikkaus blaa blaa blaa") jotta lapun lukija voi kertoa sen eteenpäin ambulanssimiehille..
Ilmoitin myös kavereille että jos soitan eikä kuulu muutakuin mongerusta, soittaa heti apua osoitteeseeni". Jos vuoto alkaa, ota vaikka kahvikuppi ja mene vessaan odottomaan apua. Kaada veret pois lavuaariin kun kuppi on täynnä (1 kuppi on 2-2,5dl) ja laske yhteen. Älä yski ellei verihyytymät ole kurkussa asti (ettei muualta repeä arvet). Pidä pää alhaalla ettei veri valu mahalaukkuun (muuten tulet oksentamaan ne takaisin).
Oli pakko kertoa tämä tarina teille... kyseinen lääkäri kertoi 20-vuoden urallansa kerran vain toiselle näin suuren vuodon tapahtuneen .. uskokaa tai älkää, se toinen on myös kaverini jolle jaoin tämän kokemuksen... Hän sentään ajoi omalla autolla sairaalaan josta extrabojot hänelle! Itse tyydyin ambulanssiin.
Tämä lääkäri (Kaija) joka paikkasi minut ei ollut se lääkäri joka leikkasi minut. Ja myöskään tämä vuoto ei ollut leikkaavan lääkärin vika joten en tässä yritä ketään syyllistää tai muutakaan, päinvastoin.. haluan kiittää Kaijaa ja koko Vaasan keskussairaalaa ilmiömäisestä työstä. Kukkia lähtee kyllä kunhan opintotuki saapuu tilille :)!!.
//
Tein huonolla huumorilla jo ennen leikkausta sanallisia testamentteja kavereille, mutta oikeasti, oltiin aika lähellä... 2-litran verihukka on jo vakava asia.
//kertomuksestasi! Tuo oli arvokasta kokemuseesi perustava tietoa! Terv. ensi viikolla nielurisaleikkaukseen
- hakabe
Puhas kirjoitti:
kertomuksestasi! Tuo oli arvokasta kokemuseesi perustava tietoa! Terv. ensi viikolla nielurisaleikkaukseen
Toivottavasti et pelästyny :)
Kuten lääkärini mainitsi, 20 vuoden aikana 2 tuommoista tapausta joten uskon kohdallasi sen menevän ei-niin-tapahtumarikkaasti :).
Nyt on olo hyvä, makuaisti alkaa palaamaan ja ketoriinilla eletään vielä pari päivää.
PS! Osta hernekeittoa! Se on mahtavaa kylmänä mustikkasoppien ja jätskien ohella :)! Kyllä suolanen aina voittaa makean. - niel
hakabe kirjoitti:
Hienoa kuulla että leikkaukset ovat ollut mukavia kokemuksia joillekkin :)... Itselläni kait myös homma eteni normaalisti, lääkkeissä ei ollu kipuja mutta nukkuminen oli tuskaa koska kaikki nielun värkit olivat turvoksissa (keskikieli oli yli sormen paksuinen :)). 31.1 oli leikkaus ja 2 päivän päästä lauantaina kun olin jo sängyssä torkahtelemassa maistui joku suolainen kurkussa. Nousin ylös ja olin matkalla räkäisemään kun huomasin että suu täyttyykin turhan nopeasti. Loppumatkan juoksin vessaan ja tuli suullinen verta.
Huom!! Yleensä vuodot alkavat lepo asennossa, jääpussin sijoittaminen kaulan alueelle nukkumaan mentäessä ei ole huono idea!
Olin jo ennen leikkausta lukenut operaation mahdollisista jutuista, vaaroista sekä kauhutarinoista. Katsellessani lavuaarissa olevaa kahvikuppia joka täyttyi suusta tulevastani verestä 30 sekunnissa tiesin sairaalan antaneen hieman huonot ohjeet mukaani (vuodon sattuessa odota 20min imeskellen jääpalaa ennen sairaalaan lähtöä).. Mietin vielä että miten hemmetissä saan jäänpalan suuhuni jos jo 2min kohdalla suuni on täynnä mandariinin kokoisia verihyytymiä.
