tositeeveetäkin pahempaa pyrkyreiden ja itsekeskeisten pelikenttä. Pitää vaan pyrkiä erottautumaan ja tulla huomatuksi vaikka mitään rahkeita ei ole. Nämä huomion herättäjäpellet kumminkin sitten saa näitä työpaikkoja. On menny ihme pokkuroinniksi kaikki... pitää tehdä kaikki joidenkin kaavojen mukaan vaikka kumpaakaan ei kiinnosta/hyödytä että onko hakemus virallisen tyylin mukainen tai onko asiallinen vaatetus.
Jos työttömiä pompotellaan niin työnhakijaa pompotellaan vielä enemmän.
Onko tosiaan niin että työpaikat palkkaa nykyään huomiotalouden aikoina pätevien kavereiden sijasta mukavia kavereita?
Jos työttömiä pompotellaan niin työnhakijaa pompotellaan vielä enemmän.
Onko tosiaan niin että työpaikat palkkaa nykyään huomiotalouden aikoina pätevien kavereiden sijasta mukavia kavereita?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Erittäin hyvin huomattu. Nykyään pitää muka erottua joukosta. Hiljaiset puurtajat olivat kuitenkin ennenkin hyviä työntekijöitä, sitä he ovat tänäkin päivänä. Nämä puurtajat vain ovat yleensä vähän ujompia myös työnhaussa ja jäävät siksi syrjään. Ei hitsi jos työ ei ole markkinointia, niin ei se itsestään suurinta meteliä pitävä todellakaan ole paras, mutta työpaikan saa usein juuri se suurisuisin ja lipevin vaikka työ olisi pimeässä huoneessa yksin testaamista. Toivottavasti työnantajatkin heräävät huomaamaan tämän. Suomalaisen työn laatukin on heikentynyt viimeisen 10 vuoden aikana, koska hyvin työnsä tekeviä ei enää palkata, palkataan vain niitä jotka väittävät olevansa hyviä.
Todella hyvä mutta hämmästyttävän vähän käsitelty aihe, jota ihmettelen tuon tuostakin. Aloin jo vuosia sitten uumoilemaan, että jokin outo työelämän murros on käynnissä, joka heijastaa yleisemminkin yhteiskunnan ilmapiiriä. Sitten keksittiin käsitteet huomiotalous ja itsen brändääminen, ja silloin heitin lopullisesti kädet ylös. Siihen leikkiin en ryhdy!
Työstä ja työnhakemisesta on tullut jonkinlaista sosiaalista prostituutiota. Pitää olla brändätty p-se ojolla miellyttämässä ja antamassa haluttavaa mielikuvaa. Pirkko Saisio on yhtenä harvoista julkisuuden henkilöistä sanonut ääneen mistä tässä on kyse: ihmisen alennustilasta.
Tilanne näyttää johtaneen jopa siihen, että brändäämiskelvottomilla ei ole enää muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä mielenterveyskuntoutujiksi, olipa varsinaista mielenterveydellistä syytä tai ei. Ihmiset myös mieluusti heittäytyvät tähän rooliin, jota heille tarjoillaan nyt jo työvoimatoimiston haastatteluissa. Se on ainoa kunniallinen tie ulos tilanteesta, joka oikeammin pitäisi kuitata hyväksymällä se tosiasia, että työyhteiskunta on muuttunut äärimmäisen valikoivaksi ja syrjäyttäväksi.
Työantajien perseenuolenta kouluihin oppiaineeksi.Näin kukaan ei jäisi ilman työpaikkaa.