Pahalta tuntuu..

jäädä yksin

Oltiin melkeen 3 vuotta yhessä. Siihen aikaan mahtu aika paljon kaikennäköstä. Monet kerrat olin mustelmilla miehen voimankäytön takia. Joskus soitin poliisitkin,mut en koskaan tehny mitää ilmotusta. Moneen kertaan erottiin ja palattiin yhteen. Viime lauantaina tuli ensimmäinen varsinainen isku nyrkillä naamaan. En väitä ettenkö koskaan ite ois ollu paskamainen, mut se ei oikeuta lyömään tai viskomaan seinille ja käymään kiinni.
Muutamaan kertaan mies lupasi että mennään johonkin parisuhde-terapiaan, mutta ei ollut miestä pitää lupauksiaan.
Jätin paljon hyviä asioita elämästäni tämän rakkauden takia. Nyt ei tiedä mitä tekis ku kaikki haaveet ja toiveet on murskana.
Ainoo mikä pitää arjen pystys on kaks lastani jotka ei ole tämän kyseisen miehen lapsia. Onpaha lapsillanikin parempi olla ku ei tarvi jatkuvaa tappelua kuunnella. Joskus neki joutu kumminki pelkäämää mun puolest.
En oikee tiedä miks kirjotan. On vaa ystävätki käyny jotenki vähii mokoman äijän takii, ettei oo oikee ketää kelle kertoa.
Aika parantaa haavat ja elämä jatkuu viel joku päivä toivottavasti onnellisemmin!

6

852

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lähdin pois

      Hei!Lähdin eilen lasteni kanssa pois mieheni luota joka käytti henksitä ja fyysistä väkivaltaa lähes viisi vuotta. Viimeisinä kuukausina fyysistä väkivaltaa ei ollut, mutta pelko siitä aina läsnä. Menneet haamut ovat nousseet kummittelemaan ja se oli myös syynä lähtööni kuin myös lasteni hyvinvointi. En vain ymmärrä miten voi tuntua näin pahalta ielessäni melkein toivon, että palaisimme takaisin yhteen ja kaikki sujuisi hyvin.
      Sydäntä kouraisee kun ajattelen kaikkea sitä hyvää mitä meillä oli, mutta järki käskee ajattelemaan tavallista arkea ja ankeutta. Ehkä kaipaan toisessa sitä mitä luulin ja uskoin ja halusin hänen olevan se on ikäänkuin jokin mielikuva jostain idyllistä mitä ei ollut, mutta mitä olisin halunnut olevan.Toivon, että en retkahda ja palaa takaisin samaan, sillä mies osaa kyllä puhua ja luvata tässä tilanteessa, mutta miten olisi viikon päästä. Se voin sinulle sanoa,että lähteminen tuottaa tuskaa ja vaatii aikaa unohtaa juuri ne hyvät asiat. Lapset ovat se kantava voima ja heidän parasta pitää voida ajatella. Ihminen kun ei voi muuttaa toista ihmistä sen muutoksen pitää lähteä ihmisestä itsestään!Voimia sinulle!Minäkin koetan selvitä tästä päivästä huomiseen ja odotan että tuska helpottuisi päivä päivältä!

      • vastauksestasi

        Ja voimia myöskin itsellesi! Hyvä että osasit lähteä! Äläkä enää suostu palaamaan samaan helvettiin takaisin vaikka kuinka tekisi mieli. Itselläni on samoja ajatuksia, joku pieni järjen hiven onneksi estää.
        Meillä oli myös jollain tapaa henkistä väkivaltaa. Mies usein sanoi(en tiedä tiedostiko itse)pahoja ja loukkaavia asioita minulle. Loppujen lopuksi kun ajattelen, niin opin itse saman loukkaavan tavan häntä kohtaan.
        Rakkautta oli molemminpuolin. Olin hänen "ensirakkautensa". Toivoa sopii että osaa kohdella tulevia rakkauksiaan paremmin! Terapiasta hän loppujen lopuksi sanoi että mene yksinäs. Kysyin että auttaisiko se mitään jos yksin menen puhumaan meidän asioista, tuskimpa, ja mitä se olisi muuttanut, ei ainakaan hänen käytöstään minua ja lapsiani kohtaan. Olisi vaan pitkittänyt luultavasti tätä, kaikille parasta, eroa.
        On vaan niin vaikeaa olla yksin!