Löin täysiä vessan seinään (kerrostalo, peltiä, kova ääni) jotta saisin tyttöystäväni huomion olohuoneesta. Puhua en pystynyt koska muuten veri olisi mennyt mahalaukkuun .. kirjoitin seinään 112.
5-6 kahvikupillista oli mennyt verta kunnes ambulanssimiehet tulivat sisälle. Ei siinä kummempia, kengät jalkaan ja sittarin pussi käteen ja lasarettiin.
Sairaalaan saapuessani tuli mieleen teho-osasto :D .. suuni rupesi olemaan täynnä niitä verihyytymiä ja rupesi jo kurkuun asti niitä tulemaan joten jouduin siinä hienon entrassin laittamaan, eli yskin tosiaan niitä mandariinin paloja siinä aulan kohdalla missä ihmiset kauhistelivat minua. Nousin rullatuolista sängylle missä päivystävät lääkärit ja hoitajat olivat näystä mielestäni hieman hämmillään .. yksi huutaa lujaa "soita Kaija xxxx:lle" ja 2 sairaanhoitajaa tunkee kanyylejä ja lääkäri kyselee ambulanssimiehiltä paljonko verta menettänyt.. hassua, eivät edes seuranneet sitä... Itse sieltä sitten sormimerkeillä näytän 15, eli 15 dl, ainut mitä huomasin oli vähäinen verenkierto jaloissa koska sielä pisteli. HB arvot tippuivat 144:stä 103:een 4-minuutissa. Sairaanhoitajat juoksivat rullattavia pöytiä päin ja välineitä lenteli lattialle .. tiesin kyllä että on tosi kyseessä..
Keittosuolaa sekä verta siirtyi siis minuun ja vuoto jatkui .. teki mieli yskäistä mutta en uskaltanut jottei kaikki paikat repeäisi samalla. Lääkäri saapui nopeasti, takin heitti tuolille ja laittoi essun sekä visiirin päälle (visiiri oli muuten hyvä ratkaisu :D).
Hän selitti kyllä hyvin mitä aikoo tehdä, mutta kiitos itseopiskelun foorumeilta tiesin mitä oli edessä :). Suun aukaiseminen lääkärille oli tosin hemmetin vaikeaa, koska päätä nostamalla kaikki valui kurkusta alas eikä lääkärin ensimmäinen imulaite oikein riittänyt imemään nopeampaa verta kuin uutta ilmestyi. 4 sekuntia näytin suuta, sprayasivat puuduttavaa sumutetta ja sain oksennus refleksin.. oksennus ei lentänyt mutta veri lensi johtuen siitä refleksistä .. tämä siis tapahtui 3-4 kertaa, lääkäri oli yltäpäältä veressäni.. sitten oli pakko räkäistä ihan koko suu puhtaaksi. Valehtelisin jos väittäisin, että sieltä tuli alle 3dl punaista moskaa. Sitten taas suu auki ja nielua näyttämään.. Tällä kertaa vuoto löytyi ja "se on valtimo joka vuotaa2 -Kaija kertoi.
Itseasiassa näin elämäni isoimman piikin.. n. 30cm kokonaisuudessaan olevan adrealiinipuudutuspiikin. Ei pelottanut yhtään eikä sattunut, halusin vuodon vain pois .. vuoto alkoi vihdoin pelottamaan koska sitä valui kuin maitopurkista olisi kaatanut.
Eli vuotokohta löytyi jossa lääkäri piti imua. Toinen lääkäri auttoi Kaijaa jotta saatiin vuotokohta poltettua kiinni. Meni sekunti, kuului kuin pihviä olisi paistettu (en hengittänyt sieraimien kautta koska ei juuri ollut intressejä haistaa omaa lihaa :)). Vuoto loppui kuin seinään ja lääkärikaksikko kättelivät toisiaan onnistuneesta työstä ja minäkin sain kehut! Olin sairaalassa 2 yötä kontrolissa ja tässä sitä nyt ollaan kotona.. Ainut kipupiste on melkein siinä uudelleen poltetussa kohdassa. 6 kertaa kolvi kävi suussa varmuuden vuoksi.
