Miten te maksatte

Ensin mennään www.pankinnimi.fi osoitteeseen ja kirjaudutaan omilla tunnuksilla sisään.

Tilinumero kohtaan tulee laskussa näkyvä saajan tilinumero. Saaja kohta löytyy myös laskusta.
Viitenumero kohtaan laskussa oleva viitenumero (ÄLÄ SOTKE ASIAKASNUMEROON, VOI MENNÄ VÄÄRIN) ja summa kohtaan laskun loppusumma.

Lopuksi tarkista tiedot ja verkkopankista riiipuen maksat. Kysy neuvoa pankista ellet osaa maksaa.

Kyllä tämä nettiaika on kätevää :=)

Hyviä vuokranmaksuja!

maksellaan kirjoitti:

Ensin mennään www.pankinnimi.fi osoitteeseen ja kirjaudutaan omilla tunnuksilla sisään.

Tilinumero kohtaan tulee laskussa näkyvä saajan tilinumero. Saaja kohta löytyy myös laskusta.
Viitenumero kohtaan laskussa oleva viitenumero (ÄLÄ SOTKE ASIAKASNUMEROON, VOI MENNÄ VÄÄRIN) ja summa kohtaan laskun loppusumma.

Lopuksi tarkista tiedot ja verkkopankista riiipuen maksat. Kysy neuvoa pankista ellet osaa maksaa.

Kyllä tämä nettiaika on kätevää :=)

Hyviä vuokranmaksuja!

Lue lisää

ihan laskut maksaa, lähinnä tarkoitin laittaako molemmat rahaa vuokraan vai että toinen maksaa...olen nimittäin laskeskellut että jos maksaisimme kaiken puokkiin(siis mun laskuja ei mies rupea maksamaan enkä niitä aio hänellä maksattaa)niin mulla vaan ei ole rahaa kaikkeen...eli laskut jätetään maksamat ja ulosottoon niin sillä kai sais tän ainaisen kuka maksaa mitäkin riitelyn loppumaan....kun siis maksan omaa lainaa pois minkä olen ennen seurusteluamme ottanut ja se lohkaisee ison palan budjetistani.huokaus kun pääsis jo töihin..

Meillä tulee ikkunoista ja ovista rahaa ja se maksaa kuka ekana ehtii. Ei ole omia rahoja vaan yhteisiä ne on. Jos rahat loppuu niin sitten kysellään sossuta tai vanhemmilta.

Ei ole lainojakaan niin mitä siitä numeroa tekemään.

mies26nainen20 kirjoitti:

Meillä tulee ikkunoista ja ovista rahaa ja se maksaa kuka ekana ehtii. Ei ole omia rahoja vaan yhteisiä ne on. Jos rahat loppuu niin sitten kysellään sossuta tai vanhemmilta.

Ei ole lainojakaan niin mitä siitä numeroa tekemään.

Lue lisää

joka kuukausi yks helvetin murhe...no kiva et toisil menee niin kivasti et rahaa on ja siit ei riidellä. kun olis meilläkin...ehkä joskus taas.

mä maksan ruoan ja muut laskut siis sähkö jne ja vesi, yhteisesti hommatut tavarat no esim tv jne...ja ostan mitä lapsi tarvii. tota en ollut tiennytkää että vuokra pitäisi avoparina laittaa puoliksi...että eikun laskuja jätettävä maksamatta. meillä vuokraan menee enemmän kuin ruokaan, vaatteita ei varaa ostaa..mulla nimittäin vähän suurempi äpraha kuin työttömyyspäivärahat.kaikki mitä tulee niin meneekin samointein kun laskuja on pystyssä jos sattuu niin käymään että tulee yllättäviä menoja...minä tingin ruoasta, kunhan mies ja lapsi saa ruoan. no pysyy tässä laihana...

Miehelle ruoan, eväät kaiken mahdollisen. ei ole tarvinnut meidän yhteiselon aikana miehen koskea imuriin tai muuhunkaa, olen tehnyt kaiken, no kai se naisen tehtävä on...varsinkin kun saan asua täällä....

kotityöt kirjoitti:

Miehelle ruoan, eväät kaiken mahdollisen. ei ole tarvinnut meidän yhteiselon aikana miehen koskea imuriin tai muuhunkaa, olen tehnyt kaiken, no kai se naisen tehtävä on...varsinkin kun saan asua täällä....

Lue lisää

parisuhe on pahasti pielessä jos rahat eivät ole yhteisiä tuollaisessa tilanteessa. tuntuu jotenkin järjettömältä ajatella, että toinen ei anna rahaa vaikka voisi. mitä se sellainen rakkaus on.

nuo kannattaa selvittää ennen avioliittoa, tulee varmasti ongelmia vielä jos hommaatte oman talon.
ihme hommaa teillä.

meillä pistettäs holhouksen alle tollaset.

asp- kirjoitti:

parisuhe on pahasti pielessä jos rahat eivät ole yhteisiä tuollaisessa tilanteessa. tuntuu jotenkin järjettömältä ajatella, että toinen ei anna rahaa vaikka voisi. mitä se sellainen rakkaus on.

nuo kannattaa selvittää ennen avioliittoa, tulee varmasti ongelmia vielä jos hommaatte oman talon.
ihme hommaa teillä.

meillä pistettäs holhouksen alle tollaset.

Lue lisää

kerrotteko minkäikäisiä olette? oletteko kauankin olleet yhdessä? onko avioliittoaikomuksia?

kerrotteko kirjoitti:

kerrotteko minkäikäisiä olette? oletteko kauankin olleet yhdessä? onko avioliittoaikomuksia?

mies tahtoo naimisiin minä en. Omaa taloa olemme suunnitelleet ostaa...sitten kun menen takaisin töihin..oletettavasti silloin saan taas vähän paremmin rahaa...olemme olleet reilu kolme vuotta yhdessä.

koettanut selittää että jos tuolot tippuvat reilusti ja menot pysyy samana niin voi olla mahdollista että rahat loppuu kesken. mut mun on syy että on näinkin köyhää...en ois uskonu että noinkin pieneksi äprahat menevät ja tämä elämä ton ihmisen kanssa....kyllä on ero käynyt mielessä montakin kertaa, että helpottais tämä ainainen riitely. mies kovasti haluais vielä toisen lapsen, minä en todellakaan.Hoitovapaalle ei ole varaa jäädä.En edes kerjää kun tiedän sen selityksen ettei hänellä ole rahaa tai kuinka pitää tankata auto. Tästä kyseisestä asiasta on poikinut sellaisia riitoja,johon vedetäänkin sitten kaikki mukaan. Ajattelin vielä kestää muutaman kuukauden kunnes töistä rupeaa palkkaa juoksemaan niin ehkä tämä sitten muuttuu kun saan siihen vuokraan rahaa ja kaikki laitetaan puoleksi..eikä häntä kiinnosta meneekö lapseen rahaa kun minun pussista se menee..ainoastaan se häntä kiinnostaa että hän joutuu maksamaan vuokran. jos nyt oikein hiusta aletaan halkomaan niin minulla menee tasan yhtä paljon ellei enemmän rahaa ruokaan ja laskuihin kuin tähän vuokraan.......ei hän pistä rahojaan ruokaan ainoastaan hakee itselleen jos kotoa on loppu ruoka..luojalle kiitos vanhempamme auttavat, kyllä hekin ihmettelevät miten miehellä ei muka ole rahaa...selittelen aina jotain, kaikki menevät ruokaan jos jotain ylimääräistä on...koska siitäkin olen kuullut kunniani jos hänelle ei ole ollut ruokaa...aina jotain olisi mutta hänelle ei välttämättä kelpaa. joten katson että hänellä ja lapsella on syötävää ja tyydyn itse kaurapuuroon.no sitten kuitenkin on näitä hyviäkin hetkiä että muuten menee ihan mukavasti....mutta ero käy mielessä vähän väliä ihan oman mielenterveyden takia..toivotaan että muuttuu tää tilanne niin voin kantaa vastuuni ja herra saa rahansa säästöön tai todennäköisemmin pääsee useammin viihteelle :/

