tämä valtio,olemme avopari.mieheni on yksityisyrittäjä.miksi avopuolisoa rangaistaan siitä??eli,minua!en saa työkkäristä mitään(olen lomautettuna toistaiseksi),saatikka liiton päivärahat,10kk olen maksanu turhaan,enkä saa niitä pois.minut luokitellaan mieheni mukaan yrittäjäksi,vaikka minulla ei ole osaa eikä arpaa siihen yritykseen(yritys on perustettu ennen kuin me ollaan tavattu ja tunnettu toisemme).eli,olen täysin mieheni armoilla.ikävää,kun joutuu pyytämään joka sentti!!!!en tiedä mitä teen?jos joku viksu osais ja tietäis mitä tulis tehdä,olisin kiitollinen ja kumartaisin.onko jollain samanlaista kokemusta?
suututtaa...
Nimetön
265487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Moi!
Meillä oli sama suurinpiirtein sama tilanne, minä olin työtön ja mies töissä.
En saanut penniäkään koska liitonpäivät ei ollut täynnä vielä,siis se 10 kk.
Periaatteessahan sinun pitäisi saada liitolta ku täytät työssäoloehdon eli sen 10kk! Silloin ei puolison tulot vaikuta, niin minulle kerrottiin kun aikani tappelin
mulla on liiton päivät täys,10 kuukautta.työvoimapoliittinen lausunto oli ,et he katsovat minun työllistyvän mieheni yrityksessä.laput kaik on viety ja todistettu et näin ei ole.
Mun vanhemmilla oli vähän samanlainen kimurantti tilanne muutama vuosi sitten.
Nuorin veljeni täytti 10 ja äiti ei enää jaksanut olla "kotiäitinä" vaan halusi palata töihin. Hieno työpaikka oppisopimuksella ilmaantui (äidillä vain yo-paperit), halusivat äidin siihen, koska tämä puhuu sujuvasti neljää eri kieltä. Ehtona oli tosin vain se, että äiti olisi työkkärissä listoilla.
No, eipäs päässyt työkkärin listoille, koska faijalla oli siihen aikaan firma, jonka kanssa äidillä ei tosin ollut mitään tekemistä. Äiti yritti vielä selittää, että hän ei mitään tukia tarvitse vaan pelkästään sen nimen listaan, jotta saisi haluamansa työn. Ei kuulemma onnistu tuollainen.
Fiksu työnantaja tosin ymmärsi tilanteen ja äiti pääsi työpaikkaansa, opiskeli oppisopimuksella merkonomiksi ja nyt on jatkokouluttautumassa.
En nyt osaa mitään ratkaisua esittää, sen toki voin jakaa, että vanhempani eivät todellakaan saaneet aikaan mitään ratkaisua työkkärin kanssa. Työkkärin mukaan äiti ei ollut työtön, vaikka ei käynyt töissä eikä ollut mitään tuloja. En itsekään tajua tuota systeemiä, mutta kai niillä tantoilla on mahdottoman hauskaa.
Itse joskus kuikuilin kakkostyötä ja pääsin nuorena työnhakijana tietysti juttelemaan tädille. Tein silloin 16,5 tuntia töitä viikossa, iltatyötä, ja etsiskelin päivätyötä siihen rinnalle. Tuossa tapauksessa työkkärin mielestä olin työtön työnhakija, koska tein 1,5 tuntia viikossa vähemmän työtä kuin oikeaan työhön kuuluu. Mitähäh?! Vähänhän noita tunteja oli, mutta palkka oli hyvä. Mutta siis verrattuna tuohon äidin tilanteeseen, missä äiti ei saanut mitään eikä ollut työtön, ja minä sain ihan kivasti ja olin silti muka työtön.. Koska mitään järkevää ei tuolla saanut aikaan, eikä hyvää kakkostyötä löytynyt kuin kuukaudeksi aina kerralla, luovutin ja menin kouluun. Teen edelleen tuon 16,5 tuntia viikossa töitä, samalla palkalla, ja lisäksi saan kaikki maailman tuet päälle. Vähän sama kuin olisi se toinen työ. Paitsi ettei tartte tehdä mitään. Ja systeemi toimii.
