oletteko olleet olematta ystävä ihmiselle, jota pidätte kauniina ja josta miehet tykkää?
katkeruutta?
entä oletteko jättänet ystävän kun olette huomanneet miesten kiinnostuksen häntä kohtaan ja kuulleet miesten kehut hänestä?
katkeruutta?
entä oletteko jättänet ystävän kun olette huomanneet miesten kiinnostuksen häntä kohtaan ja kuulleet miesten kehut hänestä?
Vastaukset 18
Vanhimmat
En.
sellainen vaikuta ystävyyteen?
Minulla oli lukioaikana yksi tyttöystävä, joka oli kovin miesten mieleen. Hän oli hyvin tumma ja aika eksoottisen näköinen (ja aika muodokas), niin nuoret miehet & ikäisemme pojat kävivät aika kuumana. Ja olimme silti hyviä ystäviä.
Jossain vaiheessa "kadotimme" toisemme. Tapasin hänet sattumalta vuosien jälkeen muissa merkeissä, ja jos totta puhutaan, niin ystäväni oli niin rupsahtanut että en meinannut tuntea häntä.
Minua kyllä harmitti, koska hän oli todella vetävän näköinen pakkaus silloin lukioaikana.
Mutta ehkä nainen näkee toisessa naisessa aina kilpailijan ja voi olla, että joku huolii ystävikseen aina vain ns. rumempia.
Ei se ole mikään ystävä edes se nainen jos sen jättää sen takia että joku mies kehuu! Itselleni ainakin tyttökaverini on niin tärkeä etten voisi laittaa välejä poikki sen takia että joku gigolo yrittää häntä eikä mua. :P Kateus kyllä luonnollista ja minkäs sille mahtaa.
Kyllä olen ollut olematta ystävä, mutta syy taas ei ole ollut se, että nainen on kaunis ja miehet tykkää. Syynä ei myöskään ole olleet miehen kehut tai muu sellainen. Siltähän se monesti päällepäin näyttää jos kaunis suosittu tyttö menettää kaverit, mutta kyllä monella nousee se päähän enemmän kuin laki sallii.
Minä jätin ex-ystävän koska hän haki sen huomion niiltä miehiltä toisten kustannuksella ja oikeutti itsensä tekemään mitä hyvänsä sen asian vuoksi. Miehet eivät koskaan huomaa sitä, miten susi joku nainen voi toiselle kaikilla tavoin olla. Syypää tietysti on aina se "kateellinen ruma" jolle kaunis tykätty saa tehdä mitä hyvänsä, jos ystävyys menee. Katkeruutta nyt on turha kokea kenenkään kauneudesta tai menestyksestä miesten kanssa, mutta kyllä ne ystävyydet kaatuu niiden naisten välisiin asioihin jos johonkin.
kamuja ja tuntuu et ne ei halua olla mun ystäviä. pinnallisia ja korostavat itseä siinä määrin et vaikuttaa niiden olevan tosi suosittuja ja kauniita ja kaikki tykkää. heidän kuulleen mua on kehuttu ja sen jälkeen..
ei ole nousut päähän.. toivon ainakin niin. olen kiva kaikille, en osa ilkeillä ainakaan tahallani.
Ok, siis joku luonnevikaisella nartulla on komea ulkokuori joka saa ääliöimmät äijät kuolaamaan peräänsä. Silkkaa itsekkäitten geenien ohjelmointia, pitäskö tosta antaa naiselle jotain krediittejä? Krediitit tulevat asenteesta ja teoista jos ovat tullakseen. Maalatut huomiohuorat on tämän maailman ilmestyksistä vastenmielisimpiä.
totta ja miehen vastine sellaselle on sliipattu stadilainen pukuherra joka katsoo muita nenänvarttaa pitkin.
..maalatun "huomiohuoran" vastakohta..se on maalaamaton "piilohuora"..:)))
joka on hyvä jätkä. Niitä vaan ei oo hirveen paljoo. Diane Lane ja Jane Seymour tyyppiset kaunottaret ja nuoremmista Shakira olis aika lähellä. Näitä tissityrkkymutruhuulipaljaspersekaunottaria nyt on maailman sivu täynnä.
Ja missä on vika? Siinä että pienille tytöille annetaan roolimallina joku missi-Ninni, joka ei ole muuta kilpasisarineen kuin tissityrkkymutruhuulipaljasperse.
no en sen takia jättäis hyvää ystävää! mutta olen yleensä itse se kenestä kiinostutaan enemmän ja joskus olen toivonut että mies menis juttelemaan ystävälleni eikä minulle..
Mites sinä voit ees kuvitella, miltä toisesta tuntuu..? Mene jollekin muulle palstalle kommentoimaan...
ajattelin miltä se minusta tuntuu!
