Viimeiset 10 vuotta minulla on tuntunut peräsuolessa kipua epämääräisissä yhteyksissä. Se on tullut ulostaessa, nukkuessa ja istuessa kovalla tuolilla. Oletan sen johtuvan jonkinasteisista sisäisistä peräpukamista.
Kipu johtuu ikään kuin lihasspasmista, joka syntyessään on itsessään kivulias, eikä tapauksiin voi varmuudella liittää mitään provokaatiota. Kipu on tylppää, se esiintyy noin puolen nyrkin kokoisella keskusalueella, josta se säteilee pari kertaa isommalle alueelle. Kipu on vasemmalla puolella peräaukon läheisyydessä.
Voin hallita kipua, jos toimin heti kivun synnyttyä. Tällöin sekä hyperventiloin sisään voimakkaasti ilman nopeaa uloshengitystä että myös istun pytyllä oikealla pakaralla yhdessä asennossa antaen peräaukon levätä ilmassa. Tällöin saan "kipukaaren" katoamaan parissa minuutissa. Mitä kauempaa tämän aloittaminen kestää, sitä kauemmin häviäminen kestää ja sitä voimakkaampaa kipu korkeimmillaan on. Kaikki hierominen ja ravisuttelu on täysin ilman vastinetta, ja johtaa vain kivun itsepäiseen lisääntymiseen.
Äsken minulta puutui kädet sormista hauiksiin, jalat varpaista polviin, alavatsa ja leuka korviin asti. Vaikka ei pystynytkään enää tunnustelemaan käsilläni pulssia yrittäessäni matolla maatessani hengitellä "oikein", pulssini taisi pudota reippaasti alle 55 lyöntiä minuutissa. Kasvoni olivat valkoiset. Meinasin kai pökrätä. Heti kun kipukaari putosi ja häipyi, alkoi tunto palaamaan raajoihin. Onko tässä kyse muusta kuin peräpukamista? Tai kenties se johtuu vain oienneesta lannelordoosistani ja muista muskulo-skeletaarisista vaivoista?
Kipu johtuu ikään kuin lihasspasmista, joka syntyessään on itsessään kivulias, eikä tapauksiin voi varmuudella liittää mitään provokaatiota. Kipu on tylppää, se esiintyy noin puolen nyrkin kokoisella keskusalueella, josta se säteilee pari kertaa isommalle alueelle. Kipu on vasemmalla puolella peräaukon läheisyydessä.
Voin hallita kipua, jos toimin heti kivun synnyttyä. Tällöin sekä hyperventiloin sisään voimakkaasti ilman nopeaa uloshengitystä että myös istun pytyllä oikealla pakaralla yhdessä asennossa antaen peräaukon levätä ilmassa. Tällöin saan "kipukaaren" katoamaan parissa minuutissa. Mitä kauempaa tämän aloittaminen kestää, sitä kauemmin häviäminen kestää ja sitä voimakkaampaa kipu korkeimmillaan on. Kaikki hierominen ja ravisuttelu on täysin ilman vastinetta, ja johtaa vain kivun itsepäiseen lisääntymiseen.
Äsken minulta puutui kädet sormista hauiksiin, jalat varpaista polviin, alavatsa ja leuka korviin asti. Vaikka ei pystynytkään enää tunnustelemaan käsilläni pulssia yrittäessäni matolla maatessani hengitellä "oikein", pulssini taisi pudota reippaasti alle 55 lyöntiä minuutissa. Kasvoni olivat valkoiset. Meinasin kai pökrätä. Heti kun kipukaari putosi ja häipyi, alkoi tunto palaamaan raajoihin. Onko tässä kyse muusta kuin peräpukamista? Tai kenties se johtuu vain oienneesta lannelordoosistani ja muista muskulo-skeletaarisista vaivoista?
Vastaukset 7
Vanhimmat
mutta kuulostaa hyperventilaatio kohtaukselta, joka tulee kun olet hengittänyt liian tiheästi. Siihen auttaa paperipussiin hengittäminen. Tuo kohtaus voi aiheuttaa monenlaisia oireita jopa halvaustuntemuksia, mutta on vaaraton ja menee ohi kunhan alkaa hengittää normaalisti.
Kannattaa kyllä mennä lääkäriin perusteellisiin tutkimuksiin tuon peräpukama-asian kanssa, ettet aiheuta tällaisia tilanteita uudestaan.
Sinulla oli kaksi asiaankuulumatonta pointtia, eikä muuta. Kiellät kivunhallintamenetelmäni ja syytät minua hyperventilaatiokohtauksesta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Psychopath
http://en.wikipedia.org/wiki/Passive-aggressive
Yksi mahdollinen selitys tuohon kipuoireiluun on endometrioosi - jos siis olet nainen. Useinhan endometrioosia potevat kertovat kärsivänsä peräaukon seudun kivusta, joka tuntuu erityisesti ulostaessa. Kipu on usein tuollaista voimakasta, kouristavaa. Tuo puutuneisuus taas johtuu juurikin hyperventilaatiosta, kuten hoitsukin jo sanoi. Lisäksi voimakas kipu sinänsä voi tehdä vastaavia oireita, eli pyörrytystä ja hyperventilaatiota.
En ole nainen. Yritin muuten kertoa, että en hyperventiloi vaan hengitän siten, että saan kivun pois. Kerran minulla meni nilkka urheilussa, jolloin tuli samanlainen huimauskohtaus. Naamakin meni valkoiseksi ja tajunnan taso laski. Se on reaktio kipuun. Kipu on luonteeltaan tasaista ja diffuusia.
Kannattaa käydä tarkistuttamassa että kyseessä ei ole pukamat, tulehdukselliset muutokset limakalvoilla tai fissuura ani eli kr. haavauma. Oire kuulostaa lihasspasmilta, tulee monille ajoittain, syy voi jäädä hämärän peittoon. Sinänsä ei ole vaarallinen mutta kiusallinen vaiva. Esiintyy jo lapsillakin joskus.
Miten sen voisi välttää? Minua ärsyttää kun itsepäinen kipu alkaa ja sitten pitää hengitellä oikein muutaman minuutin ja tietyssä asennossa, jottei tule sietämätöntä kohtausta. En ole vielä koskaan saanut sitä julkisella paikalla! Tosin siitä ei jää mitään kipua toisin kuin esimerkiksi pohkeen spasmissa, jossa jälkivaurio riippuu spasmin kestosta. Kiitos,tohtori.