Sitä tavallista tarinaa kai taas. Olen 27v, poikakaveri on vuoden vanhempi, seurusteltu ollaan n. 2,5 vuotta. Suhteita on poikakaverilla takana kolme 2-3 vuotta kestänyttä suhdetta, minulle tämä on ensimmäinen todella vakava juttu. Ongelmana on nyt se, että poikakaveri alkaa ottamaan hieman etäisyyttä, ja sanoo, että osa hänestä ei oikein tiedä haluaako olla mun kanssa. (mutta suurempi osa kuulemma haluaa..) Välillä tuo puhuu yhteenmuutosta ja välillä yhteisten kesälomamatkojen peruuttamisesta. Mä olisin valmis perustamaan perheen tämän ihmisen kanssa. Tälläinen epävarmuus tuntuu kauhealta ja en oikein tiedä pitäisikö mun jaksaa uskoa, että kyllä se saa ajatuksensa järjestykseen ja päättää haluta olla yhdessä, vai pitäisikö sitä henkisesti jo alkaa valmistelemaan eroa.
Koko suhde on ollut tähän asti todella "helppo". Tullaan hyvin toimeen, yhdessä on mukavaa, jutellaan, halitaan, seksi toimii, riitojakaan ei ole. Eli kaikin puolin mulle unelmien suhde, mutta poikakaveri ilmeisesti haluaa vielä jotain enemmän. Mitä se enemmän on en tiedä, ja tuskin itsekään tietää. Minusta tuntuu, että tämä olisi nyt se hetki, kun täytyisi alkaa tekemään töitä parisuhteen eteen. Mutta kertokaa te jos tiedätte, että mitä se tarkoittaa? (Ja miten saan poikakaverinkin tajuamaan, että tästä ei tyttöystävä paljoa vaihtamalla parane? :) )
Ahdistaa.
Koko suhde on ollut tähän asti todella "helppo". Tullaan hyvin toimeen, yhdessä on mukavaa, jutellaan, halitaan, seksi toimii, riitojakaan ei ole. Eli kaikin puolin mulle unelmien suhde, mutta poikakaveri ilmeisesti haluaa vielä jotain enemmän. Mitä se enemmän on en tiedä, ja tuskin itsekään tietää. Minusta tuntuu, että tämä olisi nyt se hetki, kun täytyisi alkaa tekemään töitä parisuhteen eteen. Mutta kertokaa te jos tiedätte, että mitä se tarkoittaa? (Ja miten saan poikakaverinkin tajuamaan, että tästä ei tyttöystävä paljoa vaihtamalla parane? :) )
Ahdistaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
homma. Kaunis suhde rullaa hyvin, kuin aalloilla keinuis...
hallita sinua ja suhdettasi sillä, että hän pitää sinua koko ajan epävarmana tulevaisuudesta. Tällaiset ihmiset tekevät sitä kaikille ja aina. Saavat siitä tyydytystä, kun hallitsevat toista ihmistä. Näin on! Vaikka välillä meneekin hyvin, mies tekee sen joko tiedostamatta tai tietoisesti. Vaihda miestä!
...voi asia olla toisinkin. Ehkä suhteessa jokin seikka ei toimikaan niinkuin toinen osapuoli (mies) haluaisi tai toivoisi. Ehkä vaivaavaa asiaa ei vain saa sanottua, jottei loukkaisi toista tms. Ehkä asia on vaivannut tietoisesti tai jossain alitajunnassa jo pitkään ja tämä on luonut epävarmuuden tunnetta ja aiheuttanut sen, ettei yhteinen tulevaisuus näytäkään enää niin varmalta.
Ihan vaan omasta kokemuksesta kirjoittelen. Asioita ei aina ole ihan helppoa ottaa esille. Sitten ne jäävät vaivaamaan ja ajan myötä oma olotila muuttuu epävarmaksi.
avata se suu ja sanoa ääneen, vaikka asia vaikea olisikin. Eihän toinen mikään ajatustenlukija ole. Niinkauan kuin olet hiljaa, ei tilanteeseen mitään ratkaisua/muutosta tule. Onko se sitten parempi?
Sinun kannattaa mielestäni ottaa miesystävääsi hihasta kiinni ja pyyttää häntä istuutumaan hetkeksi kanssasi, ja puhukaa asioista.. Kysy mikä saa hänet tuntemaan epävarmuutta, ja yrittäkää ratkaista tilanne. Kerro omista tunteistani, mutta älä missään nimessä syytä häntä mistään. Yritä ymmärtää häntä.. Kyllä te vielä sen perheen perustatte.. :)
Ehkä hän vain kaipaa tilaa. Monesti miehet saatuaan sitä kaipaamaansa hengitystilaa, huomaavat, mitä saattavat menettää.
Aika väkinäistä roikkumista mieheltä, kun ei oikein tiedä mitä haluaa. Ajattelee varmaan, jos sittenkin löytyy vieläkin parempi muija, tai sitten sinkkuelämäkin kelpaisi. Mitä tahansa teetkin, niin älä muuta sen kanssa saman katon alle asumaan. Vituttaa vaan jälkeenpäin, kun on ihan tyhjän päällä, jos ero tulee.