Minua "lohdutettiin" (liiton lakimies) sillä, että lakimuutos voi olla tulossa, tosin hyvin pitkissä kantimissa se asia on. Ei se tosin sinua ja minua tällä hetkellä auta, mutta itseäni auttaa se ajatus, että edes joskus minut ja kaltaiseni luetaan taas itsestään vastuullisiksi aikuisiksi eikä miehen kylkiluuksi.
Ratkaisua en ole löytänyt. Mutta kun nyt huomaan, että en ole tosiaan yksin, kannattaisi kokeilla sitä, minkä itse olen tehnyt eli ottaa yhteyttä sellaiseen kansanedustajaan, joka lähinnä vastaisi omaa ajatusmaailmaasi. Ei edes kannata ryhtyä nirsoilemaan, jos ei satu löytymään juuri oikeata, mutta valita joku ja soittaa/kirjoittaa hänelle tilanteestasi. Kansanedustajat ovat luoneet lain, jonka mukaan tämä meidän tilanteemme on se mikä on, siinä ei työkkäri mahda asialle mitään. Kansanedustajat ovat siis se taho, joka vain ja ainoastaan voi auttaa. Edes pitkällä tähtäimellä.
Henkilökohtaisesti sinua ja minua auttaa vain työn saaminen, toivotan sinullekin onnea yritykseen kuten toivon itselleni.
Hehhee... vai muka kansanedustaja tulee ja pelastaa!!! Voi helvetti mitä lapsellisuuksia, ei se Arkadianmäen petoskone muuta ajattele kuin omia etuuksiaan ja omaa kannatustaan. Vaalilupaukset on silkkaa kaltaistesi ääliöiden sumuttamista, pääasia että on mahdollisuus korottaa itse omaa liksaansa ja tukiaisiaan kun siltä tuntuu. Arkadianmäen petollinen huoralauma myy suurpääomalle kaikki yhteiset etumme, mm. saasteettoman ympäristön, sosiaaliturvan ja kansalaisvapaudet ja ihmisoikeudet.
Sä et ole kansanedustajalle kuin tyhmää vaalikarja- ja tykinruokamassaa. Uhrattava pelinappula vailla merkitystä.
Saat tietysti olla mitä mieltä haluat ja esittää sen juuri sivistystasoasi vastaavalla tavalla.
Siltä varalta kuitenkin, että joku sellainen, jolle asialla on todellista merkitystä, erehtyisi lukemaan tuon törkypossukommentin, niin palaan vielä asiaan. Pointtihan oli siinä, että kukaan muu ei ainakaan voi auttaa, koska tilanteen ovat luoneet kansanedustajat suuressa viisaudessaan. Eli jos he eivät voi auttaa sen purkamisessa, niin ei sitten kukaan muukaan. Asiasta tai sen vierestä alatyyliä käyttäen meuhkaaminen ei sinänsä auta mitään.
viesteistä,meitä on näköjään muitaki.minulla on 10 kuukautta täynnä,eli täytän ehdot.työkkäris joudun ravaamaan ,olemaan infossa menemään työnhakusuunnitteluun.mitä ihmettä mä siel teen,ku ne on papereihin laittanu et olen yrittäjä(mikä ei ole totta)ja miten ne voi osottaa työtä ku mä olen lomautettu(kevääl alkaa työ,avopuolison yritykses).tällä hetkel en saa rahaa mistään,liitosta käskivät mennä soppahuoltoon...huh,mun luonteel en mene,enkä sielt muutenkaan sais mitään,katotaan taas kun avomies on yrittäjä.
" (keväällä alkaa työ, avopuolison yritykses)"
oletko lomautettuna avopuolison yrityksestä?
oletko joskus ollut töissä siellä?
