Varaava massa ?

Ok muuten.

Mutta lattiaan yöllä lämmön varaaminen lisää lämpöhukkaa lattiaeristeen läpi siinämäärin että ellei yösähkä ole reilusti päiväsähköä edullisenpaa, säästöä ei synny. Ainoastaan viileyden tunnetta iltapäivälle ja kuumuutta aamulle.

>Fysiikka & luonnonlait. Massa ei voi käyttäytyä kuin yhdellä tavalla. Hitaasti. Jos massa on ympäröity eristeillä, se reagoi vieläkin hitaammin.

Eikös tuossa lämpötilaero laatan ja iman välillä ole ratkaiseva tekijä kuinka nopeasti lämpöä siirtyy ilmaan? Tästähän sitten seuraa se hitaus, jos ilma on jo samanlämpöistä kuin laatta.

Toinen asia, luovuttaako laatta lämpöä enemmän alaspäin, jos kyse on samalla kellarin katosta ja päällä on eriste pintavalun alla vai nouseeko se silti ylöspäin? Onko siis lämmönjohvuus laatassa millainen kerrosten välillä?

tätä kirjoitti:

>Fysiikka & luonnonlait. Massa ei voi käyttäytyä kuin yhdellä tavalla. Hitaasti. Jos massa on ympäröity eristeillä, se reagoi vieläkin hitaammin.

Eikös tuossa lämpötilaero laatan ja iman välillä ole ratkaiseva tekijä kuinka nopeasti lämpöä siirtyy ilmaan? Tästähän sitten seuraa se hitaus, jos ilma on jo samanlämpöistä kuin laatta.

Toinen asia, luovuttaako laatta lämpöä enemmän alaspäin, jos kyse on samalla kellarin katosta ja päällä on eriste pintavalun alla vai nouseeko se silti ylöspäin? Onko siis lämmönjohvuus laatassa millainen kerrosten välillä?

Lue lisää

Nyt kun lämmität kivitalon, säädät termarin niin että sisälämpö on esim 22 astetta, niin mitä väliä sillä on miten nopeasti tai hitaasti lämpöä lattia senjälkeen luovuttaa?? talo lämmitetään yleensä rakentamisen jälkeen yhden kerran , jonka jälkeen sisälämpö pidetään suht samana, ja se mitenpaljon raskasrakenne lämpöä varaa sitä vähemmän se tarvii enerkiaa sen lämmittämiseen.

tätä kirjoitti:

>Fysiikka & luonnonlait. Massa ei voi käyttäytyä kuin yhdellä tavalla. Hitaasti. Jos massa on ympäröity eristeillä, se reagoi vieläkin hitaammin.

Eikös tuossa lämpötilaero laatan ja iman välillä ole ratkaiseva tekijä kuinka nopeasti lämpöä siirtyy ilmaan? Tästähän sitten seuraa se hitaus, jos ilma on jo samanlämpöistä kuin laatta.

Toinen asia, luovuttaako laatta lämpöä enemmän alaspäin, jos kyse on samalla kellarin katosta ja päällä on eriste pintavalun alla vai nouseeko se silti ylöspäin? Onko siis lämmönjohvuus laatassa millainen kerrosten välillä?

Lue lisää

>>>Mikä taas takaa sen, että varaava massa luovuttaa lämpöä tasaisesti, ei mikään.
>>Fysiikka & luonnonlait. Massa ei voi käyttäytyä kuin yhdellä tavalla. Hitaasti. Jos massa on ympäröity eristeillä, se reagoi vieläkin hitaammin.
>Eikös tuossa lämpötilaero laatan ja iman välillä ole ratkaiseva tekijä kuinka nopeasti lämpöä siirtyy ilmaan?

Lattian lämmitysTEHOn sanelee sen lämpötila suhteessa ilman lämpötilaan.
JA koska lattialaatta on massiivinen, sillä ei nopeaa sopeuttavaa säätöä voi tehdä eli se ei kykene juurikaan estämään sisäilman pyrkimystä ylilämmetä kevätauringon tai tulisijan johdosta eikä se kerkiä myöskään nopeasti vastaamaan lisääntyvään lämmitys energiantarpeeseen (siksi olisi eduksi jos on jokin tekijä joka olisi apuna ylläpitämässä lämpötilaa, esim huoneenlämpöinen runko)

>Tästähän sitten seuraa se hitaus, jos ilma on jo samanlämpöistä kuin laatta.

Ei vaan siitä että laatan lämpötilaa ei voida nopeasti muuttaa vaikka sisäilman lämmityksen energiantarve kevytrakenteisessa talossa muuttuu nopeaan.

Eli kun lämmitystarve vähenee tai tulee voimakas sisäinen/ulkoinen lisälämmönlähde, ei lattian lämmitysteho vähene ennen kuin huoneilman lämpötila on jo noussut (lisääntyvä energianhukka, epämiellyttävä ylilämpö)

Tai kun lämmitystarve lisääntyy (pakkanen voimistuu 20 asteella vuorokaudessa) kestää 1/4-1/2 vuorokautta ennen kuin laatta on lämmennyt niin että se pystyy vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen (epämiellyttävää viileyttä).

Vois kuvitella että nyt kun päivällä on noin -5 pakkasta ja joka yö -25 pakkasta on lattialämmitteisissä puutaloissa aamusella turhan viileää ja iltapäivällä turhan lämmintä.
(en tiedä kun en vielä ole päässyt lattialämmitystalossa asumaan)


Ja koska huoneilma ei ala jäähtymään pakkasen kiristyessä ennen kuin rakennuksen vaipan ulkopinta, lämmöneriste ja sisäpinta ovat jäähtyneet, niin on eduksi jos kyseiset materiaalit reagoivat verkkaisesti lämpötilan muutokseen eli ovat raskaita.
Ja lisäksi sitten kun ne on jäähtyneet ja huoneilma alkaa jäähtyä alkaa raskaat sisäseinärakenteet luovuttamaan lämpöä huoneilmaan, koska ne olivat alunperin siinä normaalissa huoneilman lämmössä ja sekin antaa lisää armonaikaa lattialaatalle reagoida.

Kaikkein hienoimmin homma toiminee jos lattialaatan massa ja talon ulkovaipan massa ovat about samat.

>Toinen asia, luovuttaako laatta lämpöä enemmän alaspäin, jos kyse on samalla kellarin katosta ja päällä on eriste pintavalun alla vai nouseeko se silti ylöspäin?
>Onko siis lämmönjohvuus laatassa millainen kerrosten välillä?

Ilman konvektio siirtää lämpöä ylöspäin ja sivuille, lämpösäteily ja lämmön johtuminen sen sijaan vaikuttaa kaikkiin suuntiin.

Mainitsemassasi tapauksessa se eristeen alapuolella oleva kantava osa (jossa ei lattialämmitystä) toimii lämpötilan vaihteluita tasaavana tekijänä. Se absorboi ja luovuttaa lämpöä jos kellarin lämpötila yrittää vaihdella.

Pintalaatta luovuttaa lämpöään voimakkaimmin ylöspäin koska siihen suuntaan ei ole lämmöneristettä muuta kuin (pari astetta viileänpi) huoneilma. Mutta alaspäinkin sitä lämpöä siirtyy, lähinnä johtumalla lämmöneristeen läpi. Sen seurauksena se alempi (kantava) osa lienee abouttia yhden asteen verran (tai alle sen) kellarin ilmaa lämpöisenpi.