      • lähdin pois
        vastauksestasi kirjoitti:

        Ja voimia myöskin itsellesi! Hyvä että osasit lähteä! Äläkä enää suostu palaamaan samaan helvettiin takaisin vaikka kuinka tekisi mieli. Itselläni on samoja ajatuksia, joku pieni järjen hiven onneksi estää.
        Meillä oli myös jollain tapaa henkistä väkivaltaa. Mies usein sanoi(en tiedä tiedostiko itse)pahoja ja loukkaavia asioita minulle. Loppujen lopuksi kun ajattelen, niin opin itse saman loukkaavan tavan häntä kohtaan.
        Rakkautta oli molemminpuolin. Olin hänen "ensirakkautensa". Toivoa sopii että osaa kohdella tulevia rakkauksiaan paremmin! Terapiasta hän loppujen lopuksi sanoi että mene yksinäs. Kysyin että auttaisiko se mitään jos yksin menen puhumaan meidän asioista, tuskimpa, ja mitä se olisi muuttanut, ei ainakaan hänen käytöstään minua ja lapsiani kohtaan. Olisi vaan pitkittänyt luultavasti tätä, kaikille parasta, eroa.
        On vaan niin vaikeaa olla yksin!

        Hei!Taas.Ilta kun tulee ja lapset menevät nukkumaan niin silloin se paha olo iskee päälle oikein kunnolla.Toisesta kaipaa niitä hyviä pulia ja onnellisia hetkiä ikään kuin kaikki paha pyyhkiytyisi pois. Tiedän miten rankkaa henkinen väkivalta voi olla kestin sitäkin koko yhdessäolo ajan paitsi loppuajasta sitä oli vähemmän. Viimeiseen asti sitä yritti uskoa, että toinen muuttuisia mutta sama kaava se toistui aina eli oli hyviä hetkiä ja sitä seurasi huonot hetket ja taas hyvät jne. Viimeiseen asi etsi toisesta hyviä asioita ja syitä suhteen jatkamiselle.Nyt näin eron jälkeen on hilkulla ettei taas menisi lankaan ja palaisi toisen luokse. Tiedän että jos sen teen niin vähän aikaa ehkä menee hyvin mutta sitten taas kaikki romahtaa. Tämä on henkisesti niin rankkaa että jos palaisin toisen luo ja olisin samassa tilanteessa parin viikon päästä niin hajoaisin lopullisesti.Ehkä tuskaa laantuu ajan myötä vaikka nyt se tuntuu ylivoimaiselta.Ajatuksiaan ei saisi päästä harhailemaan menneeseen eikä hyville hetkille liian suurta painoarvoa vaan pitäisi olla voimia ajatella heti ihan muuta. Kuten lapsia, tulevaisuutta, vapautta, rauhaa, turvallisuutta jne. Kyllä me molemmat tästä selviämme, olemme tehneet hatun noston arvoisen teon!


      • se tästä
        lähdin pois kirjoitti:

        Hei!Taas.Ilta kun tulee ja lapset menevät nukkumaan niin silloin se paha olo iskee päälle oikein kunnolla.Toisesta kaipaa niitä hyviä pulia ja onnellisia hetkiä ikään kuin kaikki paha pyyhkiytyisi pois. Tiedän miten rankkaa henkinen väkivalta voi olla kestin sitäkin koko yhdessäolo ajan paitsi loppuajasta sitä oli vähemmän. Viimeiseen asti sitä yritti uskoa, että toinen muuttuisia mutta sama kaava se toistui aina eli oli hyviä hetkiä ja sitä seurasi huonot hetket ja taas hyvät jne. Viimeiseen asi etsi toisesta hyviä asioita ja syitä suhteen jatkamiselle.Nyt näin eron jälkeen on hilkulla ettei taas menisi lankaan ja palaisi toisen luokse. Tiedän että jos sen teen niin vähän aikaa ehkä menee hyvin mutta sitten taas kaikki romahtaa. Tämä on henkisesti niin rankkaa että jos palaisin toisen luo ja olisin samassa tilanteessa parin viikon päästä niin hajoaisin lopullisesti.Ehkä tuskaa laantuu ajan myötä vaikka nyt se tuntuu ylivoimaiselta.Ajatuksiaan ei saisi päästä harhailemaan menneeseen eikä hyville hetkille liian suurta painoarvoa vaan pitäisi olla voimia ajatella heti ihan muuta. Kuten lapsia, tulevaisuutta, vapautta, rauhaa, turvallisuutta jne. Kyllä me molemmat tästä selviämme, olemme tehneet hatun noston arvoisen teon!