olen kirjoitti:

koettanut selittää että jos tuolot tippuvat reilusti ja menot pysyy samana niin voi olla mahdollista että rahat loppuu kesken. mut mun on syy että on näinkin köyhää...en ois uskonu että noinkin pieneksi äprahat menevät ja tämä elämä ton ihmisen kanssa....kyllä on ero käynyt mielessä montakin kertaa, että helpottais tämä ainainen riitely. mies kovasti haluais vielä toisen lapsen, minä en todellakaan.Hoitovapaalle ei ole varaa jäädä.En edes kerjää kun tiedän sen selityksen ettei hänellä ole rahaa tai kuinka pitää tankata auto. Tästä kyseisestä asiasta on poikinut sellaisia riitoja,johon vedetäänkin sitten kaikki mukaan. Ajattelin vielä kestää muutaman kuukauden kunnes töistä rupeaa palkkaa juoksemaan niin ehkä tämä sitten muuttuu kun saan siihen vuokraan rahaa ja kaikki laitetaan puoleksi..eikä häntä kiinnosta meneekö lapseen rahaa kun minun pussista se menee..ainoastaan se häntä kiinnostaa että hän joutuu maksamaan vuokran. jos nyt oikein hiusta aletaan halkomaan niin minulla menee tasan yhtä paljon ellei enemmän rahaa ruokaan ja laskuihin kuin tähän vuokraan.......ei hän pistä rahojaan ruokaan ainoastaan hakee itselleen jos kotoa on loppu ruoka..luojalle kiitos vanhempamme auttavat, kyllä hekin ihmettelevät miten miehellä ei muka ole rahaa...selittelen aina jotain, kaikki menevät ruokaan jos jotain ylimääräistä on...koska siitäkin olen kuullut kunniani jos hänelle ei ole ollut ruokaa...aina jotain olisi mutta hänelle ei välttämättä kelpaa. joten katson että hänellä ja lapsella on syötävää ja tyydyn itse kaurapuuroon.no sitten kuitenkin on näitä hyviäkin hetkiä että muuten menee ihan mukavasti....mutta ero käy mielessä vähän väliä ihan oman mielenterveyden takia..toivotaan että muuttuu tää tilanne niin voin kantaa vastuuni ja herra saa rahansa säästöön tai todennäköisemmin pääsee useammin viihteelle :/

Lue lisää

ja läväytä ne miehen naaman eteen kun ensi kuussa tulee riitaa vuokran maksusta. Siinähän voitte sitten yhdessä laskeskella, paljonko rahaa oikeasti käytät perheen elättämiseen.

kaikki kuitit kirjoitti:

ja läväytä ne miehen naaman eteen kun ensi kuussa tulee riitaa vuokran maksusta. Siinähän voitte sitten yhdessä laskeskella, paljonko rahaa oikeasti käytät perheen elättämiseen.

Lue lisää

muistaa ottaa huomioon mikä prosentti alkuperäisen kirjoittajan miehen palkasta vuokra on ja mikä prosentti äp-rahasta avovaimolle jäävät menot ovat. näin meillä lasketaan, jotta molemmille jää omiakin rahoja. tosin heillä on lapsi, joka mielestäni vaikuttaa kyllä siihen että mies saisi olla epäitsekkäämpi ja vastuuntuntoisempi kuin nyt. en nyt puhu mistään äärimmäisyyksiin menosta, vaan lapsen edun pitäisi olla etusijalla eikä alkuperäisen kirjoittajan miehen omien mielihalujen

kyllä miehelle on kaikki valmiina. puhtaat vaatteet, aamupala, kahvi, ruoka kun tulee töistä, eväät ja ruoka töihin, laitan sille välipalat jos niin haluaa....että kai se tyytyväinen sitten on.
minä olen hommannut kaiken huonekaluista lähtien meille. ja osa oli tietenkin vanhoja kun yksikseen asustelin. hän siis muutti suoraan kotoaan tännä. eli on aina kaiken saanut suoraan nenän eteen.
olen sille ehdottanut että maksetaan kaikki puoliks, mutta hän haluaa kuitenkin jatkaa näin. en tiedä miksi, kun se kerran rassaa.
en ole pakottanut häntä ryyppyreissujani maksamaan, hän itse on aina ehdottanut että voi tarjota illan, tarjoan sitten taas kun minulla mahdollisuus.
ja mitenkä kunnialla hoidanko muut asiat?
minä hoidan lapsen ja siivoan kodin, laitan ruoat ja pesen pyykit. ja tämä jatkuu vaikka töihin menenkin ja kaiken puoliksi maksaisin, siitä ei ole epäselvyyttä.
sille en sitten mitään voi jos mies ei ole tyytyväinen.mutta kai hänellä mahdollisuus on lähteä jos ei miellytä.
olen hänelle kyllä maininnut että voimme varmaan muuttaa omiin osoitteisiin niin ei tarvitse elättää minua. mutta hän on kuitenkin sitä mieltä että emme eroa.kyllä mä sen ymmärtäisin että jos maksattaisin hänellä aivan kaiken omat laskut ja muut menot ja ruoan jne, jne. tunnen sellaisiakin tapauksia että miehet todella maksaa eivätkä ole milläänsäkään siitä.
ja en tekis kotona mitään, juoksisin vaan bilettää.. eikä mies voi syyttää minua siitäkään että joisin rahani, en ole käynyt kahteen kuukauteen ihmisten ilmoilla. itse hän juo viimeiset rahansa ja huutaa minulle kun olemme sitten taas peeaa. ja joudun höyläämään pankkikorttini miinukselle jotta saisimme jotain ruokaa..siitähän se kiva kierre on tullutkin, tili aina miinuksella ja osa rahoista mitä tulee niin kuittaa sitten ne.
ero olisi kai järkevin ratkaisu.

samaa luokkaa kirjoitti:

kyllä miehelle on kaikki valmiina. puhtaat vaatteet, aamupala, kahvi, ruoka kun tulee töistä, eväät ja ruoka töihin, laitan sille välipalat jos niin haluaa....että kai se tyytyväinen sitten on.
minä olen hommannut kaiken huonekaluista lähtien meille. ja osa oli tietenkin vanhoja kun yksikseen asustelin. hän siis muutti suoraan kotoaan tännä. eli on aina kaiken saanut suoraan nenän eteen.
olen sille ehdottanut että maksetaan kaikki puoliks, mutta hän haluaa kuitenkin jatkaa näin. en tiedä miksi, kun se kerran rassaa.
en ole pakottanut häntä ryyppyreissujani maksamaan, hän itse on aina ehdottanut että voi tarjota illan, tarjoan sitten taas kun minulla mahdollisuus.
ja mitenkä kunnialla hoidanko muut asiat?
minä hoidan lapsen ja siivoan kodin, laitan ruoat ja pesen pyykit. ja tämä jatkuu vaikka töihin menenkin ja kaiken puoliksi maksaisin, siitä ei ole epäselvyyttä.
sille en sitten mitään voi jos mies ei ole tyytyväinen.mutta kai hänellä mahdollisuus on lähteä jos ei miellytä.
olen hänelle kyllä maininnut että voimme varmaan muuttaa omiin osoitteisiin niin ei tarvitse elättää minua. mutta hän on kuitenkin sitä mieltä että emme eroa.kyllä mä sen ymmärtäisin että jos maksattaisin hänellä aivan kaiken omat laskut ja muut menot ja ruoan jne, jne. tunnen sellaisiakin tapauksia että miehet todella maksaa eivätkä ole milläänsäkään siitä.
ja en tekis kotona mitään, juoksisin vaan bilettää.. eikä mies voi syyttää minua siitäkään että joisin rahani, en ole käynyt kahteen kuukauteen ihmisten ilmoilla. itse hän juo viimeiset rahansa ja huutaa minulle kun olemme sitten taas peeaa. ja joudun höyläämään pankkikorttini miinukselle jotta saisimme jotain ruokaa..siitähän se kiva kierre on tullutkin, tili aina miinuksella ja osa rahoista mitä tulee niin kuittaa sitten ne.
ero olisi kai järkevin ratkaisu.