Jos olet, niin et saa mitään koska sinut katsotaan yrittäjäksi.
Jos et ole, pitäisi sinun saada aikaisemman työhistorian perusteella päivärahaa.
Te olette perhe, yhteinen ruokakunta, ja vaikkette olekaan avioliitossa teillä on Kelan mukaan toisiinne nähden elatusvelvollisuus. Ja luonnollistahan se on, asutte yhdessä, jaatte vuoteen, miksi ette jakaisi rahat (vaikkei yhteistä tiliä olisikaan).
Tottakai sinä olet miehesi armoilla. Hyvänen aika sentään. Miehesi tienaa ilmeisesti niin hyvin, että hänellä on varaa elättää teidät molemmat. Silti sinä vingut valtion ja liiton tukea.
Ei liitossa tarvitse pyytää jokaikistä senttiä, silloin liitto ei ole hyvä. Hyvässä liitossa puolisot elättävät toisiaan.
Harjoitellaanpa lukutaitoa. Kirjoittaja sanoi:
"minut luokitellaan mieheni mukaan yrittäjäksi,vaikka minulla ei ole osaa eikä arpaa siihen yritykseen"
Ja tämä on valitettavaa totta nyky-Suomessa, että puoliso voidaan lukea yrittäjäksi, vaikka niin ei olekaan. Ja vain, koska laki niin sanoo. Siitä oli kysymys, ja sen mukana tulevista ongelmista, joista toki mahdollisuus omiin tuloihin (pieniinkin, esim. Kelalta) on yksi.
Ei se ole oikeasti vaikeata ymmärtää, kun lukee, mitä joku kirjoittaa! ;-)
Edes avioliitossa puolisojen rahat eivät automaattisesti ole yhteisiä. Miksi siis avoliitossa olisi yhteiset rahat? Voit kokeilla rahojen yhteisyyttä vaikka siten, että lahjoitat puolisollesi 10 000 euroa. Verottaja iskee lahjaverolla väliin, koska kyseessä on lahja, jonka sinä annat omista varoistasi puolisollesi.
Käytännössähän on niin, että yhteisasumisessa, eli avoliitossa, asiat tulkitaan aina niin kuin yhteiskunnan kannalta on parasta. Tukia ei saa, koska niihin vaikuttavat avopuolison tulot. Toisaalta mitään etuja ei saa (esim. verovähennysten siirtoa puolisolta toiselle), koska pari ei ole avioliitossa.
Lakiin on kirjattu aviopuolisoiden elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, lakiin on myös kirjattu, että avioliitto-omaisissa olosuhteissa elävään pariskuntaan sovelletaan avioliittolakia. Rahat ovat siis yhteiset, vaikka ne ovat jomman kumman puolison tienaamia. Eli, enemmän tienaavan on tarvittaessa elätettävä vähemmän tienaavan.
On totta, että tämä käsite "yhteiset rahat" ja "yhteinen tili" on hieman harhaanjohtava, sillä kyseessähän on aina jomman kumman omaisuus/varat. Mutta arkikielessä yhteisillä rahoilla tarkoitetaan nimenomaan sitä, että puolisoa on elätettävä omilla rahoillaan.
Olet aivan oikeassa siinä, että tukia myöntäessä päätökset menee aina valtion voitoksi. Ikävä kyllä.
Ilmeisesti Kela (ja työkkäri) tulkitsee aloittajaa yrityksen työntekijäksi perhesuhteiden kautta. Hänen olisi siis todistettava, ettei työskentele yrityksessä tai ole yrittäjä jotta hän saisi tukia. Helppoa, vai mitä?
Käsittääkseni näissä tapuksissa todistusvelvollisuus on aina tuen hakijalla, eli jos aloittaja pystyy todistamaan, ettei hänellä ole "osa eikä arpaa" puolisonsa yritykseen, hänelle tulee myöntää tukia.
Lainaus Työttömyyturvalain 1luku 6 §:
1) joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai
2) joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai
3) joka edellä 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta.
