mä tiedän että en ollut sulle tarpeeksi tasokas. en voi keksiä muuta
selitystä. toinen selitys voi olla se että suutuit siitä kesäisestä.
toinen on sitten tuo toinen.
jollain selkäydinvaistolla tiedän että en ole huono, en ole. Vaikka
kuka tahansa muuta sanoisi, tiedän sisimmässäni totuuden.
Ja se auttaa jaksamaan.
Mua väsyttää tää ponnistelu kohti parempaa, mutta ainahan se väsyttää.
Aina työ tekee väsyneeksi.
Minua on satuttu niin paljon, öisin herään painajaisiin. Syytän itseäni.
Se on niin turhaa, syö sieluani. Yritän päästä siitä eroon.
Olisinpa ollut arvoisesi ja tasoisesi jo ihan alussa. Ei olis tarvinnut
kärvistellä näin kauaa.
Olen hyvä ja olen huono, olen äiti ja olen huora, olen kaunis ja ruma, enkä
jaksa tätä enää. Haluan olla minä, yksinkertainen, aito.
Haluan tulla minäksi, en halua kuulla muiden kommentteja. He eivät tiedä
kuka olen, mutta en tiedä itsekään. Miten voin olla muuta kuin hyvää? En ole
tehnyt kenellekään pahaa -vai olenko juuri siksi etten ole?
Se että tahtoo hyvää, ei riitä. Pitää myös tehdä hyvää. Minä jarrutin...odotin
lupaa...en tehnyt kuin halusin...vaikka sanotaan että kaikki hyvä on vaistoa,
sen vuoksi vapaata, helppoa ja välttämätöntä. En uskaltanut rakastaa sinua
täydestä sydämestäni, koska pelkäsin torjuntaa yli kaiken. Pelkäsin. En
voinut sanoa, en kertoa, en päästää sinua luokseni, heittäytyä, vaikka
heittäydyinkin, mutta et tiedä sitä ja sitä ei siis ole.
En ole juonittelija. En halua olla, koska olen aina tiennyt että pitää kuunnella
sydäntään ja olen kuunnellut. Olen aina tehnyt niin kuin sydän sanoo.
Pelkäsin et jätät mut. Ja ehkä olisitkin jättänyt. Olisit jättänyt kun olisit
saanut rakkauteni, luottamukseni, minut kokonaan. Siispä juoksin pois
ja annoin vain murusia.
Tämä on totuus, joka valkeni minulle tänään.
selitystä. toinen selitys voi olla se että suutuit siitä kesäisestä.
toinen on sitten tuo toinen.
jollain selkäydinvaistolla tiedän että en ole huono, en ole. Vaikka
kuka tahansa muuta sanoisi, tiedän sisimmässäni totuuden.
Ja se auttaa jaksamaan.
Mua väsyttää tää ponnistelu kohti parempaa, mutta ainahan se väsyttää.
Aina työ tekee väsyneeksi.
Minua on satuttu niin paljon, öisin herään painajaisiin. Syytän itseäni.
Se on niin turhaa, syö sieluani. Yritän päästä siitä eroon.
Olisinpa ollut arvoisesi ja tasoisesi jo ihan alussa. Ei olis tarvinnut
kärvistellä näin kauaa.
Olen hyvä ja olen huono, olen äiti ja olen huora, olen kaunis ja ruma, enkä
jaksa tätä enää. Haluan olla minä, yksinkertainen, aito.
Haluan tulla minäksi, en halua kuulla muiden kommentteja. He eivät tiedä
kuka olen, mutta en tiedä itsekään. Miten voin olla muuta kuin hyvää? En ole
tehnyt kenellekään pahaa -vai olenko juuri siksi etten ole?
Se että tahtoo hyvää, ei riitä. Pitää myös tehdä hyvää. Minä jarrutin...odotin
lupaa...en tehnyt kuin halusin...vaikka sanotaan että kaikki hyvä on vaistoa,
sen vuoksi vapaata, helppoa ja välttämätöntä. En uskaltanut rakastaa sinua
täydestä sydämestäni, koska pelkäsin torjuntaa yli kaiken. Pelkäsin. En
voinut sanoa, en kertoa, en päästää sinua luokseni, heittäytyä, vaikka
heittäydyinkin, mutta et tiedä sitä ja sitä ei siis ole.
En ole juonittelija. En halua olla, koska olen aina tiennyt että pitää kuunnella
sydäntään ja olen kuunnellut. Olen aina tehnyt niin kuin sydän sanoo.
Pelkäsin et jätät mut. Ja ehkä olisitkin jättänyt. Olisit jättänyt kun olisit
saanut rakkauteni, luottamukseni, minut kokonaan. Siispä juoksin pois
ja annoin vain murusia.
Tämä on totuus, joka valkeni minulle tänään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.