Ystäväksi...

Tänään taas niitä päiviä, kun tuntuu että kaikki elävä on kadonnut ympäriltäni ja todella kurja ja yksinäinen olo. Olen seurustellut kolme vuotta ulkom.miehen kanssa kenestä en hirveesti seuraa saa mihinkään.Hyvä jos hän viitsii kerran viikossa edes käymään luonani.Eroaminen hänestä on vain enää ajan kysymys.Kaikki ystävät ovat tahoillaan avo-tai avioliitossa ja heilläkään ei enää riitä aikaa kanssani jakamaan.Joskus tuntuu niin turhauttavalta kaikki.Asun uudenmaan läänissä ja nyt olisi uudet ystävät enemmän kuin tervetulleita elämääni.

Laitahan mailiosoitteesi tähän tähän niin pistän sulle postia.

Itsekin erosin äskettäin.. Se ei ole helppoa vaikka olisi ystäviäkin, yksin siitä ei selviä kukaan.

Hei.Kun erosin aikoinaan,niin ystävätkin kaikkosi,
pelkäsivät ehkä,että olen vaaraksi omille suhteil
leen.Nykyaikana on vaikeaa saada uusia ystäviä,
kokemusta on.
Onneksi aurinko paistaa ja kevät on tulossa.
Tsemppiä sinulle.