Jos asiat ovat kuten aloittaja sanoi, luulisi, että hän pystyy helposti todistamaan asemansa ja näin ollen saamaan tukea.
Oletko ajatellut, että surkeaksi tilanteen tekeekin se, että sellainenkin, joka ei omista mitään yrityksestä, ei pääse eroon tästä "yrittäjä"-leimasta, vaikka jäisi pois yrityksen palkkalistalta? Eli jos palkkatyöntekijä on kerran erehtynyt tietämättömyyttään yrittäjä-perheenjäsenen yritykseen työhön, hänet luetaankin yrittäjäksi.
Missä muussa ammattikunnassa on tapana luokitella perheenjäsenen ammattiasema toisen perheenjäsenen mukaan? Entä onko se kohtuullista? Tulisiko meillä kaikilla olla oikeus päättää itse omasta työelämästämme vai onko oikein, että jotkut määritellään laissa muita ihmisiä kyvyttömämmiksi tekemään omia valintoja?
Tulee vähän myöhässä, mutta ehkä tämän vielä joku lukee.
"Rahat ovat siis yhteiset, vaikka ne ovat jomman kumman puolison tienaamia. Eli, enemmän tienaavan on tarvittaessa elätettävä vähemmän tienaavan."
On tämä nyt ihmeellistä, kun selvää asiaa pitää vääntää ja vääntää. Avioliitossa kummankin oma omaisuus pysyy omana omaisuutena. PISTE! Älä nyt ala vänkäämään yhteisistä rahoista siellä, missä niitä ei ole.
Enemmän tienaavan on elätettävä vähemmän tienaava vain silloin, kun vähemmän tienaava ei siihen itse pysty. Jos toinen puolisoista tienaa 5000 €/kk ja toinen 10 000 €/kk, niin tasan tarkkaan tuo enemmän tienaava ei ole velvollinen elättämään vähemmän tienaavaa. Kummankin palkkatulo on omaa tuloa, jota ei saa lain mukaan lahjoittaa ilman lahjaveroa.
Elatusvelvollisuus astuu kuvioon vasta sitten, kun toinen ei pysty elättämään itseään.
Käytännössä talouden menot ovat yhteisiä, koska ei niitä kannata lähteä erittelemään. Ylijäävä raha, eli se, jolla ostellaan kaikkea kivaa kuten uusia autoja, on kummankin omaa. Jos minä ostan rahoillani auton ja lahjoitan sen vaimolleni, lätkäisee verottaja lahjaveron. Eli se niistä yhteisistä rahoista...
sinun pitää pyytää puolisoltasi todistus siitä että et ole missään muotoa tekemisissä miehesi yrityksessä,ja että heillä ei ole edes mahdollista/aikomusta palkata sinua sinne töihin.alle kirjoitus ja selvä!sen viet kelaan tai työkkäriin.he tarkistavat vielä onko asia niin ja asian pitäisi olla selvä.
Pyysit neuvoa. Sinun miehesi on yrittäjä joten hän voi palkata sinut jolloin sinulle alkaa kertyä eläkettä ja muutenkin tunnet olevasi taas elämässä kiinni. Suosittelen lämpimästi, ei kannata suostua kerjäämään jokaista senttiä,kun on mahdollisuus ansaita ne.
Sama tilanne se on aviopareillakin.
Muuta osoittesi nykyisestä pois,muuta vaikka
postrestant mikä on laillista.
Sen jälkeen sinä olet vailla vakinaista asuntoa
pääset asunnonhakujonossa ensimmäiseksi saat asunnon 3kk,sisällä saat muuttoavustusta maxs.600,euroa saat avustusta kalustukseen pyyhkeet,lakanat,verhot,astiat.ainakin.
voit silti olla avopuolisosi kanssa kukaan ei
kyttää eikä pysty todistamaan toisin.
näin meilläkin asiat hoidettiin aikanaan ja hyvin on mennyt.
