ero

Kokemuksesta voin sanoa että kannattaa harkita vakavasti eroa.

Tiedän monia tapauksia,ja on oma kokemus vielä pohjalla ettei kannata tuhlata molempien elämää pelkästään sen vuoksi että on lapsia.
Lapset vaistoaa ettei kaikki ole hyvin,ja lopulta se loppu tulee kumminkin suhteelle.

Olin itse naimisissa ja muutaman vuoden jälkeen suhteemme oli pelkkä siskon ja veljen kaveruus suhde joka piti kulisseja yllä.
Kaikki kuvittelivat että meillä menee upeasti,sitä oppi näyttelemään kaveri porukoissa tai sukulaisissa .
Olimme 14vuotta yhdessä,joista 11vuotta ihan velvollisuuden tunteesta.
Kaikki kurssit ym. toiminta antoi uutta perspektiiviä ja loi tavallaan aina muutaman valheellisen lisä vuoden..

Lasten takia jaksettiin,ja kumpikin ajatteli mielessään ettei voi jättää toista pulaan..
Sitä vuosi vuodelta kiintyi toiseen sisarmaisesti rakastaen,ja pelottavalta se tuntui ajatella jos toista ei olisi enää,ennen kaikkea turvattomalta..

Totuus on,jos suhde on viilennyt,eikä toinen enää sytytä millään tavalla ei pelkkä turvallisuus kanna liittoa pitkään vaikka mitä tekisitte.
Toisaalta erottuamme lopulta kadun vaan sitä ettei me uskallettu tehdä ero päätöstä aiemmin,sitä jälken päin huomasi kuinka oli tuhlannut omaa elämäänsä odottamalla ihmettä.
Nyt on kaikilla hyvä,lapsilla onnelliset vanhemmat ja elämä hymyilee.