Muistin ensimmäisestä tipasta lähtien pysyä rauhallisena koska paniikki yms joka aiheuttaa adrealiinitason nousua (jos sitä sillä edes kutsutaan) kiihdyttää verenvuotoa.
Pelaa varman päälle:
Huom! Tapaukseni on todella harvinainen joten tuskin teille tulee näin tapahtumaan. Kuitenkin seuraava EI voi olla pahasta (lääkärit varmasti pitäisivät tätä kuin ufo-juttuna):
Jos olet yksin kotona, suosittelen tekemään ainakin varotoimiksi seuraavaa (itse tein tämän vasta tuon sairaalareissun jälkeen): Kirjoita lappu lompakkoon tms mistä saat sen kaivettua helposti esille. Ensimmäisenä isolla: "SOITA 112" ja sen alle kirjoita tekstiä mistä vuoto johtuu ("esim. Minulle tehtiin 14.2.2008 nielurisaleikkaus blaa blaa blaa") jotta lapun lukija voi kertoa sen eteenpäin ambulanssimiehille..
Ilmoitin myös kavereille että jos soitan eikä kuulu muutakuin mongerusta, soittaa heti apua osoitteeseeni". Jos vuoto alkaa, ota vaikka kahvikuppi ja mene vessaan odottomaan apua. Kaada veret pois lavuaariin kun kuppi on täynnä (1 kuppi on 2-2,5dl) ja laske yhteen. Älä yski ellei verihyytymät ole kurkussa asti (ettei muualta repeä arvet). Pidä pää alhaalla ettei veri valu mahalaukkuun (muuten tulet oksentamaan ne takaisin).
Oli pakko kertoa tämä tarina teille... kyseinen lääkäri kertoi 20-vuoden urallansa kerran vain toiselle näin suuren vuodon tapahtuneen .. uskokaa tai älkää, se toinen on myös kaverini jolle jaoin tämän kokemuksen... Hän sentään ajoi omalla autolla sairaalaan josta extrabojot hänelle! Itse tyydyin ambulanssiin.
Tämä lääkäri (Kaija) joka paikkasi minut ei ollut se lääkäri joka leikkasi minut. Ja myöskään tämä vuoto ei ollut leikkaavan lääkärin vika joten en tässä yritä ketään syyllistää tai muutakaan, päinvastoin.. haluan kiittää Kaijaa ja koko Vaasan keskussairaalaa ilmiömäisestä työstä. Kukkia lähtee kyllä kunhan opintotuki saapuu tilille :)!!.
//
Tein huonolla huumorilla jo ennen leikkausta sanallisia testamentteja kavereille, mutta oikeasti, oltiin aika lähellä... 2-litran verihukka on jo vakava asia.
//Itselleni kävi samalla lailla,tosin vuotoa kesti noin 10 min jolloin verta tuli n.1 litra. Sitten kurkustani roikkui nyrkin kokoinen verihyytymä. Sairaalan kesti ajaa noin 20 minuuttia ja onnekseni vuoto ehti rauhoittua ja lakata. Nielin verta todella paljon ja tilanne oli aika pelottava nopea toiminta piti homman käsissä. Onneksi minulla ei valtimo vuotanut, sillä sairaalaan pääsy kesti muutaman kymmenen minuuttia.
- jep jep
niel kirjoitti:
Itselleni kävi samalla lailla,tosin vuotoa kesti noin 10 min jolloin verta tuli n.1 litra. Sitten kurkustani roikkui nyrkin kokoinen verihyytymä. Sairaalan kesti ajaa noin 20 minuuttia ja onnekseni vuoto ehti rauhoittua ja lakata. Nielin verta todella paljon ja tilanne oli aika pelottava nopea toiminta piti homman käsissä. Onneksi minulla ei valtimo vuotanut, sillä sairaalaan pääsy kesti muutaman kymmenen minuuttia.
