Mitens on, olenko Jumalan asialla,
kun tuomitsen toisen ihmisen helvettiin, jos hänen elämäntyylinsä poikkea omastani
kun
työnnän traktaatin jokaisen vastaantulijan käteen
kun
huudan megafonilla kadulla: "Joudutte helvettiin ellette tee parannusta"
kun
ajan riivaajia ulos kaikista mielenterveysongelmaisista ihmisistä
kun
tuomitsen toisen ihmisen helvettiin, jos hänen opilliset mielipiteensä poikkeavat omastani
kun
ajattelen, että itselläni on koko totuus ?
kun tuomitsen toisen ihmisen helvettiin, jos hänen elämäntyylinsä poikkea omastani
kun
työnnän traktaatin jokaisen vastaantulijan käteen
kun
huudan megafonilla kadulla: "Joudutte helvettiin ellette tee parannusta"
kun
ajan riivaajia ulos kaikista mielenterveysongelmaisista ihmisistä
kun
tuomitsen toisen ihmisen helvettiin, jos hänen opilliset mielipiteensä poikkeavat omastani
kun
ajattelen, että itselläni on koko totuus ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos uskot olevasi Jumalan asialla niin varmaan oletkin. Mutta....Kukaties tuo sinun helvettiin tuomitsemasi väärässä oleva, syntinen, eksynyt, on myöskin Jumalan asialla: antaahan tuo "piru parka" sinulle viheliäisyydessään mahdollisuuden olla sitä kaikkea mitä olet häneen verrattuna.
jos uskon;
olen Jumalan asialla;
tuskin se riittää;
pelkkä usko;
ilman sääntöjä?
>piru parkojen>
kustannuksella
luotu uskon karriääri ei
takuulla ole Jumalan mieleen;
ja itsekin jo epäilen
että liekö se kenenkään mieleen;?
Ymmärsin viestisi. Hyvää iltaa Sinulle ja vastaanpa kysymykseesikin omana näkemyksenäni, että esittämäsi kaltainen puuhastelu ja luuleminen näyttävät olevan enemmän haitaksi kuin siunaukseksi ja kunniaksi Jumalan tosi työlle kansan keskuudessa. Mutta ainahan näitä "Jumalan asioilla liikkuvia" on ollut, joiden tähden Herran nimi on tullut pilkatuksi (Rm. 2:24,muistaakseni). Heissä on nähtävissä vielä sellainenkin puoli, että Jumalan käden estellessä heitä jatkamasta tyhmyyksissään ja kun väistämättä kurittavia lyöntejä tulee, niin he sanovat joutuneensa vainon kohteeksi ja Saatanan heitä ahdistavan. He sotkeutuvat heille kuulumattomiin, he eivät ole viipyneet Herran neuvonpidossa eikä heissä ole sitä Jumalan armotyön leimaa, jonka Hän lähetteihinsä painaa.
Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan Minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot. "Oppikaa Minusta", sanoi Jeesus, "sillä Minä Olen hiljainen ja nöyrä (sävyisä) sydämeltäni". Tämä oppi painaa lähtemättömän leimansa oppivaisiin oppilaisiin ja heidät tunnetaan heidän hedelmistään; nimittäin, Herra asuu heissä.
Olen itse pyrkinyt pitämään kirjoittelussani kaksi pääteemaa. Toinen on, että Jeesus on kaikkia meitä varten ja häneen kannattaa turvautua. Toinen on se, että ihmisellä, ei kenelläkään ole oikeutta tuomita ketään helvettiin. Tähän jälkimmäiseen on Herran Jeesuksen kielto:
Luuk. 6:37
"Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan".
Helvetin tuomioita toteutetaan ahkerasti.
Hyljeksiminen on eräs tapa. Annetaan kyllä anteeksi, mutta hylätään. Hyvin paljon samaa, kuin se, ettei toisten muisteista koskaan unohdu joittenkin anteeksiannetutkaan synnit?
Mutta, jos on kuten väität, niin joidenkin uskovien sisälukutaito on melkoisen puutteellista tai olematonta. Tai sitten ei vaan tiedetä. Väitän anteeksiantamattomuuden olevan ihmiskunnan vaikeimpia ongelmia, josta on monet sodat saaneet alkunsa, eli kysymys on koston kierteestä.
Tosiaan, sellainen periaate joillakin ihmisillä on, että "anteeksi voin kyllä antaa, mutta unohda en". En usko sen olevan sitä sydämestä annettua anteeksiantoa, josta Jeesus puhui.
Hienoa on se, että kun Jumala antaa anteeksi, niin sitä Hän ei enää muistele. Hän painiikin pikkuisen eri sarjassa tässä anteeksiantamusasiassakin.