        Niin se iskee iltaisin. Mutta olen ollut joka ilta niin väsynyt että uni on tullut nopeasti. Sitten herään aamuyön tunteina tai aikaisin aamulla enkä saa enää unta. Onneksi on lapset ja kouluun lähdöt. Olen myös iloinen siitä ettei lasten enää tarvi pelätä, vaikkei mies koskaan heille fyysisesti mitään tehnytkään, mutta oli mielestäni vanhemmalle pojalleni (9v.) ilkeä melko usein.
        Ja halusin itse (sinun laillasi) uskoa viime hetkeen saakka että toinen oikeasti haluaisi minut ja lapseni, ja hoitaisimme yhdessä asiat kuntoon. Niin kuin varmaan jokainen omassa vastaavassa tilanteessaan haluaa uskoa.
        Tämä vkl menee onneksi mukavasti, lapset ovat minulla. Mutta seuraavat kolme vkl ja hiihtoloman ovat isällään(ei siis tämä mies jonka kanssa juuri erosin). Enkä varmaan oikein tiedä mitä tekisin. Täytyy koittaa turvautua niihin muutamaan hassuun ystävään joita minulla on! Ettei mene ihan plörinäksi tämä elämä.


      • lähde enää
        lähdin pois kirjoitti:

        Hei!Taas.Ilta kun tulee ja lapset menevät nukkumaan niin silloin se paha olo iskee päälle oikein kunnolla.Toisesta kaipaa niitä hyviä pulia ja onnellisia hetkiä ikään kuin kaikki paha pyyhkiytyisi pois. Tiedän miten rankkaa henkinen väkivalta voi olla kestin sitäkin koko yhdessäolo ajan paitsi loppuajasta sitä oli vähemmän. Viimeiseen asti sitä yritti uskoa, että toinen muuttuisia mutta sama kaava se toistui aina eli oli hyviä hetkiä ja sitä seurasi huonot hetket ja taas hyvät jne. Viimeiseen asi etsi toisesta hyviä asioita ja syitä suhteen jatkamiselle.Nyt näin eron jälkeen on hilkulla ettei taas menisi lankaan ja palaisi toisen luokse. Tiedän että jos sen teen niin vähän aikaa ehkä menee hyvin mutta sitten taas kaikki romahtaa. Tämä on henkisesti niin rankkaa että jos palaisin toisen luo ja olisin samassa tilanteessa parin viikon päästä niin hajoaisin lopullisesti.Ehkä tuskaa laantuu ajan myötä vaikka nyt se tuntuu ylivoimaiselta.Ajatuksiaan ei saisi päästä harhailemaan menneeseen eikä hyville hetkille liian suurta painoarvoa vaan pitäisi olla voimia ajatella heti ihan muuta. Kuten lapsia, tulevaisuutta, vapautta, rauhaa, turvallisuutta jne. Kyllä me molemmat tästä selviämme, olemme tehneet hatun noston arvoisen teon!

        väkivaltaisen miehesi luokse. Ei sinulla ole oikeutta pilata lastesi elämää. Tiedät kuitenkin ettei entinen miehesi siitä mitä on, muutu mihinkään. Tiedätkö, miten lapsesi sydän murtuu jos heidän täytyy kuunnella teidän riitojasi ja nähdä äidin itkevän. Se mitkä painajaiset siitä seuraa, ne eivät jätä rauhaan. Usko pois, tiedän. Pysy lujana lapsiesi tähden.


      • kaikille naisille ja muillekin
        lähde enää kirjoitti:

        väkivaltaisen miehesi luokse. Ei sinulla ole oikeutta pilata lastesi elämää. Tiedät kuitenkin ettei entinen miehesi siitä mitä on, muutu mihinkään. Tiedätkö, miten lapsesi sydän murtuu jos heidän täytyy kuunnella teidän riitojasi ja nähdä äidin itkevän. Se mitkä painajaiset siitä seuraa, ne eivät jätä rauhaan. Usko pois, tiedän. Pysy lujana lapsiesi tähden.

        http://www.jokuraja.fi/


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kelekkakisat

      Mikä vakava onnettomuus sattunut kisoissa. On peruttu koko kisat. Pelastuskopteri näytti käyvän paikalla.
      Nivala
      35
      11407
    2. Aivan kauheaa

      Veikö koskiuoma taas ihmishengen? Se pitää kieltää!
      Imatra
      63
      9720
    3. Onko kaivattusi

      …mielestäsi älykäs, tai kenties tyhmä? Oma mielipide.
      Ikävä
      140
      5508
    4. Kuinka pitkä välimatka

      on teidän kotien välillä?
      Ikävä
      144
      3774
    5. Epäilen ettet edes

      Kehtaisi liikkua kanssani.
      Ikävä
      75
      3730
    6. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      37
      3625
    7. Oletko huomannut

      Yhden muutoksen?
      Ikävä
      40
      3368
    8. Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron

      Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal
      Maailman menoa
      24
      3153
    9. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      63
      2783
    10. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      78
      2558
    Aihe