Tyttöystävälläni repesi myöskin kotona ja sairaalaan, kun oli matkaa 45km ja ensin hän meni terveysasemelle, josta käskettiin mennä kotiin, että vuoto loppuu itestään tms. No lopulta, kun hänet sairaalaan saatiin, hänet vietiin tajuttomana tuohon samaan operaatioon ja hän vietti useamman päivän teho-osastolla.
- Karut kävyt sentään
Kauhein kokemus ikinä takana, nielurisaleikkauksesta.
Alku toipuminen ei ollut mitään leikkauksen jälkeisenä päivänä MUITTEN SYÖMÄTTÖMIEN päivien edessä. Siitä alkoi PITKÄ kipujen taival ja sai itkien niellä Panacodit x 2, väkisin kipuun kurkusta alas tulehduslääkkeet. Eikä auttanut. Jouduin itse ottamaan ylimääräsiä annostuksia, että tilanne vähän rauhoittuisi.
Silti, se ei auttanut, syömisestä ei tullut mitään ja valehtelematta 4-5pv sai elää PELKÄLLÄ vedellä ja vetää kipulääkkeitä kurkusta alas. Öistä ei tullut mitään, kun kurkkua kuivasi aina herättyä ja sattui tajuttomasti. Sai aina herätyksen laittaa seuraavalle tunnille et joutuu ottamaan ajoissa lääkkeen kipuun,että saisi taas paremmin nukuttua.
10 päivänä sai jo jotain nielastua kurkusta alas ja kivut voin sanoa silloin alkoi jo paljon enemmän helpottamaan omaa elämistä!
Mutta järkyttävä ensimmäinen leikkaus eläissäni takana...
Ja lykkyä pyttyyn, ketkä sinne on menossa! Ei tuu olemaan helppoa. - Parempia kokemuksia
Itselläni leikattiin lokakuussa nielu- ja kitarisat sekä arpeutettiin nenän alakuorikoita samalla nukutuksella. Olin lukenut ja kuullut,että leikkauksesta toipuminen on sitä hankalampaa, mitä enemmän ikää on kertynyt. Siksi olinkin ihmeissäni, miten helppo oli oma toipumiseni (vaikka ikää lähes 50v). Peitteiden irtoamista en edes huomannut, verta ei tullut kuin teelusikallinen syljen seassa.
Ikävä yllätys oli, että Panacod (poreena) sai aikaan elämäni ensimmäisen ikävän ummetuksen. Siihen auttoi apteekin peräruiske ja luumusosepurkit.
Särkylääkkeenä söin säännöllisesti reilun viikon Ketorinia. Panacodia otin ekoina päivinä ja sitten vain silloin tällöin.
Niin ja syynä leikkaukseen haluamiseeni oli uniapnea. Tahtoo päästä eroon cpap-laitteen kanssa nukkumisesta kokomaski kasvoilla. Pian testaan laitteeni avulla, ovatko apneat kokonaan hävinneet. Ainakiin kuorsaus on kuulemma loppunut. Nielun oikea puoli on vieläkin erituntuinen kuin ennen leikkausta. Kipua ei ole, mutta tunne on erilainen.
Eli kovin on yksilöllistä tästäkin leikkauksesta toipuminen!! - hei ihmiset
itselläni oli ihan valtavat nielurisat !! olin kuumeessa useasti, tosi väsynyt, ja kunto laski.. eniten ärsytti lauluääneni.. kurkku oli jo niin pahasssa kunnossa että laulamaankaan pystynyt kunnolla.. noh ! tänään leikkauksesta tuli tasan viikko ! ihan hyvässä kunnossa olen, tänään menin ovesta ekan kerran viikkoon ulos ottamaan raitista ilmaa ja käppäileen (8 kyl siin vaa piti pärjäillä velleillä ja jäätelöllä.. nyt tosin sorruin ja söin leipää
- loppuis jo..
