Olen päätynyt pitkän pohdinnan jälkeen hakea avioeroa aviomiehestäni. Avioliitomme on jatkunut yli kaksikymmentä vuotta. Meillä on viimeiset viisi vuotta mennyt tosi huonosti, asumme samassa talossa mutta eri huoneissa ja elämme kumpikin omaa elämäämme.
Olen yrittänyt keskustella (viimeisen vuoden) mieheni kanssa erosta, hän ei suostu puhumaan asiasta eikä myöskään suostu keskustelemaan omaisuutemme jaosta. Selvittelin vihdoinkin asianajajan kanssa mahdollisuudesta saada omaisuus jaettua. Tämä puoli on hoidettavissa ilman puolison suostumusta (vie kyllä aikaa ja rahaa). Nyt kun olen tämän asian puolisolleni kertonut, on hän alkanut uhkailla itsemurhalla. Eli jos lähden yhteisestä kodistamme ja jätän hänet, niin hän ei aio jatkaa elämäänsä ja saan loppuelämäni kantaa syyllisyyttä hänen kuolemastaan. Uskon, että mieheni on tosissaan näin sanoessaan. Miten näiden uhkausten edessä pitäisi toimia? Jäädä ja voida pahoin? Keneltä haen apua?
Olen yrittänyt keskustella (viimeisen vuoden) mieheni kanssa erosta, hän ei suostu puhumaan asiasta eikä myöskään suostu keskustelemaan omaisuutemme jaosta. Selvittelin vihdoinkin asianajajan kanssa mahdollisuudesta saada omaisuus jaettua. Tämä puoli on hoidettavissa ilman puolison suostumusta (vie kyllä aikaa ja rahaa). Nyt kun olen tämän asian puolisolleni kertonut, on hän alkanut uhkailla itsemurhalla. Eli jos lähden yhteisestä kodistamme ja jätän hänet, niin hän ei aio jatkaa elämäänsä ja saan loppuelämäni kantaa syyllisyyttä hänen kuolemastaan. Uskon, että mieheni on tosissaan näin sanoessaan. Miten näiden uhkausten edessä pitäisi toimia? Jäädä ja voida pahoin? Keneltä haen apua?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Et pysty päättämään tai tekemään asioita eksän puolesta. Jos se on itsetuhoinen niin silloin pitäisi jonkun ohjata hänet hakemaan apua, mutta älä anna hänen manipuloida itseäsi noilla itsariuhkailuilla. Jatka suunnitelmien mukaisesti.
miehesi elämästä. Se on aikuinen ihminen ja kiristäminen itsemurhalla on lapsellista käytöstä. Vankilassahan sinä olet tuollaisessa liitossa. Ei sinun tarvi kiristyksen takia jäädä liittoosi, jos tappaa itsensä niin sit tappaa. Mulla oli vastaava tilanne aikoinaan ja ajattelin silloin et mua ei tuolla kiristetä, otin eron ja vielähän tuo ex (mies) on hengissä. Älä alistu kiristykseen.
minun sukulainen teki itsarin eikä meinannut ja kaikki oli itsekkään akan syy jolla haarukset kutisi muualle kuin omalle miehelle.
Usein ne, jotka uhkailevat itsarilla, eivät sitä kuitenkaan tee. Sitten niitä hiljaisija, jotka eivät kenellekään puhu aikeistaan vaan toteuttavat vaan.
Suorasukaisesti menit asian ilmaisemaan, eikö?
Tiedän kokemuksesta, että helppo on sanoa kuinka muiden täytyisi menetellä elämässään. Kukaan ei voi toisten puolesta elää, eikä siten aikuisen ihmisen tekemisiä voi tai tarvitse tietää. Ei vallankaan haaruksien kutinoita ellei ole ollut asiassa mukana.
No avioero on aina ikävää ja vaikeeta molemmille, toiset uhkailee ja toiset toteuttaa, mutta, mutta...
Olen kummiskin sitä mieltä, että ei ihminen voi loputtomiin elää liitossa, joka ei toimi. Mä tiedän tapauksia molemmin puolen ja en voi syyttää ketään mitä on tapahtunut, eikä ketään muutakaan voi syyttää.