Yksi ystävyyssuhde on kuivunut pois ja uskonen tämän tytön ajatelleen suhteiden katkeamisen minun muiden ja hänen välillään johtuneen hänen ulkonäöstään. Mutta ei siinä mistään ulkonäöstä ole kyse. Ystäväpiirissä monia kauniita ja nättejä ja itsekin tunnen itseni samanlaiseksi heidän kanssa, uskaltaisin sanoa että paljon kauniimpiakin löytyi kuin hän. Mutta siinä se onkin, että eri ihmiset suhtautuvat saamaansa huomioon eri tavalla. Jos siitä tulee pakkomielle ja baari-illat menee pelkästään miehiin ja joka hetki peilaillaan ja puuteroidaan niin kyllä se alkaa lopulta ärsyttämään. Varsinkin tuo viimeinen väitte kuulostaa hassulta; herranjumala saisin katkaista välini kaikkiin ystäviini ja itse itseni kanssa jos miesten kiinnostus olisi niin suuri ongelma. Monesti kyse voikin olla vain siitä jalat maassa olemisesta. Jos elämä pyörii vain miesten ympärillä niin sellainen ihminen voi olla joskus todella vaikea ystävä. Ei siinä ulkonäöllä ole mitään tekemistä.
Tässä taas todistus siitä, että pikkulapsesta astihan se opetetaan vaikka saduissa ja muissa että kauniit on aina niitä hyviä, rumat pahoja ja kateellisia..
Arvaas miten käy joka kerta kun kauniin ja ruman tytön ystävyys päättyy.. Oli sitten miehiä olemassa tai ei.. Ruma on syyllinen, kateellinen tai paha. Kaunis räpyttelee ripsiään viattomana ikuisesti..
Kauniiden tekemisiä katsotaan enemmän läpi sormien kuin rumien. Kaunis voi olla luonteeltaan vaikka mitä, ja tietää kyllä miten miehiä pompotella. Rumemmalla ei saa käytännössä olla edes kauniista poikkeavaa mielipidettä.
Tätä ei allekirjoita yksikään kaunis, mutta aika moni vähemmän kaunis tietää sen, mikä on totta.
Laitoin yhden ystävyyden poikki siksi, koska en pitänyt kauniin käytöksestä, mikä ei ollut kaunista yhtään. Miehet voi kuvitella, että niillä olisi jotakin osaa tai arpaa siinä, mutta ei ole. Hän luulee varmaan koko elämänsä että olin kateellinen, ehei, en jaksanut häntä muuten.
Jos kaunis on miehille mielin kielin, niin voi silti olla naisille tosi ilkeä. Kauniista naisesta mikään ei voi olla hirveämpää, kuin että joku vähemmän kaunis olisikin suositumpi kuin kaunis. Jos niistä ei ole mitään uhkaa, ja kauniin itseluottamus ei horju, niin ystävyys voi kestää. Muuten aika harvoin ei kestä.
Rumakin saa toivoa ystävyydeltä jotakin, vaikka aika hyvin se stereotypia on iskostunut varsinkin miesten mieliin, että kaunis on aina se, joka on viaton kaikkiin ongelmiin mitä ystävien välillä voi olla.
nämä teidän pyjamapilejutut niille kuuluvissa tilanteissa..ihmeellisiä asioita tekin mietitte, onneksi olen mies :)
Mun yksi hyvä ystävyyssuhteeni on kaatunut siihen, että kaverini kertoi olevansa mulle kateellinen ja "kilpailevansa" mun kanssa. Itse en ollut tajunnut koko asiaa, ja tuli aika petetty olo, kun tajusin, ettei ystäväni ollutkaan sellainen, kuin olin ajatellut. Riitaahan siitä tuli, mutta itse olisin jättänyt asian jo kauas taakse, kaverini vaan ei voi tapahtunutta unohtaa ja on nykyään tosi viileä mua kohtaan. Todella paska olo on jäänyt tuosta.
Olen ihan tavallisen nätti, en mikään kaunotar, enkä taatusti yhtään kauniimpi kuin tää kaverini. Eikä olla edes teinejä. Harmittaa.
Olen varmaan luonteeltani täysi inhotus ja todella paskamainen, kun kaveri jätti. En vaan voi edelleenkään tajuta, mitä oikeasti tapahtui, vaikka asiasta on kulunut jo useampia vuosia. Tuntuu tavallaan pahemmalta kuin rakkaussuhteen päättyminen, sitä kyseenalaistaa itsensä vielä voimakkaammin.
Nykyään vihaan tätä ystävääni, vaikka vieläkin tykkään hänestä samalla (joskus).