Itselleni leikkaus tehtiin 5päivää sitten.. ensimmäiset pari päivää sujui ihan hyvin. Kolmantena päivänä aloin kakomaan suuria limaklönttejä ja välillä oksensin koska nuo klöntit on melko isoja tuohon nielun kokoon nähden(on nii turvonnu) eilen heräsin siihen ku olin nielly vähä unissaniverta ja taaas oksensin ne ulos.!Sylkemisen ja yskimisen jälkeen kipu säteilee korviin ja olo on aivan kamala. syömään en vieläkään pysty muutakun jääpaloja ja jäävettä.. kaikki suolainen inhottaa sillä suussa on niin kuvottava maku . nälkä on kyllä kova mutta :( nukkumaan en kunnolla ole pystynyt koska kokoajan tuntuu että nielusta tulee jotain ylimääräistä... toivon että tämä todellakin olisi kaiken tämän arvoista sillä aika helvettiä on ollut. lääkkeeksi syön panacod poretta(hyi,maistuupahalle ja kirvelee kurkkuun,tulee huono olo), ketorinia,oxycontinia ja sairaalasta sain pahimmille päiville myös morfiinia sisältävää rauhoittavaa(annetaan ennen leikkausta). vessassa saa juosta koko ajan räkimässä.. ehkä tämä tästä iloksi muuttuu ahdistaa ajatus että vielä pitäisi odotella paranemista :( puhumaan en pysty ollenkaan. Tsemppiä kaikille jotka tähän ovat menossa!!!:) itse kävin yksityisellä parin päivän varoitusajalla ja ku porukka on hintaa kyselly nii se oli jotain 100e :)
- lol11
minullakin oli ennen leikkausta koko ajan kuumetta ja joku vaiva ja lääkäri sanoi että olin joku erityis tapaus kun mullakin oli sairaan isot en saanu ees kunnolla hengitettyy
- lol11
mitä minä tekisin sillä en tiedä mitäkarkkia saa syödä olen syönyt vaahtokarkkeja mutta ne alkoivat kyllästyttämään
- Leikkaus aikuisena
Omasta nielurisaleikkauksestani on kulunut nyt 10 päivää. Leikkaus meni hyvin (ilman suurempia vuotoja), en kuumeillut, enkä ole vuotanut leikkauksen jälkeen ja kurkku ja olo ovat ylipäätään olleet ihan siedettävät. Haluankin siksi jakaa omat kokemukseni ja pari vinkkiä, niille jotka mahdollisesti hakevat netistä kohtalontovereiden kokemuksia ennen omaa leikkaustaan, kuten itsekin tein. Tähän mennessä erittäin toimiviksi todetut vinkit (pääosin kirjoitukseni lopussa) kuulin alun perin ihanalta työkaveriltani, jonka leikkauksen jälkeinen aika sujui myös hyvin.
Oman leikkaukseni aamuna sain sairaalassa ensin Panadolin, joka ehtikin vaikuttaa parisen tuntia ennen kuin sain marssia leikkauspöydälle. Leikkauksen aikana sain (kuulemma) suoraan suoneen Ketorinia ja leikkauksen jälkeen heräämössä kielen alle nestemäistä kipulääkettä, joka auttoikin nopeasti pieneen kipuiluuni.
Osastolla sain mehujäätelön, jogurtin ja Panacodia poreena jääpalan kanssa. Panacod ei kirvellyt, eikä maistunut erityisen pahalle (kuten olin kuullut moitittavan), mutta minua alkoi oksettaa ja päässäni pyöriä – olo siis oli kuin pahinpana krapula-aamuna. Hoitaja sanoi, että leikkauksen jälkeen saattaa tulla puklu, sillä leikkauksen aikana nieluun on kuitenkin valunut verta jonkin verran. Pahoinvointi meni kuitenkin onneksi ohi (ajatus oksentamisesta tuoreet haavat suussa hirvitti), mutta vasta kun sain kädessä edelleen törröttävään kanyyliin pahoinvointilääkettä.
