herkkäihoiselle hajuvesi

Aivan turha edes uneksia, että allergiatestattuja hajuvesiä tai muita hajustettuja tuotteita löytyy.
Jos joku käyttää hyväkseen EU:n Kosmetiikkadirektiivin maaliskuun 2005 muutosta, missä 26 eniten ihoallergiaa aiheuttanutta hajusteraaka-ainetta joutui rajoitusten piiriin, se on pelkää harhaa. Jo nyt on tiedossa satakunta muuta, jotka voivat aiheuttaa ihoallergiaa.

Mikä on huonompilaatuinen tai parempilaatuinen?
Kuka sen mittaa ja määrittelee?
Hajusteet kuuluvat kauppasalaisuuden piiriin, tuoteselosteessa ei kerrota, mistä hajuste koostuu.
Moni yllättyy, jos etsii tietoa näistä 'tuoksuista', joukkoon mahtuu ihka aitoja ongelmajätteeksi luokiteltuja kemikaaleja, samoja, joita käytetään teollisuudessa.
On turha luulla, että mikään viranomaistaho tutkisi tai testaisi näitä hajustekemikaaleja.
Valmistaja testaa minimitestein, kun raaka-aine tuodaan markkinoille/otetaan käyttöön.
Vasta kun käyttäjillä ilmenee terveysongelmia, asiaan puututaan, mutta vuosien viiveellä.

Moni luulee vieläkin käyttävänsä myskiä ja ambraa sisältäviä hajusteita, valitettavasti tilanne on se, että niitä ei ole saatavilla, ja se mitä on kaupan, on todella kallista. Myski on korvattu jo vuosikymmeniä synteettisillä myskeillä, joista 2 on kymmenien vuosien käytön jälkeen vedetty pois markkinoilta, koska ne todettiin hermostolle myrkyllisiksi riippumattomissa kokeissa (eläinkokeet). Kyseessä myskit AETT ja Ambrette.
Käytössäolevista on paljon tutkimusta ja viitteitä terveydelle haitallisuudesta. Kerääntyvät rasvakudokseen ja ovat huonosti hajoavia - löytyy myös vesistöistä/luonnosta.

Greenpeace testasi:
http://www.greenpeace.org.uk/Products/Toxics/chemicalhouse.cfm?producttypeid=5

Hajusteet kuuluvat Kosmetiikkadirektiivin piiriin, ja kosmetiikan pääasiallisin reitti (ihmiseen) on iho. Aineet, jotka on tarkoitettu mm. hengitettäviksi, eivät kuulu kosmetiikan alaan.
Tästä seuraa, että hajusteiden pääasiallisin reitti on siis iho ja siitä taas seuraa, että vain ihovaikutukset (herkistyminen) on tutkittava.
EU:n tavoite on, että hajusteetkaan eivät saisia sisältää syöpääaiheuttavia, mutageenisiä, jne. raaka-aineta, mutta tavoite on toinen kuin todellisuus.
Hajustekemikaalien hengitystievaikutuksia, tai hengitysteitse syntyviä systemaattisia vaikutuksia ei siis testata/tutkita.
Hajustettujen tuotteiden käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja terveyshaitat samoin.
Itse itseään valvovana myös hajusteteollisuus on joutunut ottamaan kantaa asiaan, ja myöntää, että herkimmät ihmiset voivat saada mm. hengitystieoireita hajusteista. Periaatteessa hajusteteollisuus ei ole edes tarkoittanut näitä tuotteitaan herkille ihmisille, mutta kaikkien on valitettavasti pakko hengittää niitä, jos ja kun niitä on ilmassa.
Hajusteteollisuus aloitti ohjelman, missä kartoitetaan hengitystievaikutuksia. Ensimmäiseen 'testaukseen' kuuluu 9 hajusteraaka-ainetta.
EU:n hajustekemikaaliluettelossa on 2750, osalle on määrätty rajoituksia, mitä mikään viranomaistaho ei kuitenkaan valvo.
Ensimmäinen teollisuuden tutkimus aiheesta ilmestyi 2002. Jokainen voi itse päätellä, miten luotettavaa tämä teollisuuden itsensä tekemä tutkimus on.
Hengitystieärsytystä on helpompi tutkia, mutta hengitystieherkistymisen tutkimiseen ei ole vielä edes olemassa hyvää testimenetelmää, ei yksinkertaisesti tiedetä, miten mitata.

Teollisuustyössä työntekijät ovat saaneet esim. astman tietyistä aineista, joita käytetään myös hajusteraaka-aineina. Koe-eläimillä on ihoherkistymisen seurauksena todettu myös hengitysteiden herkistyminen - 3-kareeni -tutkimus. 3-kareeni on puutärpätin ainesosa.
Puutärpätti on tärkeä raaka-aine syntetisoitaessa hajustekemikaaleja. Se on myös sellaisenaan hajusteraaka-aine, samoin sen ainesosat.
Muut tärkeät raaka-aineryhmät ovat maaöljystä saatavia aromaattisia aineita, kuten petrokemikaalit C2-C5, bentseeni, fenoli, tolueeni, ksyleenit, kresolit, naftaleeni ja syklopentaani.
Viite: http://www.fpinva.org/Summary/fragrance_materials.htm

Keskushermostotutkimus on vasta alkutekijöissään, se ei kuulu rutiinitutkimuksiin kemikaalien osalta. Päänsärky/migreeni on esimerkki keskushermostovaikutuksista.

Hajusteet tiedetään astmakohtauksia laukaisevina, ja löytyy myös tutkimusta vahvistamaan monen henkilökohtaisesti kokema hajusteiden aiheuttama migreeni.

Herkkäihoisille en suosittele hajustettujen tuotteiden käyttöä esim. koko kehon rasvaamiseen.
Vaikka tänään ei reagoi, herkistyminen voi tapahtua pidempiaikaisessa käytössä - ja sitten on 'naurussa pitelemistä', kun herkistyy.

FPIN-sivulta löytyy lisätietoa:
www.fpinva.org

NIIN KYLLÄHÄN ASIA VAAN ON SILLÄ LAILLA ETTÄ JOKAISEN HERKKÄIHOISEN JA ALLERGISEN IHMISEN ON ITSE KOKEILTAVA JA LÖYDETTÄVÄ TUOTE JOTA PYSTYY KÄYTTÄMÄÄN JA TUNTUU HYVÄLTÄ.
TOISILLE KÄY TOINEN JA TAAS TOISEN IHO EI SIEDÄ MITÄÄN VETTÄ VÄKEVÄMPÄÄ.

ASIASTA LIENEE SIIS TURHA TAPELLA...

ITSE OLEN AVONIN KAUNEUSKONSULTTI JA MYÖSKIN HERKKÄ IHOINEN. AVONIN TUOTEVALIKOIMASTA OLEN AINAKIN LÖYTÄNYT MONIA TUOTTEITA JOITA VOIN ITSE KÄYTTÄÄ JA SAMALLA SUOSITELLA KOKEILEMAAN.
AINAHAN ON JOUKOSSA IHMISIÄ, JOILLE TUOTTEET EIVÄT SOVELLU, MUTTA KUTEN SANONTAKIN SANOO: VAIN ETSIVÄ LÖYTÄÄ..

Suosittelen - itse käytän aromaterapeutilta saatua öljyä, siinä on kukkaistuoksuista eteeristä öljyä sekoitettu pohjaöljyyn.

Se on luonnonaineista eikä synteettisesti valmistettu kuten hajuvedet, ja se hoitaa kevätväsymystäni samalla kuin tuoksuu:)