Tuntuu tosi kamalalta kun on viikonloppu ja tiedän että kavereita on samassa kaupungissa viettämässä viikonloppuaan, mutta silti kukaan ei halua olla minun kanssani. Tai vaikka kaikki tiesivät jäävänsä viikonlopuksi opiskelukaupunkiin, kukaan ei voinut sopia mitään tapaamista viikonlopun aikana eikä mitään... siis kaikki kaverit viettävät suhteellisen yksinäisen viikonlopun. Se pistää miettimään, olemmeko oikeasti edes kavereita jos emme vapaa-ajalla saa sen vertaa aikaiseksi että tapaisimme toisiamme tai mitään... ja yksi "paras kaverikin" minulla on, mutta sekään ei mitään maininnut viikonlopusta vaikka vihjailin että voisi jotain tekemistä keksiä. Varmaan saattaa olla vähän turhaa, mutta jotenkin loukkaannuin :( Voinko olla näin turha ihminen etteivät edes kaverini välitä nähdä minua viikonloppuna... ja vaikka olen joskus maininnutkin miten yksin olen ja tiedän että kaverillakaan ei ole täälläpäin paljoa kavereita, eikä oikeastaan muuallakaan kuin tuttuja. No joo, en jaksa valittaa enempää, piti vaan tämäkin vuodatus tehdä kun mieltä painaa...
yksinäinen viikonloppu
opiskelijalla
3682
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
.. soittaisit nyt vain sun kaverille vielä ja kysyt ihan suoraan että mitäs se on tekemässä, että tekisittekö yhessä illalla jotain, menkää vaikka kahville tänään ja sitten kekkaat jotain tekemistä huomiseksi ja ehdotat sitä! Kyllähän sinäkin voit kavereita pyytää "mukaasi", ei sinun tarvitse odotella kutsuja sen jälkeen kun oöet heittänyt yleispätevän lausahduksen "vois vaikka keksiä jotain tekemistä" ..
huoli pois ja hymy kasvoille ja puhelin kauniiseen käteen ja rohkeasti kyselemään!
No ehkä olet oikeassa. Tiedän, että minulla on ongelmana kun en jostain syystä uskalla soittaa kaverille ja kysyä suoraan että tavattaisiinko. Varmaan olen vähän varautunut jotenkin ja sitten se paras kaveri on vähän sellainen ettei se oikein tiedä ikinä huvittaako sitä lähteä vai ei, puhelimessa kun ei viitsisi alkaa tuollaisesta tinkimäänkään ja toisaalta on se vähän kiusallistakin jos kaveria ei huvitakaan lähteä mihinkään tai tulla edes kylään... no, en tiedä. Ehkä kerään vielä rohkeutta ja soitankin sille tässä...
soitat kavereille. Voihan se vähän kirpaista, jos ei kaveri olekkaan lähdössä, mutta sittenpä tiedät varmasti.
Ei yksinkään ulos lähteminen niin kamalaa ole. Laittaudut ja olet hyvillä mielin itsellesi.
Ensinnäkin alat ajattelemaan, että olet ehdottomasti tutustumisen arvoinen ihminen.
Varmasti tapaat uusia ihmisiä joihin tutustut siellä paikkakunnalla missä oletkin.
Pelottavaahan se aluksi on, tiedän sen.
Rohkeutta, kyllä kannattaa.
Hyvää viikonloppua!