vuorotyöstä

Siis oletko tosissasi vai onko tämä taas niitä provoja?

Paljonhan tässä maassa vuorotöitä tehdään eikä kenenkään suhde nyt siihen kaadu, jos muuten menee hyvin! Mullakin on iltatyötä keskimäärin kolmena iltana viikossa, joskus viikonloppuisin duunia, miehellä 8-4 duuni, silti menee hyvin. Tänään tai huomenna ei esimerkiksi nähdä paitsi yöllä, mutta ainahan voi soitella tekstailla ja kyllä se yhteinen aika sitten taas korvaa erohetket.

kun työt on eriaikaan eli siitä vaan lestentekoon niin murheet vähenee.

meillä on yhteistä aikaa? t. yrittäjä&johtotehtävissä oleva

Kannattaako moisen asian takia suhdetta lopettaa? Jotkut pyörittää onnistuneesti suhdetta, vaikka molemmat on vuorotöissä; arvaa vaan paljonko siinä jää yhteistä aikaa? Meidän perheessä minä teen kolmea vuoroa, iltaa ja yötä paljon. Mies tekee 10-18 tai 9-20, riippuen deadlineistä ym. Menee pitkiä aikoja, että aamulla ja illalla vaan moikkaamme ovella, kun toinen tulee ja toinen lähtee. Vapaapäivät yhdessä...Mitä ne on?

Meset, puhelimet ja mailit toimii töihinkin. Tietysti, jos suhteessa tavoitteena on nyhjätä kylki-kyljessä klo 16-08 välinen aika, niin ei toimi tämä systeemi. Mutta jos osaa arvosta omaa aikaa ja on valmis luopumaan menoistaan (=sovittelemaan menojaan toisen työvuorojen mukaan) silloin kun yhteistä aikaa on, niin no problem.

Taidat olla läheisriippuvainen. Toisen pitää nyhjöttää vierellä koko ajan, kun sinä olet vapaa. Kuule normaalissa suhteessa aikaa riittää ihan tarpeeksi vaikka toinen on kolmivuorotyössä.
Jos nyt tuon takia lähdet, niin kysy seuraavalta, että onko hän aivan varmasti pitkäaikaistyötön.

Minä olen seurustellut mieheni kanssa n. 8kk ja meillä yhteistä aikaa on noin joka toinen viikonloppu (hänen työstään johtuen)! Harvoin voidaan viikolla olla iltoja yhdessä. Puhelimessa puhutaan lähes joka ilta. Ei se rakkaus mihinkään häviä vaikka ei näekään joka päivä, ikävä raastaa mutta sen kyllä kestää! Älä missään tapauksessa laita suhdetta poikki jos kyse on vain työajoista.

minä=nainen teen pv työtä.. yleensä 4 pv viikossa, eli teen n. 10h päiviä. mies tekee sitten kaikkea vuoroa mitä vuorokauteen mahtuukaan.. emme asu yhdessä, mutta sikti näemme aina kun mahdollista. välillä on viikkoja että neämme joka pv.. välillä yhteisiä iltoja on vaan muutama ja vapaita vkl, niin että kummallakin olisi koko vkl vapaana, tulee todella harvoin..ensi viikolla esim. näemme vain 2 iltana, kun mies tekee 6 yötä töitä. vähän työtä ja rohkeutta tuollainen suhde vaatii. ainahan se olisi ihana aamulla herätä toisen vierestä ja nukahtaa illalla toisen kainaloon.. suhde jossa ihmisillä on erilaisia työaikoja vaatii sopeutumista ja organisointikykyä, jotta tiedetään etukäteen missä ollaan seuraava yö ja milloin keretään olla yhdessä jne... ei se vaikeeta ole, kun rakastaa =)

noin hyvin työkuviot.Satsaa yhteiseen kotiin ja puolisosi auttamiseen kotitöissä,näytä että osaat ottaa vastuuta.Kasvun paikka tietenkin mutta positiivinen sellainen. Säästäkää rahaa tulevaisuutta varten.

Olen tehnyt kokotyöhistoriani (n 26v.)pääsääntöisesti ilta/yötyötä, n. joka 7. vkl vapaa. Mieheni tekee ns.sovellettua kolmea vuoroa, ei kuitenkaan yötä... Toimi tosi hyvin kun lapset olivat pieniä, ei tarvinnut kiikuttaa hoitopaikkaan amulla ( paitsi nyt tuntuu etten silloin varmaan nukkunut koskaan...)Nykyään käy joskus niin ettei valillä nähdä puolison kanssa kuin että toinen nukkuu, kun toinen tulee töistä, ja taas toinen jää nukkumaan, kun toinen jo lähtee... yhteiset vapaat tosi harvassa.!!! Silti olemme onnellisia, kun on töitä, työttömyyden aaltoakin olen kokenut... ja se se vasta on helvetillistä... eli ennemmin näin kuten nyt.Elikkä nuorisolle opiksi: tehkää töitä silloin kun niitä on, kyllä seurustella ehtii silti!!!!