Onko teillä naiset niin, että jos olette voimakkaasti ihastuneet johonkin mieheen ja esim. jos ette ole nähneet häntä pitkään aikaan ja sitten yht´äkkiä hän ilmaantuu näkyviin vaikka kaupassa, niin jollette heti alussa uskalla tervehtiä häntä ja mitä pitempään keräätte rohkeutta mennä juttelemaan/ottaa katsekontaktin ja morjestaa, niin sitä pahemmin menette lukkoon?
Itselläni kävi hiljattain juuri näin: näin kyseisen naisen pitkähkön tauon jälkeen ja olis heti alussa pitäny morjestaa ja ehkä oltais juteltuki, mut en ollu ensin huomaavinani ja sitten kun aikaa kulu, menin vaan enemmän lukkoon, enkä lopulta uskaltanu tehdä mitään. Ja sitten tilanne oli jo ohi. Eikä harmita yhtään! En tiedä millon nään tän naisen seuraavaks. Ja tää nainen oli koko ajan melkein mun vieressä eli varmasti näki mut. Täs kaikessa on kiva se, kun en tiedä onko tää nainen ihastunu muhun. Eli joko sitä ei kiinnosta tai sitten sekin jännittää mua. Kommentteja? Samassa tilanteessa olevia?
Itselläni kävi hiljattain juuri näin: näin kyseisen naisen pitkähkön tauon jälkeen ja olis heti alussa pitäny morjestaa ja ehkä oltais juteltuki, mut en ollu ensin huomaavinani ja sitten kun aikaa kulu, menin vaan enemmän lukkoon, enkä lopulta uskaltanu tehdä mitään. Ja sitten tilanne oli jo ohi. Eikä harmita yhtään! En tiedä millon nään tän naisen seuraavaks. Ja tää nainen oli koko ajan melkein mun vieressä eli varmasti näki mut. Täs kaikessa on kiva se, kun en tiedä onko tää nainen ihastunu muhun. Eli joko sitä ei kiinnosta tai sitten sekin jännittää mua. Kommentteja? Samassa tilanteessa olevia?
Vastaukset 15
Vanhimmat
kyllä noin on joskus käynyt. Tosin joskus jännitän vaikken oo ihastunukaan. Tulee vaan sellanen olo, etten kehtaa moikata, kun ei se toinen varmaan ees muista mua..
.. ku tilanne oli ohi, niin vielä pitkän aikaa oli sekava olo, sydän löi tiheempään mut samalla oli ihan maassa. Oli inhottava ja pettyny olo kun ei saanu sanaa suustaan ja voi olla et näen tän naisen seuraavaks vasta kesällä.. jos edes sillonkaan! Turhauttavinta tässä on se, että jos kumminki ihan turhaan haaveilee toisesta ilman vastakaikua. Mut vaikee mun on unohtaa tätä naista, se on vaan niin supersulonen ja lutunen. Meen ihan velliks sen lähellä!
Sen verran voi olla turhautunut ja pettynyt, mitä on jättänyt tekemättä. Senhän jo voi arvatakin, minkä verran se tekee yhteensä.
Mä jännitän ihastusta myös aika lukossa. Nurinkurista, koska se on inhottavaa, eikä mukavaa. Muiden kanssa on kivaa, mutta empäs olekaan ihastunut. Joskus huomaa, ettei muista jännittää, kun tekee muuta.
"Joskus huomaa, ettei muista jännittää, kun tekee muuta."
ei oo uus juttu että mun on helpompi tämän naisen kanssa jutella humalassa, muttei sen niin pidä mennä, ettei selvin päin pysty normaalisti jutteleen. Sitä paitsi haluaisin antaa sille käsityksen, että olen siitä oikeesti kiinnostunu, eli ettei mun juttelu ole vaan sitä normaalia "olin viikonloppuna kännissä kaupungilla ja juttelin sen yhden naisen kanssa". Kun menee toiselle selvin päin jutteleen antaa TOIVOTTAVASTI kuvan, että toisen seura kiinnostaa muutenkin. Kyl me pari kertaa on selvin päin juteltuki, mut kun tästä naisesta ei ota selvää! Se on enemmän vastailevalla kannalla, on jotenkin varovaisen olonen.