Lue lisää

noista baarireissuista, sanoo ensin siis että maksaa että minäkin pääsen lähtemään..siitä se lähtee pienenä kuittailuna ja sitten yleensä muistaa huomauttaa kuinka join hänen rahoillaan..siis todella huomauttaa.
Se on kumma jos minä vähistäni hänelle jotain ostan ei sitä sitten muisteta..kai tässä on vaan yritettävä järjestää raha-asiat niin että voimme maksaa kaiken puoliksi..

samaa luokkaa kirjoitti:

kyllä miehelle on kaikki valmiina. puhtaat vaatteet, aamupala, kahvi, ruoka kun tulee töistä, eväät ja ruoka töihin, laitan sille välipalat jos niin haluaa....että kai se tyytyväinen sitten on.
minä olen hommannut kaiken huonekaluista lähtien meille. ja osa oli tietenkin vanhoja kun yksikseen asustelin. hän siis muutti suoraan kotoaan tännä. eli on aina kaiken saanut suoraan nenän eteen.
olen sille ehdottanut että maksetaan kaikki puoliks, mutta hän haluaa kuitenkin jatkaa näin. en tiedä miksi, kun se kerran rassaa.
en ole pakottanut häntä ryyppyreissujani maksamaan, hän itse on aina ehdottanut että voi tarjota illan, tarjoan sitten taas kun minulla mahdollisuus.
ja mitenkä kunnialla hoidanko muut asiat?
minä hoidan lapsen ja siivoan kodin, laitan ruoat ja pesen pyykit. ja tämä jatkuu vaikka töihin menenkin ja kaiken puoliksi maksaisin, siitä ei ole epäselvyyttä.
sille en sitten mitään voi jos mies ei ole tyytyväinen.mutta kai hänellä mahdollisuus on lähteä jos ei miellytä.
olen hänelle kyllä maininnut että voimme varmaan muuttaa omiin osoitteisiin niin ei tarvitse elättää minua. mutta hän on kuitenkin sitä mieltä että emme eroa.kyllä mä sen ymmärtäisin että jos maksattaisin hänellä aivan kaiken omat laskut ja muut menot ja ruoan jne, jne. tunnen sellaisiakin tapauksia että miehet todella maksaa eivätkä ole milläänsäkään siitä.
ja en tekis kotona mitään, juoksisin vaan bilettää.. eikä mies voi syyttää minua siitäkään että joisin rahani, en ole käynyt kahteen kuukauteen ihmisten ilmoilla. itse hän juo viimeiset rahansa ja huutaa minulle kun olemme sitten taas peeaa. ja joudun höyläämään pankkikorttini miinukselle jotta saisimme jotain ruokaa..siitähän se kiva kierre on tullutkin, tili aina miinuksella ja osa rahoista mitä tulee niin kuittaa sitten ne.
ero olisi kai järkevin ratkaisu.

Lue lisää

asiat liian hyvin ja siitä huolimatta hän napisee. Tarvitsee jonkilaisen opetuksen... Muistahan alkaa hyvissä ajoin ennen töihinpaluutasi opettamaan miestä itsenäiseksi; miksi ihmeessä teet aikuiselle miehelle kaikki ateriat ja eväätkin valmiiksi nenän eteen?

mazel tov!:)

Minusta tuntuisi ilkeältä maksaa OMIA menojani ns. yhteisistä rahoista. Mieluummin hoidan työpaikkaruokailun, meikkini, vaatteeni jne. omista rahoistani. Yhtä ilkeältä tuntuisi, jos mieheni käyttäisi "yhteisiä" rahoja omiin menoihinsa. Henk.koht. säästäminen olisi täysin turhaa, koska se vain antaisi toiselle mahdollisuuden tuhlata enemmän. En ymmärrä ns. yhteisiä rahoja. Kiva, jos muilla toimii.

Riina42 kirjoitti:

Minusta tuntuisi ilkeältä maksaa OMIA menojani ns. yhteisistä rahoista. Mieluummin hoidan työpaikkaruokailun, meikkini, vaatteeni jne. omista rahoistani. Yhtä ilkeältä tuntuisi, jos mieheni käyttäisi "yhteisiä" rahoja omiin menoihinsa. Henk.koht. säästäminen olisi täysin turhaa, koska se vain antaisi toiselle mahdollisuuden tuhlata enemmän. En ymmärrä ns. yhteisiä rahoja. Kiva, jos muilla toimii.

Lue lisää

Yhteenmuutettuamme kun piti hankkia huonekaluja jne, niin eipä jaksettu alkaa erotella että kuka maksaa sohvan ja kuka keittiön ruokailusarjan. Ja toisaalta, kun rahat tulee ja menee jokatapauksessa yhtä nopeasti, käytettiinpä omia tai ei, sillä ei ole väliä kumman tililtä ne lähtee. Ja kummallekaan kun raha ei ole mikään erityinen arvo, vaan ostetaan sellaista mitä tarvitaan. Ja nyt kun jään mammalomalle ja raskausajan pahoinvointi/väsymys jaksoinakin kun en ole pystynyt olemaan töissä, en koe yhtään huonoa omaatuntoa siitä, että ostan miehen tienaamilla rahoilla itselleni uusia (mamma)vaatteita ja niitä meikkejäkin. Tai itseasiassa olen kokenut huonoa omaatuntoa siitä, että mies on tehnyt pitkiä työpäiviä ja minä joutunut makoilemaan kotona. Mutta yhteinen elämä, yhteiset lapset ja yhteinen koti - luonnollista että myös yhteiset rahat.

Riina42 kirjoitti:

Minusta tuntuisi ilkeältä maksaa OMIA menojani ns. yhteisistä rahoista. Mieluummin hoidan työpaikkaruokailun, meikkini, vaatteeni jne. omista rahoistani. Yhtä ilkeältä tuntuisi, jos mieheni käyttäisi "yhteisiä" rahoja omiin menoihinsa. Henk.koht. säästäminen olisi täysin turhaa, koska se vain antaisi toiselle mahdollisuuden tuhlata enemmän. En ymmärrä ns. yhteisiä rahoja. Kiva, jos muilla toimii.

Lue lisää

Minä olen kanssasi samaa mieltä, mahtavaa, ettemme ole ainoa pari jolla ei ole niitä ihania yhteisiä rahoja. Mekään emme ole koskaan riidellyt rahoista (mainitsit asiasta alempaa), ei siihen ole ollut syytä. Yhteiset menot maksetaan puoliksi, tai maksukyvyn mukaan niin, että molemmille jää hieman omaa rahaa henkilökohtaisiin menoihin. Nämä menot ovat vaatteet, meikit, harrastukset ja muut turhuudet.

Minäkään en haluaisi, että miehestä tuntuisi siltä, että hän kustantaa minun kampaamokäynnit, meikit, vaatteet tai harrastukset. Haluan maksaa ne itse, voin ostaa niin kallista shampoota kuin haluan ilman, että siitä tulee riita. Parina kesänä vain toinen meistä on ollut töissä (ensiksi minä töissä, sitten mies), jolloin on ollut pakko sopeutua siihen, ettei sitä omaa rahaa ole, vaikeaa se on ollut sekä minulle että mieheni.

