kerroin kaverilleni hänen miehensä petoksista ja nyt jouduin itse tulilinjalle, mies uhkaileee ja vaimo ei usko...tosi mahtavaa.Olis ollu parempi olla hiljaa.....
kerroin
petetylle
122201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
sivuun, sillä pettymys kohdistuu sinuun tällä hetkellä, mutta asia purkautuu kyllä heidän kesken jossakin vaiheessa.
Kaverisi purkaa nyt pettymyksen ja ahdistuksen siihen, mihin se on helponta, mutta usko pois, kaveri on pohjimmiltaan iloinen, ettei hänen tarvitse valheessa enää elää.
Olit tosi ystävä, kyllä kaverisi sitä vielä myöhemmin osaa arvostaa. Ellei osaa, ei ole kaveruutesi arvoinen. Vielä vihaisempi olisi jos et kertoisi ja saisi kuulla muualta.
Tuntuu vain pahalta kun on lapset ja kaikki....mietin sitä tosiaan kaikkien kantilta. Sain itse tietää oman mieheni petoksesta kun laitoin etsivän perään. Kaikki muut paitsi minä tiesivät ja se oli kamala tunne. Oman miehen kanssa kyllä olen saanut asiat kuntoon ja oma mieskin oli sitä mieltä että kerro vain, ei se tilannetta miksikään muuta, petos mikä petos. Omalla miehellä ainakin omien sanojen mukaan helpotti kun sain tietää ja pääsi valehtelusta eroon. katuu kovasti tekosiaan.
miehen tietenkin aina katuu tekosiaan ja kun aikaa on kulunut tarpeeksi niin uudestaan.....
Meitä on moneksi
Miksei ihmiset voi elää omaa elämää ja huolehtia omista asioistaan? Pitää kyttäillä muita ja vasikoida ne sitten vaikka omassa elämässä varmasti riittää puuhaa meille kaikille...
jouduit vain ensimmäisten tunnepurkausten uhriksi, pettäjä onharmissaan ja vaimo ei halua uskoa.
Silti oli hyvä kun kerroit.
..että sanansaattajat tapetaan aina ensimmäisenä.Onnea valitsemallesi tielle.
Mies ei sinua uhkailisi jos ei olisi petturi ja vaimo ei usko sillä katselee elämää vielä toistaiseksi ruusunpunaisten lasien läpi. Mutta kun mennään ajassa eteenpäin huomaat tehneesi oikein.
Teit aivain oikein! Ystäväsi osaa vielä sitä arvostaa. Jos olisit jättänyt kertomatta ja olisi myöhemmin paljastunut että tiesit, niin se ei olisi niin anteeksi annettavaa.
Kyllä tilanne siitä paranee!! :)
Teit rohkean teon. Jos asia vaivasi sinua, tuskin ystävyytenne olisi jatkanut, jos olisit jättänyt kertomatta. Siinä mielessä et menettänyt mitään.
Kertomisessa kannattaa aina pysyä tosiasioissa. Ei varmaan ole viisasta kertoa petetylle, että miehesi/vaimosi pettää sinua. Siitähän on aika harvoin varmaa näyttöä. Jos on nähnyt vakisuhteessa elävän ystävänsä "epäilyttävässä" tilanteessa, kannattaa kertoa vain näkemänsä ja jättää johtopäätösten teko petetylle. Olen esimerkiksi itse nähnyt kaverini miehen ravintolassa toisen naisen kanssa ja en yhtään epäile, mitä sen jälkeen tapahtui. Mutta en kertonut kaverilleni, että miehesi pettää sinua. Sanoin vain, että siellä se miehesikin tanssi aika kuuman näköisiä tansseja kaverinsa neiti A:n kanssa. Sitten selvisi, että kaverini oli epäillyt miestään jonkin aikaa suhteesta juuri kyseiseen työkaveriin ja kertomani jälkeen iski kortit pöytään ja mies tunnusti pettämisensä. Jos kaverini ei olisi uskonut kertomaani, niin eipä se minulle olisi enää kuulunut.
Opetukseksi jatkossa voisit harkita kertomisen välttämättömyyden tarkemmin ja motiivisi siihen.
Jos motiivisi eivät olleet sitä mitä luulen, niin pitkään tuollaisen käytöksen jatkuessa voit viedä asiaa eteenpäin. Uhkaus on uhkaus ja laitonta.