Samaa suosittelisin itsekin!
mulla miesystävä myös yrittäjä; tosin juuri perustettu yritys vasta ja rahat tiukoilla, mutta sitähän ei viranomaiset ota huomioon.
Joten koska opiskelen vielä itse, niin asumme "virallisesti" eri osoitteissa.
Jos asuisimme virallisesti yhdessä, menettäisin kaikki opinto ym.tuet, joten koska en halua olla miehen elätettävänä, niin tämä järjestely sopii molemmille hyvin.
Hyvin monet tekee tälläistä, joten turha siitä on tuntea syyllisyyttä. Itse en ainakaan tunne, sillä työssä ollessaní maksan kaikki verot ja maksut kuten pitääkin, mutta on kohtuutonta vaatia että elelisin opiskeluaikoina miehen elätettävänä. Muuten olisin töissä opintojen ohella, mutta minulla on pieni lapsi, joten se ei käytännössä onnistu.
PAM:in sivuilta bongattua ...
"Oletko yrittäjä työttömyysturvalain mukaan?
Yrittäjiä ovat kaikki, joilla on velvollisuus vakuuttaa itsensä yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaisesti.
Olet yrittäjä, jos
* työskentelet johtavassa asemassa yrityksessä, josta omistat yksin vähintään 15% tai perheenjäsenesi omistavat tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa omistatte vähintään 30%.
* työskentelet yrityksessä, josta omistat yksin tai perheenjäsenesi omistavat tai yhdessä perheenjäsenten kanssa omistatte vähintään 50%.
Johtavalla asemalla tarkoitetaan toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan tai hallituksen jäsenen asemaa. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa asuvaa puolisoa, lasta, lastenlasta, vanhempaa tai isovanhempaa."
Elikkäs kysymys kuuluu,teetkö tai oletko tehnyt työtä miehesi yrityksessä?
olin 10 kuukautta,mutta miehelläni ei ole tällähetkellä tarjota työtä.jossain vaiheessa kylläkin.
tohon mun viestiin,soitin pamiin ja kysyin neuvoa.ei kuulemma ole semmosta lakimiestä joka pystyy mua neuvomaan heillä,vaan ja ainoastaan jos työnantajalla ja minulla on menny sukset ristiin(elikkä mun miehellä ja mulla).käskettiin mennä sosiaalihuoltoon.mitä mä sieltä saan?en mitään!!!ja työkkäriin on viety kaikki laput mieheni yrittäjyydestä et en ole osallinen hänen yritykseen.
valitus vaan vetämään ja johan rupesi asiat hoitumaan.
Tiedoksi, miksi tällainen "laki" on. Jos mies on vaikka putkimies, niin palkkaa vaimonsa suurella palkalla 10 kk:ksi töihin, ei itse nosta yksityisnostoja ja elävät vaimon palkalla. Sitten irtisanoo tuotannollisista ja taloudellisista syistä ja liiton rahat pyörii 500 päivää. Yksinkertaista ja tuottoisaa, siksi näitä syynätään.
Työvoimatoimistossa saa varsin helposti todistettua, että miehen yritys ei pysty työllistämään, jos näin on. Siihen tarvitaan vain tilitoimistolta lappu, että ei ole mahdollisuuksia ja myös täydellinen ammattitaidottomuus riittää.
Valitettavasti olet väärässä tuossa:
"Siihen tarvitaan vain tilitoimistolta lappu, että ei ole mahdollisuuksia ja myös täydellinen ammattitaidottomuus riittää"
Nykyään siihen vaaditaan, että koko yritys pitää lopettaa, eli sillä ei saa yrittää työllistyä edes se (oletettu huijaava) yksityisyrittäjä itsekään. Ja tämä lopettaminen pitää todistaa tilitoimiston lapuin. Täydellinen ammattitaidottomuus ei merkitse mitään. Asia on tarkistettu työkkäristä, liiton lakimieheltä, kansanedustajalta ja työvoimaministeriöstä.
Että kyllä sittenkin hiukan jurppii...