Meillä rahat käytetään kuin yhteiset, vaikka ne makaavat eri tileillä. Ja mottona onkin kotoa opittu: ei koskaan yhteistä tiliä :)

Sanna kirjoitti:

Minä olen kanssasi samaa mieltä, mahtavaa, ettemme ole ainoa pari jolla ei ole niitä ihania yhteisiä rahoja. Mekään emme ole koskaan riidellyt rahoista (mainitsit asiasta alempaa), ei siihen ole ollut syytä. Yhteiset menot maksetaan puoliksi, tai maksukyvyn mukaan niin, että molemmille jää hieman omaa rahaa henkilökohtaisiin menoihin. Nämä menot ovat vaatteet, meikit, harrastukset ja muut turhuudet.

Minäkään en haluaisi, että miehestä tuntuisi siltä, että hän kustantaa minun kampaamokäynnit, meikit, vaatteet tai harrastukset. Haluan maksaa ne itse, voin ostaa niin kallista shampoota kuin haluan ilman, että siitä tulee riita. Parina kesänä vain toinen meistä on ollut töissä (ensiksi minä töissä, sitten mies), jolloin on ollut pakko sopeutua siihen, ettei sitä omaa rahaa ole, vaikeaa se on ollut sekä minulle että mieheni.

Meillä rahat käytetään kuin yhteiset, vaikka ne makaavat eri tileillä. Ja mottona onkin kotoa opittu: ei koskaan yhteistä tiliä :)

Lue lisää

Eipä ole ikinä tarvinnut riidellä mistään ostoksista. Tämä varmaan johtuu siitä, miten ihmiset ovat oppineet rahaa käyttämään - shoppailu kun ei kuulu minun intresseihini, vaan ostan ja mieskin ostaa vain sitä mitä tarvitsee, eli emme ns. turhaan kuluta.

Ihmetyttää taas tuollaiset kommentit, "meillä ei ole niitä ihania yhteisiä rahoja". Kumma juttu, että joillekin raha on niin iso asia. Meille raha on sitä, millä ostetaan ruokaa, maksetaan laskut, lyhennetään lainoja ja käytetään muuhun elämiseen. Ja hyvin sujuu.

morsian. kirjoitti:

Eipä ole ikinä tarvinnut riidellä mistään ostoksista. Tämä varmaan johtuu siitä, miten ihmiset ovat oppineet rahaa käyttämään - shoppailu kun ei kuulu minun intresseihini, vaan ostan ja mieskin ostaa vain sitä mitä tarvitsee, eli emme ns. turhaan kuluta.

Ihmetyttää taas tuollaiset kommentit, "meillä ei ole niitä ihania yhteisiä rahoja". Kumma juttu, että joillekin raha on niin iso asia. Meille raha on sitä, millä ostetaan ruokaa, maksetaan laskut, lyhennetään lainoja ja käytetään muuhun elämiseen. Ja hyvin sujuu.

Lue lisää

Kuten jo sanoin, meillä rahat käytetään pääosin yhteiseen elämään: vuokraan, ruokaan, laskuihin, sisustukseen ja yhteisiin menoihin. Vaikka rahat makavat kahdella eri tilillä, ne käytetään kuin yhteiset. Eli, yhteiset menot ensiksi.

Mekin olemme oppineet rahaa käyttämään jo kotoa, enkä minä halua omaa tiliä jotta jäisi rahaa shoppailuun. En vain ole keksinyt miksi rahojen pitäisi olla yhteisellä tilillä, kun tästäkään järjestelystä ei ole ongelmia. Molempien vahnemmatkin elävät tällä järjestelyllä, palkat ja muut etuudet tulevat omille tilille. Enkä ole koskaan nähnyt vanhempieni tappelevan rahasta.

Teillä ei sitten kuluteta turhaan, hyvä niin. Onko teillä koskaan keskusteltu rahan käytöstä tai siitä, mihin yhteiset rahat menee? Minä en halua joutua tilanteeseen, jossa joudun "kyttäämään" mieheni rahan menoa tai pakottamaan hänet priorisoimaan enkä myöskään halua selittää, mihin käytän osan palkastani.

Hyvin sujuu, vaikkei rahat ole yhteisellä tilillä. Ikinä emme ole tapelleet rahasta, vaikkei sitä aina ole molemmillä tileillä ollut.

Sanna kirjoitti:

Minä olen kanssasi samaa mieltä, mahtavaa, ettemme ole ainoa pari jolla ei ole niitä ihania yhteisiä rahoja. Mekään emme ole koskaan riidellyt rahoista (mainitsit asiasta alempaa), ei siihen ole ollut syytä. Yhteiset menot maksetaan puoliksi, tai maksukyvyn mukaan niin, että molemmille jää hieman omaa rahaa henkilökohtaisiin menoihin. Nämä menot ovat vaatteet, meikit, harrastukset ja muut turhuudet.

Minäkään en haluaisi, että miehestä tuntuisi siltä, että hän kustantaa minun kampaamokäynnit, meikit, vaatteet tai harrastukset. Haluan maksaa ne itse, voin ostaa niin kallista shampoota kuin haluan ilman, että siitä tulee riita. Parina kesänä vain toinen meistä on ollut töissä (ensiksi minä töissä, sitten mies), jolloin on ollut pakko sopeutua siihen, ettei sitä omaa rahaa ole, vaikeaa se on ollut sekä minulle että mieheni.

Meillä rahat käytetään kuin yhteiset, vaikka ne makaavat eri tileillä. Ja mottona onkin kotoa opittu: ei koskaan yhteistä tiliä :)

Lue lisää

kuulostaa jo et voi yhteisistä rahoista ostaa sitä shampoota mitä haluat! Meillä yhteiset rahat jo yli 10v. ja ei koskaan mitään nurinaa! Kumpikin ostaa mitä tuntee tarvitsevansa! Isommista asioista jutellaan. Yhteinen on myös säästötili. Talot ja autot maksettu yhdessä ja jos ero tulee niin eikun kahtia! Kumpikin olemme kantaneet kortemme kekoon voimiemme mukaan yhteisen edun nimissä!

jakojäännös kirjoitti:

kuulostaa jo et voi yhteisistä rahoista ostaa sitä shampoota mitä haluat! Meillä yhteiset rahat jo yli 10v. ja ei koskaan mitään nurinaa! Kumpikin ostaa mitä tuntee tarvitsevansa! Isommista asioista jutellaan. Yhteinen on myös säästötili. Talot ja autot maksettu yhdessä ja jos ero tulee niin eikun kahtia! Kumpikin olemme kantaneet kortemme kekoon voimiemme mukaan yhteisen edun nimissä!

Lue lisää

Hienoa, että teillä yhteinen tili toimii ilman nurinaa. Olen vain läheltä nähnyt, miten se ei aina toimi ilman riitoja. Jompi kumpi tienaa lähes aina enemmän, jolloin toiselle voi tulla "siipeilijäfiilis" kun ei ole yhtä paljon laittaa yhteiselle tilille. Toinen taas ei halua kustantaa huonotuloisemman "turhat" ostokset, jolloin riita on valmis. Hienoa, että voit ostaa mitä haluat ilman, että kumppanisi puuttuu siihen!

Teillä tulot menevät ilmeisesti tasan, teillä on lapsia tai teillä ei haittaa, että toinen tuo vähemmän rahaa tilille, kerta ilman riitoja olette päässeet. Hieno homma!

Meillä ei ole vielä yhteistä taloa tai autoa, mutta muut isot hankinnat on tehty yhteisesti. En näe syytä kulujen puolittamiselle, vaikka rahat ovat eri tileillä. Meillä kulut jaetaan maksukyvyn mukaan, se, jolla on enemmän rahaa maksaa suuremman osan yhteisistä menoista (olemme vielä hetken opiskelijoita). Näin molemmille jää hieman omaa rahaa, jolla kustantaa omat menot.