Toisaalta voisi sitten ajatella niinkin, että jos jää liittoon mikä ei toimi, niin kenen syy se sit on jos se liittoon jäänyt tappaa itsensä, kun ei jaksa liittoa. Asioissa on aina monta puolta.
En jaksa uskoa, että kenenkään syytä on, jos joku itselleen jotain tekee, (ei edes kenenkään haaruksien kutiaminen), mutta joskus se on vain helppoa syyttää jotain muuta, se jotenkin autta itseään kestämään julman totuuden.
Joskus avioero on syytä kyllä yrittää hoitaa hienovarasesti ja antaa toiselle aikaa sulattaa se.
Jos hän tekee itsemurhan, se on hänen oma asiansa ja siitä sinun ei pitäisi kantaa huolta.
Uhkailu voi toki olla myös vain keino pitää sinut kiinni liitossa.
Päätös on hänen omansa. Jos haluaa lopettaa elämänsä itsemurhaan, niin siitä vaan. Ei heitä kukaan voi koko aikaa vahtia.
Näin on tietysti helppo sanoa, mutta lopullinen päätös erosta on sinun omasi.
Onko tuokaan elämää kun asutaan samassa talossa eri huoneissa.
Todennäköisesti miehesi jatkaa elossaolemista eron ja osituksen jälkeenkin.
Et ole vastuussa vaikka tekisi itsarinkin.
Jokainen on oman onnensa seppä.
Laita pyörät pyörimään, miehen ajatukset muuttuu ajan kanssa. Muista itse pysyä tyynenä, äläkä mene miehesi itsarihömpötyksiin mukaan.
Toivon sulle voimia kaikkeen tulevaan!
Terveisin saman läpikäynyt ja mies hengittää edelleen ja sitäpaitsi ihan tyytyväisenä.
Ensin uhattiin itsemurhalla, sitten uhattiin tappaa minut ja lapsi. Oli Se kamalaa aikaa. Tällä hetkellä erosta 3 vuotta. Mies elossa, mutta jatkaa samaa rataa kuin liitossa: viinaa, naisia ja pelaamista.
on sinun yksipuolinen "pohdinta".?
Se mitä ja miten on vuodet ja suhde kulkenut on kuitenkin aina kahden ihmisen vastuulla se suhde ja sen vaikuttimet.
Ajattelin vain että kuitenkin kysyt vastausta osaksi siihen miten tahtoisit kokea omat tunteesi ja menneisyytesi suhteen aikana sekä oman osuuden asioissa. Se on hyvä kysymyskin ja aihellinen. Se vain tulee oikeesti viritä ilman toisen vaikutteita eli uhitteluja tai vastaavaa.
Järkytykset ovat järkytyksiä kaikille olipa mikä osapuoli tahansa ja silloin vastuuta voi kantaa asiallisesti yksilön edun vuoksi ja läheisten auttaminenhan on kansalais velvollisuus joten ei se ihan ole että "äkkiäpakoon" vaikka olet varmaan harkinnut mutta oletteko yhdessä harkinneet?? vastuullisesti?
paremmalla syyllä pitää erota jos uhkaa tappamisella,miten sellasen kanssa vois jatkossa elää!
kantaminen tarkoita että elää "uhkailevan"ihmisen kanssa ei. Mutta jos on suhteen osapuoli missä eri oireet vallitsee niin selvittää oman osuutensa rehellisesti ja auttaa joko itseään , toista , tai molempia.
yhdessä vastuullisesti jos toinen uhkaa itsemurhalla. Eiköhän siinä ole jo harkittu tarpeeksi jos enää ei edes vuodetta jaeta.
Reagtiot lienee aina kohtuuttomat kun tahdotaan vaikuttaa toiseen ja hankkia "oikeutta" itselleen tunteiden kautta. Silloin se "sängynsahaaminen" taitaa olla arkipäivää. Se häikäilemätön keino saada sekaisin kaikkien tunteet jotta asiat "mutkistuisi".
Sanotut väärät sanat ja tapa ilmaista ovat todella pahoja keinoja uhata toisen vapautta ja pyrkiä vaikuttamaan.