Oletko

se toinenkin osapuoli on samaa mieltä että vuosia sitten oli jo asiat siinä mallilla, että ero tulee. Jos ei ollut tietoinen, sinä kuvittelit, että on, niin en yhtään ihmettele, jos viha/katkeruus iskee pintaan jätetyksi tultuaan, aivan luonnollinen reaktio. Olisiko keskinäisessä kommunikoinnissa ollut parantamisen varaa, myös sinun puolelta? Miltähän itsestäsi tuntuisi olisi olla hänen housuissaan? Toivottavasti ymmärrät hänenkin reaktionsa, itselläsi kun taitaa asiat olla tällä hetkellä hyvin, kun pystyit tekemään päätöksen ja jättämään hänet. Onnea valitsemallasi tiellä ;)

sekaisinko? kirjoitti:

se toinenkin osapuoli on samaa mieltä että vuosia sitten oli jo asiat siinä mallilla, että ero tulee. Jos ei ollut tietoinen, sinä kuvittelit, että on, niin en yhtään ihmettele, jos viha/katkeruus iskee pintaan jätetyksi tultuaan, aivan luonnollinen reaktio. Olisiko keskinäisessä kommunikoinnissa ollut parantamisen varaa, myös sinun puolelta? Miltähän itsestäsi tuntuisi olisi olla hänen housuissaan? Toivottavasti ymmärrät hänenkin reaktionsa, itselläsi kun taitaa asiat olla tällä hetkellä hyvin, kun pystyit tekemään päätöksen ja jättämään hänet. Onnea valitsemallasi tiellä ;)

Lue lisää

Oletan tienneen jos olen sanonut usampia vuosia sitten ääneen, ettei meillä ole elämässämme yhteisiä asioita ja mielestäni eroaminen olisi meille molemmille paras ratkaisu.

Samaa sanoin käydessämme yhdessä vaimoni kanssa parisuhdettamme läpi asiantuntijan kanssa.

Luulin tekeväni oikein lapsille jäämällä minulle kylmän naisen kanssa jatkamaan yhteistä elämää. Luulin pystyväni elämään perhe-elämää (mitä se sitten ikinä onkaan) vaikka se teki kipeää joka päivä.

Lopulta katkesi kamelin selkä. Näin kaikkien kärsivän - lapsien eniten.

Nyt tulee jaskaa niskaan... Pitäisi kuitenkin pystyä puhumaan asioista koska edessä odottaa vielä paljon järjesteltävää. Haukkuminen, nälviminen ja vähättely ei vie mitään asiaa eteenpäin. Saan kuulla olevani mielenvikainen sanoessani haluavani pitää lapset asumassa kanssani vanhassa kodissamme.

Vanhempani on läksytetty jo moneen kertaan siitä mitä minä olen tehnyt. Niille on kerrottu minun olevan mielenvikainen ja tarvitsevan hoitoa... Siskoni on haukuttu siitä mitä minä olen tehnyt.

Jotenkin minulle on syntynyt kaikesta tästä sellainen vaikutelma, että Se Toinen Osapuoli on aika sekaisin ja käyttää henkistä väkivaltaa aina ja kaikkeen mihin vain voi.