Moi!
Edellinen keskusteluketjumme täyttyi;)
Jos vielä tuntuu siltä, että ajatuksia olisi kiva vaihtaa, tässä uusi pohja.
Viimeisessä kirjoittamassani oli jotakin, johon voit vastata/ottaa kantaa, jos haluat.
Toivotan talvipäivää sinulle!
-äitivaimonainen-
Edellinen keskusteluketjumme täyttyi;)
Jos vielä tuntuu siltä, että ajatuksia olisi kiva vaihtaa, tässä uusi pohja.
Viimeisessä kirjoittamassani oli jotakin, johon voit vastata/ottaa kantaa, jos haluat.
Toivotan talvipäivää sinulle!
-äitivaimonainen-
Vastaukset 4
Vanhimmat
Heippa taas !
Löysin uuden keskustelun aloituksesi helposti.
Arvostan todella paljon päätöstäsi jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Se on tärkeää työtä, on lapsia sitten 2 tai 7. Lisäksi lastenne lukumäärä on kyllä kunnioitettava. Elämän ääniä riittää varmaan perheessänne. Luin toiselta palstalta kertomuksesi siitä, kun miehesi järjesti sinulle ihanan syntymäpäivän.
Kuten jo aiemmin sanoin, miehesi kuullostaa kyllä loistotyypiltä.
Vein vaimolleni ystävänpäivänä niitä kukkia ja hän arvosti niitä kyllä. Lisäksi vein ystävänpäiväleivokset. Hän on ollut nyt kipeänä ja olen parhaani mukaan koittanut hoitaa lasten tarpeet ja ruoat ja koittanut antaa vaimoni vain levätä. Tänään vein hänelle ruokatunnilla luettavaa ja mutusteltavaa.
Onneksi hän jäi kotiin lepäämään, muuten sairaus olisi pitkittynyt. Hän on nyt paremmassa kunnossa.
Olen pyrkinyt antamaan hänelle myös omaa aikaa ja tilaa. En ole ollut suunapäänä aloittamassa keskustelua, jos hän on halunnut olla rauhassa.
Eilen tv:tä katsellessa hieroin hänen jalkapohjiaan. Koska elämä on tällä hetkellä aika kiireistä, odotan innolla yhteistä viikonloppuamme hotellissa keväämmällä.
Joskus tuntuu tämä yhteisen ajan odottaminen vain melko raskaalta. Olisi niin paljon, mitä haluaisin vaimoni kanssa tehdä.
Olen purkanut tätä odotteluvaivaani kuntosalilla. Se toimii useimmiten.
Tässä taas näitä yhden kiireisen ajatuksia.
Ollaan yhteydessä.
:-)
FunToy
FunToy, perjantain lumipyryä;)
Viikonloppu tulossa ja meillä on aika hulinaa tiedossa. Ensin olen johtajan hommissa partioleirillä ja sitten suuntaan sunnuntaina tuonne pääkaupunkiin aloittamaan hiihtolomaa! Toivottu katkaisu tähän kiivaaseen arkirytmiin.
Viikolla saatetaan mieheni kanssa taas päästä musiikinkin kuunteluun=)
Olit lukenut synttäriyllätyksestäni. Oikeastaan olisin ilman lukemistasikin ottanut aiheen jutteluumme mukaan.
Koska teet paljon vaimosi "hyvän olon" eteen töitä ja haluat, että hän kokee itsensä rakastetuksi ja tärkeäksi, ajattelin kysyä seuraavaa.
Onko vaimollasi jokin unelma, josta hän on jo pidempään haaveillut - tai jonka tiedät vaimollesi merkitsevän toteutuessaan paljon?
Jos tällainen on ja jos sen jotenkin pystyisit toteuttamaan...yllätysmomentein kyllästettynä...voisi olla asia, jolla saisit lisää hänelle sitä tunnetta, että hän on elämäsi nainen ja haluat hänelle antaa ja tehdä kaiken sen, minkä suinkin voit ja kykenet.