Välillä se vilkuilee mua ja on pari kertaa nauranu mun jutuillekin, mut kyllä mulla ainakin on tapana vilkuilla naista, joka vilkuilee mua vaikken olis kiinnostunu. Sitä on utelias: "miks toi vilkuilee mua?" Sitte tietysti se toinen luulee että olen kiinnostunu. Kyllähän se aina imartelee, jos joku kiva nainen katselee ja sit tulee vilkuiltua takasin.
Mitä voimakkaammin tunnen vastapuolta kohtaan, sitä pahemmin menen lukkoon.
Ja kyllä, olen samassa tilanteessa tällä hetkellä kuin sinä.
Ja minä satun tuntemaan erittäin voimakkaasti. Ja tätä tunnetta on kestäny jo useamman vuoden..
Taitaa olla yleinen tauti tämä lukkoon meneminen. :)
Ja se muuten tosissaan jää harmittamaan,jos ei saa suutaan auki. Luulisi, että "hei" on helppoa sanoa,mutta jos jalat tärisee ja sydän pomppii uhkaavasti melkein rinnasta ulos niin ei siitä mitään tule! :)
Täähän olis paljon mukavampi tilanne, jos molemminpuolinen kiinnostus olis varmaa. Mut tää nainenhan voi olla vaan vähän ihastunu muhun ja se ei tietenkään riitä. En halua alottaa suhdetta, jossei toinen ole yhtä innostuneesti kiinnostunu. Olen niitä, jotka uskoo alkukantaiseen kemiaan, eli toisesta aistii heti jotain ja myös fyysinen puoli osuu kohdalleen. On vaikee kuvitella että kiinnostuisin jonkusta vasta ajan kanssa. Totta kai luonne ja todellinen persoona tulee esiin vasta ajan kanssa, mut se voimakas selkee jännite täytyy löytyä heti alussa. Ja en ole mikään pelimiestyyppi, tai kukasta kukkaan hyppijä. Mun periaatteena on "kaikki tai ei mitään", eli sitä kiinnostuu toisesta melko pian tai sitte ei ollenkaan. Ikää mulla on parinkymmenen päälle.
Kyllähän se niin on,että ihminen huomaa/aistii toisen kiinnostuksen. Joskus voi tietenkin tulkita viestit väärin.
Oon samaa mieltä siitä,että sitten kun se iskee niin sen tietää heti. En tosin usko tähän rakkautta ensi silmäyksellä-juttuun. Se kuulostaaa jo vähän liian hyvältä. Mutta sillon ku toisessa on jotain sellasta selittämätöntä,joka vetää puoleensä, niin tietää olevansa tavallaan oikeilla jäljillä. En osaa sitä paremmin selittää...
Ehkä sitä pitäis vaan ottaa rennosti ja moikata sillon ku siltä tuntuu!
Nää on kimurantteja juttuja! :)
"Kyllähän se niin on,että ihminen huomaa/aistii toisen kiinnostuksen."
Kai se yleensä on niin ...jos pitäs veikata todennäkösimpiä vaihtoehtoja ni tää nainen on joko hyvin kiinnostunu (eli sekin ujostelee) tai sitten vaaan vähän kiinnostunu.
Jälkimmäinen siis tarkottaa sitä, että oon sille vaan harmiton ihastus kenen kans on kiva jutella.
Tunnen naisen taustat todella huonosti, mut ujolta ja hillityltä vaikuttaa.. siis ainakin mun seurassa se on aina todella hidasliikkeinen ja vähäsanainen, varautunu. Jotenkin meidän keskustelut menee sellasiks silmiinpistävän asiallisiks ja aiheiltaan yleisiksi ("mitä puuhaat nykyään?") Sitte taas kaveriensa kanssa on vähän vapautuneemman olonen..
Tietysti sitä ei tiedä jos sitä on elämä heitelly, voi olla esim koulukiusattu ja vielä poikien taholta.