Onnea teille, toivottavasti teillä ei tulevaisuudessakaan tule riitoja niinkin pienestä asiasta kuin rahasta.

jakojäännös kirjoitti:

kuulostaa jo et voi yhteisistä rahoista ostaa sitä shampoota mitä haluat! Meillä yhteiset rahat jo yli 10v. ja ei koskaan mitään nurinaa! Kumpikin ostaa mitä tuntee tarvitsevansa! Isommista asioista jutellaan. Yhteinen on myös säästötili. Talot ja autot maksettu yhdessä ja jos ero tulee niin eikun kahtia! Kumpikin olemme kantaneet kortemme kekoon voimiemme mukaan yhteisen edun nimissä!

Lue lisää

Tuo viestisi ensimmäinen lause ei avautunut minulle vasta kuin nyt (oli hämäävä kirjoitusvirhe).

En sano ettenkö voisi ostaa mitä shampoota haluan jos rahat olisi yhteiset, en vain näe syytä yhdistää tilejä. Näin säästymme ainakin joiltakin riidoilta, minä en tiedä paljonko miehellä menee rahaa turhuuksiin, ja se ei tiedä että shampooni maksaa yli 20e... En usko, että hän kieltäisi minulta shampooni (varsinkaan kun minulla on tällä hetkellä suuremmat tulot), mutta miksi yhdistää tilejä turhaan, kun ei kahdestakaan tilistä ole suurempaa vaivaa?

jakojäännös kirjoitti:

kuulostaa jo et voi yhteisistä rahoista ostaa sitä shampoota mitä haluat! Meillä yhteiset rahat jo yli 10v. ja ei koskaan mitään nurinaa! Kumpikin ostaa mitä tuntee tarvitsevansa! Isommista asioista jutellaan. Yhteinen on myös säästötili. Talot ja autot maksettu yhdessä ja jos ero tulee niin eikun kahtia! Kumpikin olemme kantaneet kortemme kekoon voimiemme mukaan yhteisen edun nimissä!

Lue lisää

jos teidän rahoista riittää kaikkeen "mitä tuntee tarvitsevansa" :D! Minä taas tiedän, että tunnen tarvitsevani kaikenlaista, mitä en saa ostetuksi kuin omasta osuudestani pitkään säästämällä (esim. oma kannettava, kaupunkilomamatkat)! Minua taas ei kiinnosta rahoittaa mieheni kalastusharrastusta (toki kiinnostaisi, jos rahaa olisi kaikkeen!); siihen saa uppoamaan järkyttävän paljon euroja.

"Yhteiset" rahat sopivat sellaisille, joiden kiinnostuksen kohteet ovat melkoisen samantasoisia ja samanlaisia. Ellei sitten ole tolkuttomasti rahaa käytössä.

Sanna kirjoitti:

Kuten jo sanoin, meillä rahat käytetään pääosin yhteiseen elämään: vuokraan, ruokaan, laskuihin, sisustukseen ja yhteisiin menoihin. Vaikka rahat makavat kahdella eri tilillä, ne käytetään kuin yhteiset. Eli, yhteiset menot ensiksi.

Mekin olemme oppineet rahaa käyttämään jo kotoa, enkä minä halua omaa tiliä jotta jäisi rahaa shoppailuun. En vain ole keksinyt miksi rahojen pitäisi olla yhteisellä tilillä, kun tästäkään järjestelystä ei ole ongelmia. Molempien vahnemmatkin elävät tällä järjestelyllä, palkat ja muut etuudet tulevat omille tilille. Enkä ole koskaan nähnyt vanhempieni tappelevan rahasta.

Teillä ei sitten kuluteta turhaan, hyvä niin. Onko teillä koskaan keskusteltu rahan käytöstä tai siitä, mihin yhteiset rahat menee? Minä en halua joutua tilanteeseen, jossa joudun "kyttäämään" mieheni rahan menoa tai pakottamaan hänet priorisoimaan enkä myöskään halua selittää, mihin käytän osan palkastani.

Hyvin sujuu, vaikkei rahat ole yhteisellä tilillä. Ikinä emme ole tapelleet rahasta, vaikkei sitä aina ole molemmillä tileillä ollut.

Lue lisää

Kyllähän sitä välillä budjettia laskelmoidessa mietitään mihin ne rahat menee. Yleensä ne menee mihin milloinkin tarvitaan.

Kun muutimme yhteen, alussa mies oli paljon viikkoja pois kotoa, joten oli käytännöllisempää, että minä availin laskut ja tsekkasin menoja ja siitä sitten jäi myös se tapa, että rahat pistetään mihin tarvitaan. Eli jos toinen tarvitsee uusia vaatteita tai harrastusvälineitä, niin menee ja ostaa ne. Yleensä tarkistaen, että minkäslaisia rahamenoja on tiedossa, että ostanko nyt vai vasta seuraavana palkkapäivänä. Ei ole kumpikaan joutunut kyttäämään mihin rahat menee. Käytännössä ne menee ns. pakollisiin menoihin ja jos jotain jää jäljelle, sitten on yhteiset menot joita niillä kustannetaan. Ja juuri nyt vauva painotteisia menoja :D

Eri tilit on toki ok, ihan miten kukin tykkää, itse vaan ollaan huomattu että on helpompaa kun näkee saldon samalta tililtä eikä tartte kysellä että minkäs verran sun tilillä on nyt rahaa kun olis tämä ja tämä lasku ja sitten pitäs ostaa sitä ja tätä.. eli ei olla vielä niin varakkaita, että tuota ylimääräistä olis hirveästi.

Riina42 kirjoitti:

jos teidän rahoista riittää kaikkeen "mitä tuntee tarvitsevansa" :D! Minä taas tiedän, että tunnen tarvitsevani kaikenlaista, mitä en saa ostetuksi kuin omasta osuudestani pitkään säästämällä (esim. oma kannettava, kaupunkilomamatkat)! Minua taas ei kiinnosta rahoittaa mieheni kalastusharrastusta (toki kiinnostaisi, jos rahaa olisi kaikkeen!); siihen saa uppoamaan järkyttävän paljon euroja.

"Yhteiset" rahat sopivat sellaisille, joiden kiinnostuksen kohteet ovat melkoisen samantasoisia ja samanlaisia. Ellei sitten ole tolkuttomasti rahaa käytössä.

Lue lisää

ostaa kalliimpaa, käydä useammin ulkomailla, tehdä enemmän..jne. Meillä nuo vaateet ovat vain tämmöisiä pikkujuttuja ja jonkin verran tällä kulutuksella jää säästöön. Pitää osata molempien suhteuttaa menot tuloihin. Kumpikin kyllä näkee mihin rahat on mennyt. Tuli vain mieleen että miksi pitäisi olla eri tilit? Minä aiankin koen että perhe on tärkein ja etusijalla omiin kulutushaluihini verrattuna. Jos jaamme vuoteemme niin emme rahojamme?

jakojäännös kirjoitti:

ostaa kalliimpaa, käydä useammin ulkomailla, tehdä enemmän..jne. Meillä nuo vaateet ovat vain tämmöisiä pikkujuttuja ja jonkin verran tällä kulutuksella jää säästöön. Pitää osata molempien suhteuttaa menot tuloihin. Kumpikin kyllä näkee mihin rahat on mennyt. Tuli vain mieleen että miksi pitäisi olla eri tilit? Minä aiankin koen että perhe on tärkein ja etusijalla omiin kulutushaluihini verrattuna. Jos jaamme vuoteemme niin emme rahojamme?

Lue lisää

Rahoja voi jakaa vaikkei ne olekaan samalla tilillä. Meillä oli pari kesää sitten tilanne, jossa mies ei saanut kesätöitä vaan opiskeli kesän, minä taas olin hyväpalkkaisessa työssä. Käytettiin siis minun palkkani yhteisiin menoihin, mieheni käytti pientä opintotukeaan lähinnä omiin menoihin ja ruoan ostamiseen.