Itselleni tuo yllätys oli yksi niistä asioista, joiden vuoksi en ole kai... "ihan tosissani" edes uskaltanut ajatelella todellista eroamisen ajatusta.
Jokainen tällainen "pikkupalikka" ajattelun seassa saa ainakin itseni ymmärtämään "hyvän päälle". Eli ne antavat lisäajateltavaa suhteessa siihen, mitä voisi olla, jos emme enää olisikaan yhdessä. Mitä menettäisin, mistä luopuisin, mitkä ovat ne oikeat asiat, joiden vuoksi mieheni kanssa elämää yhdessä eletään.
Arki on se kaikkein tärkein ja kun sen kanssa oppii elämään käsi kädessä, nuo ylimääräiset antavat sitten lisävirtaa yhdessä taivallukseen.
Yhteisen ajan odottaminen on raskasta. Minulle tuo on liiankin tuttua. Koska sakkia on näin paljon ja 15 vuotta meni siten, että aina oli kovin pieni lapsi talossa, oli yhteiset hetket mieheni kanssa todella vähissä. Niitä kenties ei ole koskaan tuolloin ollutkaan - siis todellisia "vain meidän kahden hetkiä".
Vieläkään emme ole olleet yhtään yötä pois kotoa ...16 vuoteen...kahdestaan:(
Toisaalta emme kai ole sen tyyppisiä ihmisiä, että tuollaisia olisimme isosti tarvinneet - olisimme kai niitä järkänneet, jos oikein kovasti olisi päässä painanut. Toisaalta taas nyt omien tunnetuiverrusten jälkeen voisi sanoa, että olisi kai niille tilaustakin ollut.
Nyt on "tilaus" tällaiselle ja ensi kesänä olemme menossa muutamaksi päiväksi kahdestaan ihan korpeen...patikoidaaan mökille järven rantaan ja tehdään, mitä mieleen pälkähtää. Mieheni valokuvaa ja kehittelee kuvia itse - eli kamera ainakin käytössä on...tai sitten vain olemme...tai vaellamme päivät ja illat sitten saunomme ja nautimme toisistamme...=) Toivon ainakin!
Mitä luulet, odottaako vaimosikin yhtä kovasti kahdenkeskistä aikaanne? Vai onko liian tungetteleva kysymys...?
Kysyn tämän siksi, että toivon todella yhteisen viikonloppunne olevan onnistunut ja antavan teille taas virtaa niin arkeen kuin teidän kahdenkeskiseen läheisyyteennekin!
Oletko valmistautunut siihen, että ajasta voi myös tulla asioiden läpikäymisen hetki? Tai enhän tiedä, mitkä ovat "keskustelujenne aiheet ja perusteet", mutta aikuisen oikeesti on myös mahdollista, että viikonloppu voi olla "rankkaakin aikaa".
Ymmärrä tämä oikein. En todellakaan halua maalailla mitään uhkakuvia sinun mieleesi, kerron vain niitä, mitä minun mieleeni voisi tilanteessa tulla.
Mutta Hymyä sinulle ja vaikka, ainakin täällä, tuivertaa ulkona kovasti, halaan lämpimästi ja toivotan sinulle hyvää, lämmintä ja onnistunutta viikonloppua perheesi parissa!
Kurkin tänne ja kirjoittelen...
-äitivaimonainen-
ykstyiskirjoittelullenne hiukan pienempi lukijamäärä kuin 250 000 ?
Käyttäkää e-mailia tai irc:iä tai chattiä mutta täällä kirjoittelu point to point tuntuu typerältä.
Tämä taitaa kuitenkin olla ihan "vapaa forumi"...lukijakin voi jättää lukematta.
Tai voi lukea ja napata jotain mukaansa ...tai ajatella, että "voi apua noitakin";)
Kyllä tänne mahtuu... *hymy*