Kotona alkoikin sitten säännöllinen lääkitys. Koin toimivaksi tehdä listan kellonaikoineen päivän aikana nautittavista lääkkeistä ja todella noudattaa sitä. Kelloni soi tähän tahtiin: 8 Keto, 10 Pana*, 14 Keto, 16 Pana, 18 Somac (suojaamaan herkkää vatsaani), 20 Keto, 22 Pana, 3-4 aikoihin yöllä Pana. Eipä muuten ole päässyt kivut pahemmin yllättämään! *Minulle lääkäri oli kirjoittanut Panacod poreen -reseptin, mutta sen aiheuttaman huonon olon vuoksi marssin apteekkiin hakemaan 1 g Panadol Fortea, joka isosta koostaan huolimatta liukui yllättävän hyvin kurkusta alas veden kera.
Kiinteän ruuan syöminen nopeasti leikkauksen jälkeen saa varmasti haavat vuotamaan tai vähintään kurkun erittäin araksi. Itse söin 1. kiinteän ruokani vasta viikon kuluttua leikkauksesta. Sitä ennen söin mm. vauvanruokaa (hedelmäsoseita, mustikkakiisseliä, Sinlac-puuroa), Nutriletteja ja itsetehtyä kasvissosekeittoa. Ruuan päälle tuntui toisinaan helpottavalta syödä mehujäätelöä. Ajattelin voivani jättää kahvin pois hyvän lääkityksen vuoksi, mutta kuinka ollakaan, ymmärsin vasta 4. päivänä leikkauksesta, että leikkauksen jälkeiset päänsärkyni johtuivat yksinomaan kahvittomuudesta. Olenkin keitellyt siitä lähtien aamukahvit, antanut juoman jäähtyä oman aikansa ja nautiskellut tyytyväisenä.
Yksi oleellinen seikka tasaiselle paranemiselleni ja sille, etten ole vuotanut kertaakaan leikkauksen jälkeen on varmasti kylmän veden runsas nauttiminen lähes koko ajan sekä (kostuttavien ja rauhoittavien) jääpalojen imeskely aina tarvittaessa. Syödessäkin (oli kyse vauvanruuasta taikka kiinteästä) lähes jokaisen nielaisun jälkeen on tehnyt mieli hörpätä vettä. Limakalvolla olevat haavat vaativat siis kostuketta. Liikuskelinkin ainakin ensimmäisenä viikkona kotosalla (lähinnä sängyn ja sohvan välillä) ison vesituopin kanssa, jossa kellui pari jääpalaa ja pilli. Jääpaloja olen tähän mennessä tehtaillut pakastimeen melkein tusinan pussillista.
Ottakaahan siis leikkauksenne jälkeen rauhassa. Varatkaa kotiin hyvää lukemista ja TV:stä katseltavaa ja käykää välillä kävelyttämässä vesipulloa ulkosalla, jotta saatte mahdollisimman mukavan sairausloman. Kipu pysyy aisoissa ja lääkitys toimii parhaiten pillereitä ja jääkaappikylmää juotavaa säännöllisesti nauttiessa. Ja vaikka ruokahalu tai makuaisti tuntuisikin pysyvän poissa, kannattaa pyrkiä syömään säännöllisesti, niin jaksaa.
Tsemppiä itse kullekin leikkaukseen ja siitä paranemiseen! - Jännää..
Kiitos tosi paljon käytännön vinkeistä leikkauksesta toipumiseen. Oma leikkaus on viikon päästä, hiukan jännittää, mutta hyvä tietää kaikki tuollaiset vinkit paljosta veden juomisesta, lääkkeenottoaikataulusta yms. Täytyypä laittaa meidänkin pakastimeen "jääpalatehdas" jo käyntiin ja ostaa kaupasta vauvansosetta ja mehujäitä hyvissä ajoin. ;)
- 280613 kirjoittaja
Jotta kivut pysyisivät siedettävinä, muistakaa ottaa lääkkeet ENNEN kuin kipu alkaa. Jos kipu pääsee päälle, se ei lähde enää, vaikka kuinka koittaisi nakella nappia naamaan. Itselläni toimi siis tämän tahti:
- klo 8 Keto
- klo 10 Panacod/-dol
- klo 14 Keto
- klo 16 Pana
- klo 18 Somac (suojaamaan herkkää vatsaani)
- klo 20 Keto
- klo 22 Pana
- klo 3-4 aikoihin yöllä Pana.
