Mistä johtuu, että mielenkiintoni kumppaniani kohtaan loppuu aina kolmen, neljän vuoden kynnyksellä? Tässä olisi menossa jo kolmas samanlainen...
Oikeasti olen alkanut vain ajatella, että minua ei yksinkertaisesti ole tarkoitettu pidempään parisuhteeseen. Käsi sydämellä voin myös myöntää tuntevani, että elämä on liian lyhyt, että jäisin paikoilleni junnaamaan samojen ongelmien kanssa hamaan loppuun saakka. Vaikka onhan se tietenkin ruusuinen ajatus, että sama ihminen olisi vieressä loppuun saakka, en vain usko siihen..
Muita samassa tilanteessa olevia?
Oikeasti olen alkanut vain ajatella, että minua ei yksinkertaisesti ole tarkoitettu pidempään parisuhteeseen. Käsi sydämellä voin myös myöntää tuntevani, että elämä on liian lyhyt, että jäisin paikoilleni junnaamaan samojen ongelmien kanssa hamaan loppuun saakka. Vaikka onhan se tietenkin ruusuinen ajatus, että sama ihminen olisi vieressä loppuun saakka, en vain usko siihen..
Muita samassa tilanteessa olevia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä se on mahdollista,valitettavasti.
Itse rupean kyllästymään kumppaneihini jo vuoden jälkeen...vaikka toista rakastaisikin niin seksi ei suju.Monia hyviä suhteita on mennyt pilalle asian takia...mikä avuksi...
ottaa seuraavaksi tahtotilan käyttöön ja alkaa epäitsekkäämmäksi.
Tuo 3-4 vuotta on rankka vaihe parisuhteessa ja saattaa kestää 1-3 vuotta (lohduttavaa). Siinä on ensimmäinen parisuhteen suurempi murosvaihe, jossa vaiheessa aika usein erotaankin. Jos tuon vaiheen yli jaksaa mennä ja tehdä töitä, vaikka ei tuntemiset katosa olisikaan, niin se kyllä palkitsee.
Toisaalta, jos ei koskaan uskalla lähteä laskeutumaan tuon aallon pohjalle, niin voi asennoitua loppuelämäksi siihen, että suhteet kestävät sen 3-4 vuotta.
Tärkein pointti: Syyllisiä ja syyttömiä ei ole olemassakaan, on vain syitä ja seurauksia.
"Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää"
Olet oikeassa. Tuo n. 4 vuotta on suhteessa juuri se vaihe kun rakastuminen muuttuu rakastamiseksi. Se kuuluu aivan luonnollisena osana parisuhteen kulkuun. Aika kummalta tuntuu jos sitä ei ole valmis hyväksymään. Ehkä ei vaan sitten ole valmis vaikkapa koko eliniän kestävään suhteeseen...
toi on normaalia. Ei aina voi kiinnostaa. Homman nimi onkin sitoutuminen ja töiden tekeminen kunnes taas alkaa kiinnostaa ja löytää kumppanista uusia puolia eli ratkaisee ongelmat suhteessa ajan kanssa. Mutta ilmeisesti sinun ratkaisusi on pakeneminen. Tuletko tuolla tavalla onnelliseksi?
... se huomennakin taistelee! ;-)
Hankkia joskus lapsia?
Se on kuitenkin pidempi projekti kuin kolme- neljä vuotta.
Mulla on kaksi ns. pidempää suhdetta takana. eka kesti 5 vuotta ja toinen 4 .. ja molemmissa kävi samoin että n. 4 vuoden kynnyksellä mielenkiinto lopahti. nyt elän tuoreessa suhteessa, vajaa vuosi oltu yhdessä, ja asutaankin jo saman katon alla. pakko myöntää että mielessä on jo käynyt että mitä tapahtuu taas 4 vuoden kohdalla ..