Hei!
Olen laihduttanut vähähiilihydraattisella ruokavaliolla n. 25 kiloa. Nyt olen aloittanut kuntosalitreenit sekä harjoittelen puolimaratonille ensi toukokuulle. Nyt mietityttääkin se, että riittääkö tämmönen vähähiilihydraattinen ravinto antamaan riittävästi potkua harjoitteluun. Olisko nyt syytä lisätä hiilaripitoista ruokaa, kun kuitenkin kuluttaa ylimääräisen pois. Ei meinaa vaan enää pasta/pottu maistua ihan kauheasti. Vain pitäskö tankata sitten enempi tällä nykyisellä ruokavaliolla?
Olen laihduttanut vähähiilihydraattisella ruokavaliolla n. 25 kiloa. Nyt olen aloittanut kuntosalitreenit sekä harjoittelen puolimaratonille ensi toukokuulle. Nyt mietityttääkin se, että riittääkö tämmönen vähähiilihydraattinen ravinto antamaan riittävästi potkua harjoitteluun. Olisko nyt syytä lisätä hiilaripitoista ruokaa, kun kuitenkin kuluttaa ylimääräisen pois. Ei meinaa vaan enää pasta/pottu maistua ihan kauheasti. Vain pitäskö tankata sitten enempi tällä nykyisellä ruokavaliolla?
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://karppaus.info/forum/
Sieltä osastolta "karppaus ja liikunta" löytyy juttua myös maratoonaamisesta.
Katos... hiilihydraatteja on erilaisia. Pitäs suosia niitä pitkäketjuisia (antaa energiaa hitaasti) ja välttää lyhytketjuisia (antaa energiaa nopeasti).
Ruisleipä, täysjyväviljat ja hedelmät on siitä parhaimmasta päästä.
Vaalea leipä, sokeri ja olikohan makaronikin vielä siitä huonoimmasta päästä.
Puhutaan ns. glykeemisestä indeksistä:
"Glykeeminen indeksi kuvaa ruoan hiilihydraattien verensokeria kohottavaa vaikutusta."
Mut kuitenkin.. probleema tässä on siinä että suurin osa ihmisen energiasta pitäs repiä hiilihydraateista, ja koska teikäläinen vielä urheilee niin niitä pitäs saada entistä enemmän.
Nuo näyttäis pahasti olympiakomitean sivuilta, luepa sieltä mitä sanotaan hiilihydraateista:
http://www.noc.fi/valmennus/urheiluravitsemus/hiilihydraatit/
> Ruisleipä, täysjyväviljat ja hedelmät on siitä
> parhaimmasta päästä.
> Vaalea leipä, sokeri ja olikohan makaronikin
> vielä siitä huonoimmasta päästä.
Parhaita ovat kasvikset, koska ne sisältävät imeytyvää kuitua ja runsaasti mikroravinteita. Vaalea leipä, sokeri eivät ole energianlähteinä erityisen huonoja, mutta eivät kovin hyviäkään.
Vähähiilihydraattinen (mutta ei ketogeeninen) runsasrasvainen ja proteiininen perusruoka soveltuu mainiosti kestävyyslajien harjoittelun perustaksi. Vastoin yleistä hokemaa suomalaisessa normaaliruuassa (esim. ruokalat) ei ole riittävästi hyviä rasvoja ja proteiineja - ellei ole erityisen pienikokoinen.
Hiilihydraattien saanti kannattaa ajoittaa:
1) lisätä saantia ennen kisasuoritusta, koska syödylle ravinnolle adaptaation jälkeen nimenomaan muutos saa aikaan ylikompensaation. Tätä ei saa tehdä rasvojen kustannuksella, koska niiden vähentäminen johtaa lihakseen varastoituneen rasvan vähenemiseen ja kestävyyden heikkenemiseen. Tämä tulee tehdä ensisijaisesti lisäämällä aterioiden yhteyteen hieman normaalia enemmän hiilihydraattia muutama päivä ennen kisaa.
2) Välittömästi kovan suorituksen tai punttisalin jälkeen nestemäisessä muodossa proteiinia ja hh: tähän tarkoitukseen parasta on maltodekstriini ja proteiineista moni käyttää heraa.
3) Pitkän suorituksen aikana: koostumus suorituksen pituudesta riippuen.
Kaikissa muissa tilanteissa en näe syytä poiketa VHH:sta, mutta erityisen tärkeää on syödä riittävästi - paino ei saa tippua, koska se heikentää harjoitusvaikutusta.