Toisaalta yks asia on ainakin varma: se tietää musta vielä vähemmän, ku minä siitä, eli voihan sitä syytä olla mussakin. Mulle on joskus sanottu että näytän ja vaikutan pelurilta (oon aika vilkas, vitsailija ja moottoriturpa) mut pinnan alla olen rauhallinen keittiöfilosofi, se hölöttämien on vaan ajankuluttamista.
Ehkä se pelkää, että esitän vaan roolia, ku oon sen seuras niin rauhallinen ja silmiinpistävän kiltti? Että yritän mielistellä? En tiedä, pää menee sekasin ku näitä vaihtoehtoja jossittelee ja arvailee!
Hmm... Jos nyt vertaan tuon naisen käyttäytymistä omaani niin aika samanlaiselta meiningiltä kuulostaa. Oon aika rauhallinen, mutta en ujo ellei ole yllä mainittu tilanne päällä eli ihastus on samassa porukassa.
Mä en yleensä keksi mitään järkevää kysyttävää tai puheenaihetta. Siks saatan vaikuttaa toisen mielestä hyvinki tylyltä tai jopa kylmältä. Joskus vaan tuntuu,että parempi olla hiljaa niin ei ainakaan mokaa tai jotain muuta vastaavaa. Aika köyhää,mut ei voi mitään.
"Ehkä se pelkää, että esitän vaan roolia, ku oon sen seuras niin rauhallinen ja silmiinpistävän kiltti? Että yritän mielistellä?"
Voihan se mennä noinkin. Tai sitten se ajattelee,että "ei voi olla totta, se puhuu mulle...". ;) Ja mistä sen tietää, pitääkö se sua edes pelurina? Jos se ei tunne sua hyvin, niin ei se välttämättä ajattele muuta ku et normaali tyyppi.
Siis eihän tässä oo muusta kysymys, kuin siitä, että tulkitseeko toista oikein. Sun tekstistä voi "kuulla",että kaikenlaista oot pyöritelly mielessä.
Selvintähän ois vaan kysästä,että mikä on homman nimi. Ei tollasta kannata enää tulevia vuosia miettiä.
Kyllä mulla hälytyskellot soisi kaksi kertaa, jos mies muuttaisi käytöstään sitä mukaa ketä näkee. Kameleontti ja peluri tekee niin. Toisaalta sehän voi hämmentyä siitä vielä enemmän, että sä oletkin sille sitten jotenkin erilainen ja miksi pitäisi. Ja jos reagoit siihen sen ujouteen, niin se voi huomata sen, ja ajatella että nyt "se huomas että oon ihan vaikeana ja tekee noin" ja siitäpä tietysti se voi mennä entistä enemmän lukkoon. Mitä enemmän olet sille erilainen kuin muille, sitä enemmän se menee varmasti takalukkoon.
Käyttäytyykö nekään sille sen erikoisemmasti, joiden kanssa se tulee hyvin juttuun?
"Kyllä mulla hälytyskellot soisi kaksi kertaa, jos mies muuttaisi käytöstään sitä mukaa ketä näkee. Kameleontti ja peluri tekee niin."
Mutta kun oon sellasen naisen seurassa, josta oon kiinnostunu, HALUAN olla rauhallisempi ja hiljaisempi. En tarkottanu, että tarkkailisin koko ajan joka liikettä ja sanaa ja matkisin toista, vaan tykkään sen naisen seurasta niin paljon, etten halua hölöttää tai kertoo vitsejä tai hauskoja juttuja. Mitä vähemmän kerron vitsejä naisen seurassa, sitä todennnäkösemmin oon siitä kiinnostunu.
Enkä mä nyt tosikoksi muutu, mut en oo niin levoton ku normaalisti. Se nainen saa mut rauhottumaan (ja samalla jännittämään!) En tietenkä vielä ole täysin oma itseni, eli en ole kovinkaan rento, koska tosiaan meen ihan puihin sen seuras, kädet tärisee ja pitkä silmiinkatsominenkin jo melkein pyörryttää!
entä jos sillä on sitten ihan tylsää ja sinullakin näyttää sen silmissä olevan..