olen nyt seurustellu 1v3kk kiihkeästi,on menny ihan hyvin ennen tätä. kavereille ei paljon aikaa ole jäännyt(olen niitä nähnyt,mutta ei se ole enään samanlaista tapaamista).olen ollut hyvin surullinen viime aikoina(paljon itkua yms.),voisiko olla niin että osa minua kaipaa kavereita?huomaan että kun kundini on poissa olen yksin ja itken.en kehtaa soittaa kavereille eikä he soita minulle enään. mitä voisin tehdä että saan rakkaat kaverini takaisin?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ota yhteyttä ystäviisi ja pyydä anteeksi käytöstäsi. Jos ei pidä yhteyttä kavereihin vuoteen, ni ei siinä paljoa ole jäljellä ystävyydestä. Vaikka seurustelee, kannattaa muistaa et ystävät on aina olemassa, kun taas se seurustelukumppani voi lähteä menemään. Eli ystäviä pitää myös muistaa ja tavata jos haluaa pitää ne. Kaikkia on kohdeltava tasavertaisesti.
Puoliso on tärkeämpi. Mut tämä vaan mun mielipide. Tietysti jos on paras ystävä ja puoliso samassa... :)
seurustelin tiiviisti 3.5 vuotta. omat kaverit jä ja näistä tuli hyvää päivää tuttuja.. tilalle tuli muutamai pareja, jotka oli miehen kavereita alunperin..
np kun erottiin.. huomasin ettei ollut kaverin kaveria.. olin elänyt elämääni mieheb läpi.
onneksi olen luonteeltani sosiaalinen ja elämäniloinen ihmihen jonka ei ollut vaikea tutustau uusiin ihmisiin. näiden avulla sain paljon tukea erossa ja iloa elämään.. vanhoihin kavereihin otin myös yhteyttä ja aika moni näistä on palanut tiivissti elämääni!
nykyisessä suhteessani vietän kaveri iltoja/päiviä.. ja tapaan aktiivisesti ystäviä.. ystävyys on elämänsuola.. rakkauskin on hyvä mauste, mutta liika on liikaa =)