Itselläni koko pienen iän painon on jatkanu tasaista nousuaan.Päätin muutama vuosi sitten, että karkit saavat jäädä. Joten niinpä melkein kohta tasan kolme vuotta sitten sain vain idean, että siihen loppu karkit ja ainainen lihominen. En pistänyt itselleni sen kummempia ehtoja, muutakuin että kaikenlaiset makeiset (mukaanlukien jugurttirusinat) ja suklaa sai jäädä. Ensin kokeilun piti olla kuukauden mittainen,siitä se venyi puolen vuoden mittaiseksi, ja nyt olen päättänyt olla yhteensä 8 vuotta karkkilakossa,joista jo kolme takana. Hyvät ihmiset, uskokaa, että kun ensimmäiset viikot ovat ohi, ei niitä makeisia enää tee mieli!!Ja sitäpaitsi kohottaa itsetuntoa kun pystyy kieltäytymään.Nyt kieltäydyn ihan automaattisesti, ei tulisi mieleenkään pistää jotain karkkia naamaan. En aloittanut "lakkoani" sen vuoksi,että laihtuisin, vaan siksi,että haluan pystyä tähän!
Jokaisen ylipainoisen/laihduttajan tulisi vain luottaa itseensä ja yrittää.Olen lakkoni ansiosta sen kummempia laihduttamatta pysynyt samassa painossa jo kolme vuotta, ennen sitä lihoen tasaiseen tahtiin. Kaikille yrittämisen iloa ja aurinkoista lopputalvea! :)
Jokaisen ylipainoisen/laihduttajan tulisi vain luottaa itseensä ja yrittää.Olen lakkoni ansiosta sen kummempia laihduttamatta pysynyt samassa painossa jo kolme vuotta, ennen sitä lihoen tasaiseen tahtiin. Kaikille yrittämisen iloa ja aurinkoista lopputalvea! :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Totta on : )
Tarkotus oli olla tammikuu kokonaan karkkilakossa, ja en oo kyllä tässäkään kuussa vielä syöny yhtään karkkia, kun ei oikeestaan tee mieli. Mutta enpä voisi ajatella, että en söisi karkkia, etenkään suklaata vuosiin! Tosin en kyllä aio pakottaakaan itseäni sitä karkkia syömään jos ei tee mieli. Ainakin näin alkuvaiheessa tuntuu ihan kamalalta jos ei söisi ikinä enää karkkia, mutta toisaalta miksi sitä karkkia pitäisikään syödä? Joka tapauksessa, jos olen koko vuoden syömättä yhen yhtään karkkia niin taatusti kyllä syön sitten ensi vuoden ensimmäisenä päivänä, ja nimenomaan suklaata joka on ollu se mun heikkous aina.
Voi että. Mäkin toivoisin, että ensimmäisten viikkojen jälkeen se alkaisi helpottaa. Mutta ei! Olen ollut nyt joulusta lähtien karkki- ja herkkulakossa, mutta aina vaan tekee mieli makeaa. Joskus ei muuta pysty ajattelemaankaan. Kaikkein epätoivoisimpina hetkinä tekisi melkein mieli jopa poimia maahan muilta ihmisiltä pudonneet karkit ja sulloa ne suuhunsa... :)
Muutama viikko vielä. Sitten mun on ehkä pakko luovuttaa.
ne ovat paljon parempia kuin karkki. Tee esim. hedelmäsalaattia. Tai linkoa itse tuoremehu tuoreesta ananaksesta. Todella hyvää!
minulla on ehkä elämäni pisin karkkilakko menossa juuri tällä hetkellä, jo kolmas päivä ilman ainuttakaan makeista! Paitsi.. eilen söin yhden kurkkupastillin, mutta en jaksa siitä välittää. Olen iloinen vain siitä etten ole sortunut enempää makeisiin :) aion sinnitellä!! =) enään ei tee edes mieli, vaik vasta näin vähän aikaa olen ollut..
On muuten ihana kuulla että ihmiset jaksaa yrittää.Tiedän, itsellänikin oli se vaihe, että melkein maahankin tippuneet karkit olisi kelvannu :D Se onneksi oli vain ohimenevä vaihe.Mutta olen keksinyt uuden harrastuksen; Irtokarkkien valitseminen/ostaminen jollekkin läheiselle.Se on upea kokemus,kun voi melkein kuvitella miltä karkit maistuu,ja miettiä,että vaikkei itse syö,joku muu saa siitä mielihyvää.Okei,kuulostaa ehkä jo sairaalta.Omaan karkkilakkooni eivät kurkkupastillit (mynthonit) sisälly,koska mielestäni ne eivät ole karkkeja, ja niitä on hyvä olla kun kurkku on kipeä.Suklaata syön jäätelössä ja leivonnaisissa, mutta se periaate, että suklaata suklaana en syö,pysyy vielä ainakin sen 5 vuotta.Eikä mun mielestä syöntiä tarvitse lopettaa kuin seinään, miksei voisi vähitellen siirtyä..tai mitä pahaa on,jos välillä söisikin.Mutta omasta kokemuksesta tiedän nuo ahmimispäivät,jolloin tunsin olevani pohjaton kuilu :D Ja en tiedä mitään parempaa,kuin katsella kun muut syövät karkkia ja naureskella itselleen,kun itsekuri kehittyy kehittymistään!Uskokaa,se on kokemuksena ainutlaatuinen!Ja saan olla ylpeä,etten ole kertaakaan sortunu, vaikka välillä unessa näenkin syöväni karkkia, olen kuitenkin (onneksi) herännyt aina aamulla ja tajunnut olleeni väärässä.Tosin mitä pahaa on "maistaa" sukulakuja unessa,ja nauttia niistä? :DD
Ja vaihtoehtona HEDELMÄT, tai vihannekset kuten porkkana ja paprika.Oletteko ihmiset koskaan kokeilleet,miten niillä saa pois makeanhimon,ja samalla hyvän mielen tilalle.Tai aamulla kun herää,saa pureskella makeita ja meheviä appelsiinejä.Vau,melkein parempaa kuin karkit.
Olen miettinyt,että jos/kun viiden vuoden päästä nyt päätän lakkoni,niin tuleeko taas vaihe,jolloin lihoan,enkä pysty kontrolloimaan itseäni.Vai riittääkö rahkeet..
Toisaalta on jo tämän kolmen vuoden aikana saanut monesti nauraa,kun on löytänyt kaupasta uuden suklaapatukan, ja sanonut ääneen, että "noita ei minun aikana ollutkaan" :D
Huumorilla tästä kaikesta selviää,ja aina pitää luottaa itseensä.Se onnistuu jokaiselta.
Jakakaa muut kokemuksianne,niitä on piristävä lukea niin kauan kunnes ilmestyy niitä,jotka pitävät meitä tyhminä tai "joka paikan" ihmisenä.
Vähähiilihydraattisella dieetillä.
Olen testannut