kuulostaako kenestäkään tutulta? Onko muita joilla sama tilanne?
Kuulostaako tällänen kenestäkään oudolta? Mä en vaan ymmärrä sitä vuohotusta et pitäs olla niin kauheesti niitä ystäviä. Mulla ei oo yhtään sellasta todellista ystävää, jos ei siskoja lasketa, mutta en kyllä kaipaakkaan...en jaksaisi niitä suhteita vaalia, sen takia niitä ei varmaan olekkaan kun en ole jaksanut vaalia, mulla on mies ja pari lasta ja ne riittää mulle, en kaipaa muuta. Niissäkin suhteissä on tarpeeksi vaalimista.
Elämäkin on niin kiireistä aina, että missä välillä minä kerkeisin ystävien kanssa olla, on meillä kyllä sellaisia tuttavaperheitä, joiden kanssa vietetään aikaa, mutta ei ne todellisia ystäviä ole.
Enkä muuten jaksa moniakaan ihmisiä koska useimmat on mielestäni todella pinnallisia, muusta ei puhuta kun vaatteista ja mitä kaikkee on tullut ostettua ja kaiken pitää olla parasta...itselleni kelpaa vähän huonompikin, mutta toimiva. Talot kaikilla tuttavilla on viimesenpäälle, kaikki kalusteet ja muut on uusittu samalla kun on asuntolainat otettu ja kaiken pitää näyttää kalliilta, että muut ajattelis että onpas noikin rikkaita...en jaksa sellasta pinnallista paskaa...oon mieluummin yksin.
Kuulostaako tällänen kenestäkään oudolta? Mä en vaan ymmärrä sitä vuohotusta et pitäs olla niin kauheesti niitä ystäviä. Mulla ei oo yhtään sellasta todellista ystävää, jos ei siskoja lasketa, mutta en kyllä kaipaakkaan...en jaksaisi niitä suhteita vaalia, sen takia niitä ei varmaan olekkaan kun en ole jaksanut vaalia, mulla on mies ja pari lasta ja ne riittää mulle, en kaipaa muuta. Niissäkin suhteissä on tarpeeksi vaalimista.
Elämäkin on niin kiireistä aina, että missä välillä minä kerkeisin ystävien kanssa olla, on meillä kyllä sellaisia tuttavaperheitä, joiden kanssa vietetään aikaa, mutta ei ne todellisia ystäviä ole.
Enkä muuten jaksa moniakaan ihmisiä koska useimmat on mielestäni todella pinnallisia, muusta ei puhuta kun vaatteista ja mitä kaikkee on tullut ostettua ja kaiken pitää olla parasta...itselleni kelpaa vähän huonompikin, mutta toimiva. Talot kaikilla tuttavilla on viimesenpäälle, kaikki kalusteet ja muut on uusittu samalla kun on asuntolainat otettu ja kaiken pitää näyttää kalliilta, että muut ajattelis että onpas noikin rikkaita...en jaksa sellasta pinnallista paskaa...oon mieluummin yksin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mäkin oon yksin ja en jaksa pinnallisuutta. Mulla tosin ei oo miestäkään juuri nyt, katotaan onko joskus. Mutta tässä eletään eteenpäin.
kun sulla on mies ja lapset. Ystävän kaipuussa on kyse kaipuusta nähdä itsensä, tehdä itsensä todelliseksi, että omilla tekemisillä on joku merkitys. Seinäpeilin kanssa ei voi saada itsestään samanlai palautetta kuin ystäviltään. Perheetön, yksinäinen ja eristäytynyt ei koe itseään kovin mukavaksi, vaikka olisikin luonteeltaan mukava, koska ei koe sitä "tässä ja nyt". Toiset ihmiset kestää yksinäisyyttä pidempään kuin toiset, mm. erilaisilla mielikuvien ylläpitämisillä ja psyykkisillä puolustusmekanismeilla.
Ei kai sitä täysin erihenkisen ihmisen kanssa näe itseäänkään kovin mukavana.
antamista ja ottamista. Ne on parhaita ystäviä, jotka on lojaaleja ja tarpeeksi syvällsiä tuottamaan iloa ympärilleen. Ja sitten itsekin heitä auttaa kun he puolestansa eivät jaksa. Ystäviä ei jaksa hirveen montaa, kun niihin ystävyyssuhteisiin täytyy paneutua, että voi sitten auttaa kun heillä menee huonosti. Kavereita voi sitten ollakin enempi. Baari- ja keikkakavereita.