lastensuojelu viranomaiset eivät usko isää, jos hän tekee ilmoituksen tai valittaa lastensa asioista.
Olen saanut sen kokea kuinka naispuoliset virkailijat ovat nenänvarttaan pitkin katselleet, että onks tuo täysin terve kun väittää tuollaista???
Heidän suhtautumisensa asiaan on emotionaalista äitiä kohtaan tai kenties feminismi nostaa päätänsä, ei nainen äitinä voi noin menetellä, he tuumivat...mitään ei asiassa tapahdu, se siirretään sujuvasti mappi ö:hön, mutta sitten kun jotain todella pahaa tapahtuu, on myöhäistä rykiä kun p..... on housussa...
Hanakasti ollaan yhteyksissä toisinpäin jos äiti on soitellut heille...
Olen saanut sen kokea kuinka naispuoliset virkailijat ovat nenänvarttaan pitkin katselleet, että onks tuo täysin terve kun väittää tuollaista???
Heidän suhtautumisensa asiaan on emotionaalista äitiä kohtaan tai kenties feminismi nostaa päätänsä, ei nainen äitinä voi noin menetellä, he tuumivat...mitään ei asiassa tapahdu, se siirretään sujuvasti mappi ö:hön, mutta sitten kun jotain todella pahaa tapahtuu, on myöhäistä rykiä kun p..... on housussa...
Hanakasti ollaan yhteyksissä toisinpäin jos äiti on soitellut heille...
Vastaukset 10
Vanhimmat
et parempaan päin oltais menty tässki asiassa mut jos on niin valitettavasti niin hemmetin vähän et ei näy missään.eli yhdyn edelliseen kirjoittajaan.tasa-arvohan lähtee jo siittä ku tasavertaisesa asemassa lapset menee aina äidille... että näin siinä sitä tasaravoa,,,,
Sossun huoltajuuspäätökset on aivan syvältä ja miehiä institutionaalisesti syrjiviä. Tämä johtuu siitä että sosiaalitanttojen hommiin hakeutuu säännönmukaisesti telaketjufemmareita, jotka olemattoman itsetuntonsa pönkittämiseksi haluavat päästä kyykyttämään miehiä huoltajuus- ja huostaanottopäätöksiä tehtäessä. Näissä ei todellakaan toteuteta lapsen tai yhteiskunnan kokonaisetua vaan sossutanttafemun infantiilia miesvihaista kiukuttelua. Tälläisen tanttaluuskan kiukuttelun kohteeksi joutunut mies luultavasti jättää ihan piruuttaan elatusapunsa maksamatta etenkin jos eksä on keksinyt insestipaskajuttuja miehestä prosessia vauhdittaakseen.
miehet käyttäytyvät siellä useimmin uhmaavasti ja syytelevästi.
Minun kumppani ainakin syytteli ja haukkui minua ja puhui kaikkea perätöntä vaikka emme muuta kuin sovimme tapaamisista. Aloin jo pelkäämään että hän yrittää viedä huoltajuudenkin kunnes alkoi arvostella sosiaaliviranomaistakin. Normaalisti niin fiksu mies oli aivan toinen. Ei ihme jos miesten näkökulma ei tule kuuluviin.
Meidän tapauksessamme ei ollut suurtakaan kiihkoa. Ex:ä vain oli laatinut n. satakohtaisen haukkumakirjeen, jonka ositin valheeksi joka osin. Läpi meni silti. Tasapuolista?
Epäilen tuota tanttuutta. Ei sillä, etteikö sellaisia naisia olisi, meitä on moneksi. ;-)
Mutta kysymys voi olla jostain naisille sisäänrakentuneesta ajatusvirheestä, että naiset ovat aina lapsiin liittyvissä asioissa oikeassa, koska naiset ovat äitejä. Ja äidit eivät voi olla missään asioissa väärässä. Tai eivät ainakaan, kunnes heistä jossain maagisessa vaiheessa tuleekin - anoppeja, jolloin he ovat aina väärässä.