En ole koskaan ymmärtänyt tuota vuode-pankkitili -vertailua. Mitä väliä sillä on, missä rahat makaavat kunhan ne ovat käytössä yhteisesti? Mitä väliä, vaikka palkkani tulee omalle tililleni jos se käytetään meidän perheemme eteen ja meidän hyvinvoinnin edistämiseen? Perhe on tärkeämpi kuin raha, siinä olet täysin oikeassa, en vain ymmärrä tätä totaalista "me-ajattelua", jossa kaiken on oltava totaalisen yhteistä. Vielä kaameampana pidän ajatusta jossa on omat tilit ja yhteinen tili, jonne molempien on laitettava saman suuruinen summa kuukaudesta, tuloista riippumatta. Oikein puistattaa tuommoinen epäreilu tilanne.

Ja hei! Ostatte ilmeisesti toistenne lahjat käteisellä, kerta molemmilla on pääsy tilille ja pystyy näkemään, missä sitä korttia on höylätty. Vai miten olette ratkaisseet tämän "ongelman"?

Sanna kirjoitti:

Hienoa, että teillä yhteinen tili toimii ilman nurinaa. Olen vain läheltä nähnyt, miten se ei aina toimi ilman riitoja. Jompi kumpi tienaa lähes aina enemmän, jolloin toiselle voi tulla "siipeilijäfiilis" kun ei ole yhtä paljon laittaa yhteiselle tilille. Toinen taas ei halua kustantaa huonotuloisemman "turhat" ostokset, jolloin riita on valmis. Hienoa, että voit ostaa mitä haluat ilman, että kumppanisi puuttuu siihen!

Teillä tulot menevät ilmeisesti tasan, teillä on lapsia tai teillä ei haittaa, että toinen tuo vähemmän rahaa tilille, kerta ilman riitoja olette päässeet. Hieno homma!

Meillä ei ole vielä yhteistä taloa tai autoa, mutta muut isot hankinnat on tehty yhteisesti. En näe syytä kulujen puolittamiselle, vaikka rahat ovat eri tileillä. Meillä kulut jaetaan maksukyvyn mukaan, se, jolla on enemmän rahaa maksaa suuremman osan yhteisistä menoista (olemme vielä hetken opiskelijoita). Näin molemmille jää hieman omaa rahaa, jolla kustantaa omat menot.

Onnea teille, toivottavasti teillä ei tulevaisuudessakaan tule riitoja niinkin pienestä asiasta kuin rahasta.

Lue lisää

itsenäisyyttä että ihan oma tili! Itsenäisyyttä on sopeuttaa rahankäyttö menoihin ja saada tasapaino aikaan tuloihin ja menoihin! Silloin ei ole velkojia tai tarvitse vippailla! Totta kyllä, aina joutuu ottamaan myös muiden tarpeet huomioon, oli oma tili tai ei! Olen siis aika perhekeskeinen ja asetan perheen yhteisen edun oman etuni edelle! Muistelen että, enemmän olin riipuvainen taloudellisesti muista poikamies aikanani, kun rahankäyttöni oli holtitonta! Yhteenmennessämme mietin enemmän ehkä vuoteen jakamista kuin rahojen! No tämä ei ehkä sovi kaikille mutta ainakin sitä kannattaa kokeilla!

Sanna kirjoitti:

Rahoja voi jakaa vaikkei ne olekaan samalla tilillä. Meillä oli pari kesää sitten tilanne, jossa mies ei saanut kesätöitä vaan opiskeli kesän, minä taas olin hyväpalkkaisessa työssä. Käytettiin siis minun palkkani yhteisiin menoihin, mieheni käytti pientä opintotukeaan lähinnä omiin menoihin ja ruoan ostamiseen.

En ole koskaan ymmärtänyt tuota vuode-pankkitili -vertailua. Mitä väliä sillä on, missä rahat makaavat kunhan ne ovat käytössä yhteisesti? Mitä väliä, vaikka palkkani tulee omalle tililleni jos se käytetään meidän perheemme eteen ja meidän hyvinvoinnin edistämiseen? Perhe on tärkeämpi kuin raha, siinä olet täysin oikeassa, en vain ymmärrä tätä totaalista "me-ajattelua", jossa kaiken on oltava totaalisen yhteistä. Vielä kaameampana pidän ajatusta jossa on omat tilit ja yhteinen tili, jonne molempien on laitettava saman suuruinen summa kuukaudesta, tuloista riippumatta. Oikein puistattaa tuommoinen epäreilu tilanne.

Ja hei! Ostatte ilmeisesti toistenne lahjat käteisellä, kerta molemmilla on pääsy tilille ja pystyy näkemään, missä sitä korttia on höylätty. Vai miten olette ratkaisseet tämän "ongelman"?

Lue lisää

Välillä käteisellä, välillä visalla. Visan lasku tulee vasta kuukauden päästä jolloin lahjat on jo annettu ;)

morsian. kirjoitti:

Kyllähän sitä välillä budjettia laskelmoidessa mietitään mihin ne rahat menee. Yleensä ne menee mihin milloinkin tarvitaan.

Kun muutimme yhteen, alussa mies oli paljon viikkoja pois kotoa, joten oli käytännöllisempää, että minä availin laskut ja tsekkasin menoja ja siitä sitten jäi myös se tapa, että rahat pistetään mihin tarvitaan. Eli jos toinen tarvitsee uusia vaatteita tai harrastusvälineitä, niin menee ja ostaa ne. Yleensä tarkistaen, että minkäslaisia rahamenoja on tiedossa, että ostanko nyt vai vasta seuraavana palkkapäivänä. Ei ole kumpikaan joutunut kyttäämään mihin rahat menee. Käytännössä ne menee ns. pakollisiin menoihin ja jos jotain jää jäljelle, sitten on yhteiset menot joita niillä kustannetaan. Ja juuri nyt vauva painotteisia menoja :D

Eri tilit on toki ok, ihan miten kukin tykkää, itse vaan ollaan huomattu että on helpompaa kun näkee saldon samalta tililtä eikä tartte kysellä että minkäs verran sun tilillä on nyt rahaa kun olis tämä ja tämä lasku ja sitten pitäs ostaa sitä ja tätä.. eli ei olla vielä niin varakkaita, että tuota ylimääräistä olis hirveästi.

Lue lisää

Jokainen tyylillään, näinhän se on, jollekin sopii paremmin yhteinen tili, toisille erillisistä tileistä ei ole haittaa (kuten meille ja meidän vanhemmille).

Pakko myöntää, ettei meillä vielä ole kovin suuria menoja (ei lainanlyhennyksiä, ei vauvoja) mutta silti ei ole koskaan tarvittu tarkistaa, paljonko toisella on rahaa. Rahat ovat helposti riittäneet, joten kummallista jos enemmän tienaavilla (eli päätoimisesti työssäkäyvillä) ne ei riitä :)

Me maksamme vuokran kokonaisuudessaan vuorokuukausina, kuten jo aiemmin kerroin. Maksamme omat puhelinlaskumme ja muut omat laskumme (lehdet, ammattiliitot, salijäsenyydet...). Muiden yhteisten laskujen kohdalla (sanomalehti, sähkö, vakuutukse...) se maksaa, joka ehtii. Jos laskuja on samalle ajalle useampia, ne jaetaan suht tasan (jos siis tulomme ovat sillä hetkellä tasan). Kaupassakin maksamme ruoat pääsääntöisesti noin joka toinen kerta, edelleen niin, että se maksaa joka ehtii ja haluaa :)

Emme pahemmin keskustele rahoista, suurempia hankintoja tosin suunnitellaan yhdessä, ja hyvin on silti mennyt ja rahat riittäneet.

