ratkaisseet tilanteen, jossa toinen puolisoista haluaa erota, koska hänen tunteensa ovat loppuneet/kadonneet mutta toinen rakastaa yhä ja haluaa pelastaa liiton? Kolmatta osapuolta ei ole kuvioissa.
Oletteko käyneet terapeutilla? Puhuneet? Muuttaneet erilleen? Onko mistään ollut apua tilanteeseen?
-Toivotontako?-
Oletteko käyneet terapeutilla? Puhuneet? Muuttaneet erilleen? Onko mistään ollut apua tilanteeseen?
-Toivotontako?-
Vastaukset 10
Vanhimmat
kaikki mainitsemasi ja muutakin. Aika näyttää, mitä tästä tulee. Vaikka yhdessä eläminen tuntuu aivan mahdottomalta, juuri nyt lopullinen ero tuntuu olevan vielä mahdottomampaa. Kahden välisiä juttuja, joista ei voi juuri muille huudella. Ja itsensä ja päätöstensä kanssa pitää pystyä elämään loppu elämä. Onnea teille, yrittäkää löytää oma tienne.
Jos toiselta on tunteet kuolleet, niin ei ole paljon toivoa. Avioliitto on kahden kauppa, ei sitä yksin rakastamalla voi ylläpitää ikuisesti. Tiedän kokemuksesta. Itsellä ei ollut kovasti tunteita, miehellä kovastikin. Ei riittänyt niin, vaikka halusinkin uskoa tulevaisuuteemme yksipuolisella rakkaudella, koska järjellä katsoen olimme loistava pari.
toivotonta. Ainakin meillä. Välillä oli pari kk ihan ookoo. Eilen tokaisi taas haluavansa eron ja heti. V*t*uilen, kuulemma.
Toinen oli kuvioissa, mutta ei pitäisi olla enää. Asiasta ei ole koskaan puhuttu, siksi välillä haastan riitaa saadakseni selville, missä mennään. Ei suostu puhumaan, vaikka kyselen. Katselee vain ohitseni ja on kuin ei kuulisi.
Ja nyt sitten mennään kohti eroa. :(
tämä toinen on meidän tapauksessa luvannut tulla neuvontaan/terapeutille, joten hiukan uskallan olla vielä toiveikas. Raskasta on, tosi raskasta... kun en vieläkään ymmärrä, eikä tää asia millään mene mun tajuntaan.
Suru on liian suuri, jo selviäminen arjesta (työ, jne.) ottaa koville. Mielessä vaan toistuu "tää ei voi tapahtua mulle, mä en halua luopua..." tosi kliseistä, mut niin se vaan on.
Itku ei ota loppuakseen... ensi viikoksi saatiin kriisiaika terapeutille, toivon... toivon...
Toivon että saatte liittonne vielä toimimaan... Hankalaa on keksiä vastausta, jokaisen täytyy varmaan omalla kohdalla miettiä se itse. Varmasti on vaikeaa, sen uskon. Minusta kuitenkin tuntuu että olet oikeilla teillä, kun olet hakenut apua terapeutilta, ehkä hän osaisi auttaa? Älä menetä toivoasi! Vaikka nyt tuntuu todella vaikealta, niin kohta voi olla jo toisin. Omalla kohdallani on jotenkin kummasti käynyt niin, että tunteet ovat palanneet. Uskallan vakuuttaa sinulle että niin voi sinunkin kohdallasi käydä. Toivotaan parasta!
Meillä meneillään sama tilanne ja uskon, että tästä ei ole nousua. Miten voi rakkauden saada takaisin jos toinen vaan painostaa? Luulen, että paras keino olisi asua erillään ja katsoa miten kaipaa toisen luokse ja tuleeko tunteet takaisin. Me ollaan saman katon alla ja minä tukehdun sinne.
olen ajatellut... paha on nyt minunkin olla kotona, kun tiedän/näen toisen pahan olon. Ajattelin nyt vielä odottaa että käydään siellä terapeutilla, olisko hänellä jokin sellainen ehdotus mitä emme ole osanneet ajatella.
Ja löydänkö jostain paikan johon voin muuttaa... kun ilmeisesti se olen nyt minä kun muutan, vaikka toinen haluaa pois.
Meillä oli (on ehkä edelleenkin?) vähän vastaava tilanne muutama kk sitten, mutta toinen ei suostunut lähtemään edes terapeutille. Kävin siis muutaman kerran yksin juttelemassa, ja nyt näyttää tilanne helpottuvan. Vielä ei olla "tavoitteissa", mutta parempaan päin kovasti!
Teidän tilanteessa on erittäin positiivista se, että te molemmat lähdette yhdessä purkamaan solmuja ammattiauttajan kanssa. Siitä ON apua!
Oma elämäni oli yhtä itkua ja hammastenkiristystä vielä alkuvuonna, nyt on jo huomattavasti helpompaa kaikin puolin :)
Voimia, tsemppiä ja kaikkea hyvää!!!
että teillä mennään kohti parempaa! Muiden hyvistä kokemuksista saa voimia jaksaa yrittää. Toivon että meilläkin parin-kolmen kuukauden kuluttua olis tapahtunu edistystä... tai mistä minä tiedän miten kauan tämä vie tai että mihin sitten lopuksi päädytään, mutta ei toivomisesta haittaakaan ole!
Onnea teillekin vielä, matkaa on varmaan vielä kuljettavana... =)
Olen täysin samaa mieltä edellisen kanssa - ainakin siinä että on TODELLA iso asia, jos puolisosi haluaa lähteä yhdessä kanssasi terapiaan. Se kertoo että hänelläkin on halua jatkaa suhdetta. Hankalaahan se varmasti olisi jos itsekseen, ilman puolisoa, pitäisi PARISUHDEterapiassa käydä - suhteessahan kun aina on kaksi eri osapuolta!