Kitara -59 kokopuuakustinen mikitettynä
Vahvistin -58 Helvar putkiradio, tupla EL84:silla, 15W taattua paahdetta.
Cochran pyörähtää haudassaan kun keuhkoista karjahtaa Cut across shorty mutta kitarasoundi on kuin alkuperäisessä, soittotaitokin riittää vaativaan C-duuri bassovaihtoon C G C G jne. Kyllä tuo vaan kummasti Martin D-28:lta kuulostaa. Yleisö tunkee eturiviin niin että pelkään spittarilla puhkovani hätäisemmältä silmän siinä tungoksessa.
Alkuriffi on jo pirun vaikea mutta siitä se Milk cow blues lähtee ja nakkisormi linkuttaa eteenpäin. Hieman jollottava lauluääni korvautuu taatusti ei samassa sävelläjissa kulkevalla kitaroinnilla, ai Cochranin soolo, skip vaan siitä kohtaa mutta ei kukaan huomaa, meininki on mitä mahtavin.
H7 on vaikee sointu mutta kun siihen saa sormet väännettyä ja oikein sitä rämistää niin voi kuvitella miten se teenage heaven kajahtaa vuonna -59 keikalla Hollywoodissa satapäisen yleisön edessä. Siitä soinnusta meinaan päätyykin E-duuriin johon taittuu nakit niukimmatkin. I want a house with a pool... täähän kulkee!! ja mimmit ulvoo kuin tsunami mummolassa.
Weeell, it´s a one for the money, two for the show... mikäs biisi se näin sitten lähtikään. Rullaa kuin pyörätuolipotilas lumihangessa ja ennenkuin huomaakaan on aika huutaa Capehartille että Hit it Cap !! ja perhana, sehän on soolon paikka!! No niin, A-duuria vaan sitkeästi hakaten ja väliin pikkaa oikean käden keskisormella, nimettömällä ja pikkurillillä aina nuotin sieltä täältä, kuulostaa ihan kuin Chuck Berry olisi buukattu orkesteriin soolo soittamaan. Yleisö jammaa jo aivan kuumana ja meno on katossa mutta on aika lopettaa kappale nokkelaan Hb5 -> Ab5 sointusiirtoon ja yleisössä kohistaan että jatsiakin osaa. Aladobit on valtavat ja pappikin sai kahvia juodakseen mutta keikka on lopuillaan ja kiitän yleisöä hyvästä keikasta.
Naps, Helvarin verkko nappula napsahtaa ja putket himmenevät hitaasti, pistän kitaran telineeseen ja silitän kissaa joka on uskollinen yleisöni.
Olisi se vaan hienoa soittaa ihan oikean bändin kanssa joskus.
Vahvistin -58 Helvar putkiradio, tupla EL84:silla, 15W taattua paahdetta.
Cochran pyörähtää haudassaan kun keuhkoista karjahtaa Cut across shorty mutta kitarasoundi on kuin alkuperäisessä, soittotaitokin riittää vaativaan C-duuri bassovaihtoon C G C G jne. Kyllä tuo vaan kummasti Martin D-28:lta kuulostaa. Yleisö tunkee eturiviin niin että pelkään spittarilla puhkovani hätäisemmältä silmän siinä tungoksessa.
Alkuriffi on jo pirun vaikea mutta siitä se Milk cow blues lähtee ja nakkisormi linkuttaa eteenpäin. Hieman jollottava lauluääni korvautuu taatusti ei samassa sävelläjissa kulkevalla kitaroinnilla, ai Cochranin soolo, skip vaan siitä kohtaa mutta ei kukaan huomaa, meininki on mitä mahtavin.
H7 on vaikee sointu mutta kun siihen saa sormet väännettyä ja oikein sitä rämistää niin voi kuvitella miten se teenage heaven kajahtaa vuonna -59 keikalla Hollywoodissa satapäisen yleisön edessä. Siitä soinnusta meinaan päätyykin E-duuriin johon taittuu nakit niukimmatkin. I want a house with a pool... täähän kulkee!! ja mimmit ulvoo kuin tsunami mummolassa.
Weeell, it´s a one for the money, two for the show... mikäs biisi se näin sitten lähtikään. Rullaa kuin pyörätuolipotilas lumihangessa ja ennenkuin huomaakaan on aika huutaa Capehartille että Hit it Cap !! ja perhana, sehän on soolon paikka!! No niin, A-duuria vaan sitkeästi hakaten ja väliin pikkaa oikean käden keskisormella, nimettömällä ja pikkurillillä aina nuotin sieltä täältä, kuulostaa ihan kuin Chuck Berry olisi buukattu orkesteriin soolo soittamaan. Yleisö jammaa jo aivan kuumana ja meno on katossa mutta on aika lopettaa kappale nokkelaan Hb5 -> Ab5 sointusiirtoon ja yleisössä kohistaan että jatsiakin osaa. Aladobit on valtavat ja pappikin sai kahvia juodakseen mutta keikka on lopuillaan ja kiitän yleisöä hyvästä keikasta.
Naps, Helvarin verkko nappula napsahtaa ja putket himmenevät hitaasti, pistän kitaran telineeseen ja silitän kissaa joka on uskollinen yleisöni.
Olisi se vaan hienoa soittaa ihan oikean bändin kanssa joskus.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hauska kirjoitus, toivottavasti soittokaverit löytyy !!
Tosi hienosti laadittu kirjoitus. Mukava lukea välillä tollasta kaikkien älämölö tyyppien seassa.Ittelläki on välillä tollasia haaveita ku innostuu soitteleen.Mutta ne soittokaverit on hakusessa ku kaikki on jotain karvapää heviukkoja, eikä ne juuri tiedä kunnon musasta mitään.Mutta hyvää kevättä sulle.
lisää tallaista hassua stooria! :)
blue suede shoes!!!
Eddie Cochran rocks! s:)
Hyvä ettei leukani hämmästyksestä loksahtanut lattialle; täällähän joku ihan oikeasti tietää aidosta meiningistä jotain!
Mahtavaa, lisää samanlaista! :D