Onnea teille ja vauvallenne!

jakojäännös kirjoitti:

itsenäisyyttä että ihan oma tili! Itsenäisyyttä on sopeuttaa rahankäyttö menoihin ja saada tasapaino aikaan tuloihin ja menoihin! Silloin ei ole velkojia tai tarvitse vippailla! Totta kyllä, aina joutuu ottamaan myös muiden tarpeet huomioon, oli oma tili tai ei! Olen siis aika perhekeskeinen ja asetan perheen yhteisen edun oman etuni edelle! Muistelen että, enemmän olin riipuvainen taloudellisesti muista poikamies aikanani, kun rahankäyttöni oli holtitonta! Yhteenmennessämme mietin enemmän ehkä vuoteen jakamista kuin rahojen! No tämä ei ehkä sovi kaikille mutta ainakin sitä kannattaa kokeilla!

Lue lisää

Kuka on puhunut veloista tai vipeistä? Meillä kummallakaan ei ole velkaa (edes opintolainaa) eikä vippejä tarvitse ottaa. Me olemme itsenäisiä aikuisia, ja molemmilla on rahankäyttö hallinnassa. Sinustako yhteinen tili on ainoa rahankäyttömuoto parisuhteessa?

Minäkin asetan perheeni (eli minun ja mieheni) hyvinvoinnin omien etujeni edelle. Sama tekee mieheni, tämä on tullut todetuksi molempien osalta semmosina kesinä, jolloin vain toinen on saanut kesätöitä. Meillä rahat ei ole jaettuna minun ja sinun rahoihin, vaikka ne ovat eri tileillä. Ne käytetään yhteisesti perheemme edistämiseen, ja tulot jaetaan tasan - maksukyvyn mukaan.

Meillä rahankäyttö ei ole koskaan ollut holtitonta, ei kummallakaan. Kiitos siitä kuuluu vanhemmillemme, jotka ovat kasvattaneet meitä vastuullisiksi ja taloudellisiksi ihmisiksi.

En aio kokeilla yhteisiä tilejä, miehenikään ei sitä halua. Joten kiitos, mutta ei kiitos, me jatkamme tällä menetelmällä.

Sanna kirjoitti:

Jokainen tyylillään, näinhän se on, jollekin sopii paremmin yhteinen tili, toisille erillisistä tileistä ei ole haittaa (kuten meille ja meidän vanhemmille).

Pakko myöntää, ettei meillä vielä ole kovin suuria menoja (ei lainanlyhennyksiä, ei vauvoja) mutta silti ei ole koskaan tarvittu tarkistaa, paljonko toisella on rahaa. Rahat ovat helposti riittäneet, joten kummallista jos enemmän tienaavilla (eli päätoimisesti työssäkäyvillä) ne ei riitä :)

Me maksamme vuokran kokonaisuudessaan vuorokuukausina, kuten jo aiemmin kerroin. Maksamme omat puhelinlaskumme ja muut omat laskumme (lehdet, ammattiliitot, salijäsenyydet...). Muiden yhteisten laskujen kohdalla (sanomalehti, sähkö, vakuutukse...) se maksaa, joka ehtii. Jos laskuja on samalle ajalle useampia, ne jaetaan suht tasan (jos siis tulomme ovat sillä hetkellä tasan). Kaupassakin maksamme ruoat pääsääntöisesti noin joka toinen kerta, edelleen niin, että se maksaa joka ehtii ja haluaa :)

Emme pahemmin keskustele rahoista, suurempia hankintoja tosin suunnitellaan yhdessä, ja hyvin on silti mennyt ja rahat riittäneet.

Onnea teille ja vauvallenne!

Lue lisää

Niin tuota, mekin olemme tällä hetkellä päätoimisia opiskelijoita..! Todellakin odotan sitä aikaa, kun molemmat ovat töissä (mies valmistuu kohta ja menee töihin, minä jään mammalomalle) jolloin rahat riittävät niihin perusasioihin helposti ja sitten jää vielä ylikin. Sitä ihmettelen itsekin, jos töissä käyvillä ihmisillä rahat eivät riitä. Haaveilen siitä ajasta, kun rahaa jää puhtaana käteen melkein 3000 euroa :O Noh, jokunen vuosi vielä!

Sanna kirjoitti:

Rahoja voi jakaa vaikkei ne olekaan samalla tilillä. Meillä oli pari kesää sitten tilanne, jossa mies ei saanut kesätöitä vaan opiskeli kesän, minä taas olin hyväpalkkaisessa työssä. Käytettiin siis minun palkkani yhteisiin menoihin, mieheni käytti pientä opintotukeaan lähinnä omiin menoihin ja ruoan ostamiseen.

En ole koskaan ymmärtänyt tuota vuode-pankkitili -vertailua. Mitä väliä sillä on, missä rahat makaavat kunhan ne ovat käytössä yhteisesti? Mitä väliä, vaikka palkkani tulee omalle tililleni jos se käytetään meidän perheemme eteen ja meidän hyvinvoinnin edistämiseen? Perhe on tärkeämpi kuin raha, siinä olet täysin oikeassa, en vain ymmärrä tätä totaalista "me-ajattelua", jossa kaiken on oltava totaalisen yhteistä. Vielä kaameampana pidän ajatusta jossa on omat tilit ja yhteinen tili, jonne molempien on laitettava saman suuruinen summa kuukaudesta, tuloista riippumatta. Oikein puistattaa tuommoinen epäreilu tilanne.

Ja hei! Ostatte ilmeisesti toistenne lahjat käteisellä, kerta molemmilla on pääsy tilille ja pystyy näkemään, missä sitä korttia on höylätty. Vai miten olette ratkaisseet tämän "ongelman"?

Lue lisää

Eipä sitä kortin käyttöä automaattisesti automaatilta näe, eikä erityisemmin tule katseltua niitä tiliotteita, että missä ja minkä verran sitä korttia on käytetty, ei siis ongelmaa :D

en saattanu haluta.

paskaisesti kun sanoin että on pariskuntia joilla on yhteiset tilit. ehdotin myös että mennään äärimmäisyyksiin maksetaa omat ruoat tästä lähtien ja kumpiki laittaa omat ruoat, pesee omat pyykit jne. eipä se poloinen kauaa sitä jaksais.muttä kiitti kun vastailitte, tässähän masentuu vaan lisää kun kuulostaa et muual miehet ymmärtää joustaa jne. mutta koetamme saada asiat kuntoon eroamatta....joo vauva täyttää 7kk että silleen.

eli molempien tilit tulevat yhteiselle tilille, jonne molempien pankkikortit on ohjattu. Sieltä sitten hoidetaan kaikki, eikä ole väliä kummalla pankkikortilla maksaa... Mitä jää yli, niin kumpikin voi ostaa mitä haluaa. Molemmat osaamme käyttää rahaa omiin asioihimme siten, että molemmat saavat tehtyä henkilökohtaisiakin hankintoja tasapuolisesti. Helppo homma, ei riitoja niinkin vanhasta aiheesta kuin raha.

nauroi kirjoitti:

paskaisesti kun sanoin että on pariskuntia joilla on yhteiset tilit. ehdotin myös että mennään äärimmäisyyksiin maksetaa omat ruoat tästä lähtien ja kumpiki laittaa omat ruoat, pesee omat pyykit jne. eipä se poloinen kauaa sitä jaksais.muttä kiitti kun vastailitte, tässähän masentuu vaan lisää kun kuulostaa et muual miehet ymmärtää joustaa jne. mutta koetamme saada asiat kuntoon eroamatta....joo vauva täyttää 7kk että silleen.

Lue lisää

Ei minulla ja avomiehellänikään ole yhteistä tiliä, tuskin tuleekaan. Meidän molempien vanhemmat ovat eläneet avioliitossa 23 ja 27v, ilman yhteisiä tilejä. Raha-asioita voi hoitaa muullakin tavalla kuin yhdistämällä ne yhdellä tilille (joka minun näkemäni perusteella johtaa useammin riitoihin kuin erilliset tilit).

