Onko muilla samaa 'ongelmaa'? Tapaan ihastua opettajiini. Ja kun näin käy, tuijotan vain häntä enkä ymmärrä puheesta mitään. Tunneilla on kyllä kiva käydä. Oikeastaan odotan niitä kuin kuuta nousevaa. Ja illalla kotona vain ajattelen seuraavaa päivää ja sitä että saan taas nähdä hänet. Tämä tapaus ei ole ensimmäinen, olen monet monet kerrat ihastunut opettajaani. Mikähän siinä on? Koskaan ei ole tapahtunut mitään vakavampaa. He ovat olleet minua selvästi vanhempia ja varattuja. Nyt kyseessä on vain muutaman vuoden vanhempi, vaikkakin varattu mies. Tiedän että hän käy välillä ulkona. Toivon vaan, että törmätään vapaa-ajalla. Ehkä silloin voisimme tutustua toisiimme noin niin kuin ihmisinä. Mutta tosiaan: onko kohtalotovereita? Olemmeko me naiset yleisestikin aina lääpällämme opettajiimme?
Ihastunut
opettajaan...
61013
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
harvemmin...ihan oikeasti, ehkä yhden kerran ala-asteella..
Minä ihastun myös opettajiini helposti, mutta samalla tapahtuu myös se, että janoan kuulla hänen opetuksiaan ja haluan loistaa kokeissa. se on tavallaan ainoa kanava osoittaa tykkäämisensä... kun eihän opettajian kanssa suhteeseen pidä ruveta.. :-/
rauhaan ja keskity jo vihdoin opiskeluun!
Suosittelen luettavaksi Leena Leskisen kirjan Huhtikuun puutarha. En tiedä ikääsi, tuossa kirjassa se ihastuja on nuori tyttö.
Kun eräänä lokakuisena aamuna lukion luokkahuoneeseen astuu ranskanopettajan sijainen Kristian Saari, runotyttö Emilian elämä muuttuu. Emilia rakastuu päätä pahkaa komeaan miespuoliseen maijapoppaseen, ja oma poikaystävä Tero alkaa päivä päivältä muistuttaa yhä enemmän rasittavan uskollista huskykoiraansa. Kun mademoiselle Emilia alkaa saada romanttisiin tunteisiinsa vastakaikua, hän kiintyy yhä enemmän monsieur Kristianiinsa. Teinitytön ihastuminen muuttuu väistämättä aikuisen miehen ja nuoren naisen väliseksi suhteeksi.
Runotyttö Emilia elää lokakuusta seuraavaan kesään auringonpaistetta ja rakeita sisältävää etsikkoaikaansa matkallaan aikuisuuden salattuun puutarhaan. Mutta toista ihmistä ei voi omistaa eikä mustasukkaisena ailahteleva onnikaan ole ikuista – sehän Emilian olisi pitänyt muistaa jo lukemistaan kirjoista…
Leena Leskinen tavoittaa uudella romaanillaan oivallisesti täysi-ikäisyyttään kohti hapuilevan nuoren epävarmoja tuntoja
niin pidä näppis siitä irti tai valmistaudu pahimpaan..
Itse asiassa juuri eilen ihastuin ja tuntui, että tunne oli molemminpuolinen, mutta opettaja on naimisissa. Olen lähemmäs 30 kuin 20 eli en ole teini-ikäinen. Sitä ihailee opettajan taitoja. Hänhän on juuri sitä, mitä itse jo lapsena haaveilin ja vieläkin haaveilen, uskomaton akateeminen ura ja kaksi tohtorinväitöskirjaa. Lisäksi hän on pitkä, komea, kiltti, ihana ääni ja positiivinen. Vaikka asiat menevät pieleen, hän kannustaa ja kehuu.