Ja silloin, kun näitä ajatuskummajaisia ei tiedosteta eikä ainakaan tunnusteta, ei ole paljon toivoa asioiden muuttumisestakaan.
myös kyseisen tilanteen, kolme sosiaalityöntekijää (kaikki naisia) ex ja minä, ainut miespuolinen, tuntui siltä että syyllinen olen minä...
Aika mieleenpainuva kokemus,en hevin mene sinne taloon asioitani kertomaan, hoidan kaikki oikeusaputoimiston kautta.
Ne on todella saamattomia kun isä ajaa asiataan, tehdään vain joku mitäänsanomaton paperi käydyistä keskusteluista ja so what..
Meenas päreet tosiaan palaa, keskustelutilanne yksinkertaisesti vaan on niin absurdi, vähän niinkuin menisi hakemaan loton pääpottia vaikka ei olisi lotonnutkaan, toivossa(lue Suomessa) on silti hyvä elää...
vasta yksi käynti lastenvalvojalla takana ja aika tantalta se ihminen vaikutti...ja minä siis olen nainen. No, tuntui hämmästyvän, kun ehdotimme vuoroviikko yhteishuoltajuutta. MUTTA silti mieheni käyttäytyi aivan kuin murrosikäinen---olin odottanut, että esittää lipevän myyntimiehen rooliaan ja yrittää hurmata tantan olemalla niin rakastettava (sama trooli kuin sukulaisissa ja ehkä töissä, en tiedä). Mutta hitto, se meni ja paljasti todellisen luonteensa, oli ivallinen, haukkui minua, kommentoi typeriä, naureskeli, vastasi kysymyksiin "niin tai näin" ja veti vielä anopinkin mukaan...sain hillitä itseäni etten ruvennut hymyilemään (vahingonilosta). Mokasi tilanteen täysin. Ei ollut ajatellut, että tanttaa kiinnostaa vain lapsen asiat, ei meidän avioeron syyt tms. No, meidän tilanteessa asialla ei ollut väliä, kun itse huoltajuudesta saimme sovun, mutta tantta kyllä katsoi mua säälivästi, kun olin ihan rauhallinen vaikka toinen haukkui minkä kerkesi. Ja mä säälin tanttaa -ei senkään työstä varmaan saa edes kunnon palkkaa!!!
He ovat välinpitämättömiä. He lähtevät helpommin pois perheensä luota ja jättävät äidin yksin selviytymään. Isät myös eivät pidä sopimuksista kiinni.
Vasta sitten kun lapset ovat niin isoja, etteivät tarvitse kokoajan holhoamista. Sitten kiinnostus herää kun lapset ovat kouluikäisiä, kun ovat omatoimisia.
Pikkulasten seura ei kiinnosta ja se vastuu.
Ihmiset huomaavat, että miksi kiinnostua jo teini-ikäisistä, kun ei ollut kiinnostunut aiemminkaan?
Sun kaltaset tyypit pelastaa aina päivän :)
Muista pitää aina kiinni siitä että kaikki miehet ovat paskiaisia ja kaikkia naiset on pyhiä neitsyt Marioita.
toimii, kun soitat täti lastenvalvojalle, hän tukehtuu pullaan jo ensi tavuillani, krrrhmmm, et kai ole tosissasi?
Voitko todella välittää lapsistasi, ei äiti voi noin käyttäytyä..
No puhelu ex:lle, ja hän livauttaa itkut "päähän potkitusta" ja onnettomasta elämästään, silloin sossuntäti tuntee syvää sympatiaa ja päättää kostaa isälle siten että pitää tämän asiaa täysin huuhaana, äiti on AINA oikeassa, siihen asti kunnes teini löydetään kännissä pakkasesta, jonkun hyväksi käyttämänä....
Silloinkin se on isän vika, kun painosti äitiä huolehtimaan teinistään...
Meissä miehissäkin on katsokaas sellaisia, jotka todella pitää ja rakastaa lapsiaan...