Älä pese miehesi pyykit jos hän ei osaa sitä arvostaa, älä osta hänen lempiruokiaan vaan tee vaikkapa halpaa puuroa tai makaroonivelliä viikon. Jos keskustelu ei auta, on käytettävä järempiä aseita. Sinä olet kotona ja hoidat teidän yhteistä lasta, lisäksi osallistut yhteisiin menoihin kykysi mukaan, joten missä ongelma? Tietääköhän miehesikään mikä tässä nyt loppujen lopuksi on kiistojen aiheena?

nauroi kirjoitti:

paskaisesti kun sanoin että on pariskuntia joilla on yhteiset tilit. ehdotin myös että mennään äärimmäisyyksiin maksetaa omat ruoat tästä lähtien ja kumpiki laittaa omat ruoat, pesee omat pyykit jne. eipä se poloinen kauaa sitä jaksais.muttä kiitti kun vastailitte, tässähän masentuu vaan lisää kun kuulostaa et muual miehet ymmärtää joustaa jne. mutta koetamme saada asiat kuntoon eroamatta....joo vauva täyttää 7kk että silleen.

Lue lisää

Jokainen perhe tekee omalla tavallaan. Ja toisille sopii toinen tapa paremmin kuin toisille !

kahdella tilillä....

muutaman kerran tullut sellainen olo että lusmuilen vaan täällä..että millään ei ole merkitystä mitä minä koetan sitten tämän kaiken eteen tehdä.
kuitenkin aina jostain kaivan rahaa että saan ruoan miehelle ja lapselle.
en mä tiedä, kyllä mä olen miettynyt kaikkea mahdollista. kyllä meillä muuten on hyviä hetkiä mutta kun vuokranmaksu päivä koettaa niin haluisin vaan hävitä vaan kun häpeän tunne on sanoinkuvaamaton..kun se on se vuokra vaan mikä nyppii! mutta eiköhän se sitten nyppisi sekin jos joutuis ruoat ostamaan...mä tosiaan viimeks eilen laskin että jos maksettaisiin kaikki puoleksi mulla ei jää mitään käteen..että siinävaiheessa mies joutuis maksamaan mun laskuja.ja tulisi taas sama tilanne että hän joutuu maksamaan kaiken...yhdenkerran hän maksoi puhelilaskuni (itse halusi sen maksaa ja siitä sitten kuulinkin kuinka hän on maksanut taas kaikki laskuni...!!!!!)
olen karsinut kaikki lehdet pois, miettinyt että tarvitsee varmaan salikorttikin lopettaa..harmittaa vaan siitä luopua, kallis se on kuin mikä,mutta ainoa paikka minne pääsen tästä kämpästä edes hetkeksi pois.
joo stressi on valtava, mutta pakko on jaksaa.muutamat kyyneleet olen valuttanut kun olen miettinyt että ehkä tulevaisuus tuo tullessaan sen onnen kun saan makseettua kaiken puoliksi, eikä mistään tule enää sanomista....jos pinna ei katkea sitä ennen....mieheni on itsekeskeinen sen olen huomannut monessakin asiassa.hän on muuttanut suoraan äitinsä helmoista mun kanssa yhteen, välillä tuntuu että mä olen sille se varaäiti....olen käskenyt sitä painumaan takasin kotiinsa, mutta ei ole lähtenyt ei. ei olla erottu vaikka moni olis varmaan lähtenyt jo aikaa sitten..juu olen raivonnut että on niin helvetin hienoa ettei tässä talossa ainakaan arvostusta tipu ja kyllä se pitää mua itsestäänselvyytenä ja odottaa ja tietää että mä hoidan kaiken.olen kai itsekkin jumittanut ja jäänyt odottamaan että mies vähän aikuistuisi, mutta....mutta kiitos vielä kommenteista, tekisi mieleni näyttää nämä kommentit miehelle, mutta sen jälkeen hän syyttäs mua nolaamisesta oletan.

tässä muutaman kirjoitti:

muutaman kerran tullut sellainen olo että lusmuilen vaan täällä..että millään ei ole merkitystä mitä minä koetan sitten tämän kaiken eteen tehdä.
kuitenkin aina jostain kaivan rahaa että saan ruoan miehelle ja lapselle.
en mä tiedä, kyllä mä olen miettynyt kaikkea mahdollista. kyllä meillä muuten on hyviä hetkiä mutta kun vuokranmaksu päivä koettaa niin haluisin vaan hävitä vaan kun häpeän tunne on sanoinkuvaamaton..kun se on se vuokra vaan mikä nyppii! mutta eiköhän se sitten nyppisi sekin jos joutuis ruoat ostamaan...mä tosiaan viimeks eilen laskin että jos maksettaisiin kaikki puoleksi mulla ei jää mitään käteen..että siinävaiheessa mies joutuis maksamaan mun laskuja.ja tulisi taas sama tilanne että hän joutuu maksamaan kaiken...yhdenkerran hän maksoi puhelilaskuni (itse halusi sen maksaa ja siitä sitten kuulinkin kuinka hän on maksanut taas kaikki laskuni...!!!!!)
olen karsinut kaikki lehdet pois, miettinyt että tarvitsee varmaan salikorttikin lopettaa..harmittaa vaan siitä luopua, kallis se on kuin mikä,mutta ainoa paikka minne pääsen tästä kämpästä edes hetkeksi pois.
joo stressi on valtava, mutta pakko on jaksaa.muutamat kyyneleet olen valuttanut kun olen miettinyt että ehkä tulevaisuus tuo tullessaan sen onnen kun saan makseettua kaiken puoliksi, eikä mistään tule enää sanomista....jos pinna ei katkea sitä ennen....mieheni on itsekeskeinen sen olen huomannut monessakin asiassa.hän on muuttanut suoraan äitinsä helmoista mun kanssa yhteen, välillä tuntuu että mä olen sille se varaäiti....olen käskenyt sitä painumaan takasin kotiinsa, mutta ei ole lähtenyt ei. ei olla erottu vaikka moni olis varmaan lähtenyt jo aikaa sitten..juu olen raivonnut että on niin helvetin hienoa ettei tässä talossa ainakaan arvostusta tipu ja kyllä se pitää mua itsestäänselvyytenä ja odottaa ja tietää että mä hoidan kaiken.olen kai itsekkin jumittanut ja jäänyt odottamaan että mies vähän aikuistuisi, mutta....mutta kiitos vielä kommenteista, tekisi mieleni näyttää nämä kommentit miehelle, mutta sen jälkeen hän syyttäs mua nolaamisesta oletan.

Lue lisää

Täytyy kyllä sanoa että sympatiani ovat puolellasi, mutta myös, jos ihan ilkeäksi ruvetaan, voisin sanoa että itsepä olet soppasi keittänyt. Tarkoitan siis että tunnen myötätuntoa sinua kohtaan, mutta et voi väittää ettet omilla valinnoillasi olisi joutunut tuohon tilanteeseen?

No tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten sinun tulee vain keskittyä siihen miten tästä eteenpäin. Ja tässäpä pieni pläjäys todellisuutta: miehesi ei tule muuttumaan. Näin valitettavasti on. Jos hän edes yrittäisi, siihen voisi olla mahdollisuus, mutta tekstiesi perusteella hänen mielestään teillä ei ole edes ongelmaa? Kyllä taidat olla tekemisissä sellaisen itserakkaan paskan kanssa, jolla ei ole mitään tajua terveen parisuhteen perusasioista.

Meillä olen itse jo työelämässä, kun taas mieheni vielä opiskelee. On siis ihan loogista, että minä käytän enemmän rahaa yhteiseloomme. Ei siitä ole ollut missään vaiheessa epäilystäkään!! Ja vastavuoroisesti tiedän sen että kun mieheni valmistuu ja pääsee työelämään, hän tulee kyllä "korvaamaan" opiskeluaikansa tilanteen viimeistään silloin kun itse, jos luoja suo, jään äitiyslomalle. Sitä se on eläminen parisuhteessa, kaikki on yhteistä. Ja muutenkin pääasiana on saada rakkaansa elämä mukavaksi ja helpoksi - miksi pilata yhteinen aika tappelemalla rahasta?