Esim. kuuden - kahdeksan tunnin välein otettu lääke ei pure enää koviin kipuihin. Lääkitse itseäsi edes ensimmäisen viikon ajan säännöllisesti. Vähennä vasta, kun olo alkaa helpottaa. Kyllä se minullakin taisi miltein kaksi viikkoa ottaa, ennen kuin lopetin pillereiden popsimisen kokonaan.- Anonyymi
Terveisiä viiden vuoden päästä, mielenkiintoista oli lukea tätä ketjua toipuessa!
Tässä oma nielurisatarinani. Päädyin leikkaukseen suurien nielurisojen takia, paljon angiinoita ja univaikeuksia. Leikkaus tehtiin Mehiläisessä työnantajan piikkiin ja se meni oikein hyvin. Lääkäri sanoi, että kovin olivat arpiset ja hyvä, että leikattiin! Herätessä oli vähän kipuja joihin pyysin lääkettä, mutta noin 4-5 tunnin heräilyn jälkeen laitettiin saattajan kanssa kotiin. Töölön Mehiläisessä oli aivan ihana hoitohenkilökunta!
Leikkauksen jälkeiset päivät 1-4 oli melko kivuttomia. Lääkkeinä 6 tunnin välein Ibuxin 800 ja Panacod 500, yöksi Oxycontin 10. Päivät 5-10 olikin sitten tosi kipeitä (Oxycontin jäi pois), ei musta kuitenkaan yhtään niin pahoja kuin pahimmassa angiinassa. Varsinkin aamut oli kipeitä ja aloinkin heräämään yöllä ottamaan extra-annoksen lääkettä ja lyhensin välejä 4 tuntiin. Mulla oli käytössä sellainen kurkkua puuduttava liuos, jota käytin tässä kohtaa silloin tällöin. Päivät meni siis käytännössä nukkuessa ja lääkkeitä ottaessa, kävin jaksamisen mukaan ulkona, mut esim. telkkarin katsomiseen ei keskittymiskyky riittänyt.
Nyt päivät 11 ja 12 ja kipu on käytännössä poissa. Jätin Panacodin pois, mutta koska jotain tuntemuksia kuitenkin on, otan Ibuxinin, mutta harvemmin. Elämä siis voittaa! Ja missään kohtaa en ole oksentanut tai ei ole tullut verta. Katteet on irronnu siististi ja oon ilmeisesti niellyt ne?
Asia josta kukaan ei kertonut, on että Panacod keskeyttää suolen toiminnan. Itselläni tämä kesti viikon leikkauksen jälkeen, mutta maha alkoi sitten yhtäkkiä toimia itse, joka olikin sitten todella kivuliasta! Helpotus kuitenkin.
Edellisestä varmasti kiitos ruokavalion, sillä yritin koko toipumisen ajan syödä mahdollisimman monipuolisesti ja terveellisesti. Söin vauvojen hedelmä/kasvissoseita aamulla, päivällä mm. kasvissosekeittoa/pinaattikeittoa, proteiinivanukasta, kaura/soijamaitoon ja -jugurttiin tehtyjä marja- tai vihersmootheja, joihin lisäsin chiansiemeniä tai pellavansiemenrouhetta, illalla mehujään tai jäätelöä. Join paaaaljon vettä ja päärynämehua. Eli koko kaksi viikkoa kylmää ja pehmeää ruokaa. Tomaattikeitto ei sopinut mulle ollenkaan, ainoa ruoka joka aiheutti kamalan poltteen kurkkuun!
Neljännestä päivästä lähtien kävin melkein joka päivä pienellä kävelyllä ulkona, kaupassa, pesulassa, leffassa tms. Oli hyvä saada vähän liikettä, raitista ilmaa ja päästä pois neljän seinän sisältä, yksin kun toivuin.
Ylihuomenna pitäisi mennä töihin, eiköhän se onnistu :)
Tsemppiä kaikille tuleviin leikkauksiin!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1448179Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde432191Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja262082- 951708
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1811637- 281163
Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071081Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik51009- 53995
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28860