mies ei ymmärrä

En osaa mitään neuvoja antaa koska olen ihan samassa tilanteessa eikä mikään tunnu auttavan. Nykyään on niin alkanut pistää vihaksi kun oletetaan äitien hoitavan ihan kaikki, eikä edes kiitosta saa koskaan. Minä ainakin tunnen olevani ihan umpikujassa. Sitten vielä kun on raskaana niin vedotaan aina siihen että ethän sinä kuitenkaan mitään jaksa/voi tehdä...

pisti tuossa silmääni, kun kirjoitit ettet "pakkasella pääse mihkään pienten lasten kanssa". Tämä ihmetytti minua.. Ymmärrän kyllä jos rupeaa olemaan -20 astetta, mutta siis jos on vaikka kymmenenkin astetta pakkasta, niin lapset voi aivan hyvin viedä ulos. Pistät kaikille lämmintä päälle ja tarvittaessa vielä ulkoiluvoidetta kasvoille. Siellä ei tarvitse tuntikausia olla, mutta jo 20 minuuttia ulkoilmassa katkaisee mukavasti päivää ja raikas ilma tekee hyvää sekä lapsille että varsinkin sinulle ja jaksamisellesi. Suosittelen todella lämpimästi, ettet jää kotiin vaan lähdet joka päivä edes pikkuiseksi aikaa ulos lastesi kanssa, joo onhan siinä pukemista paljon jne, mutta kyllä vallan mainiosti isossakin pakkasessa pienen hetken ulkoilee ja se ihan oikeasti TEKEE HYVÄÄ teille kaikille!

Mitä varsinaiseen ongelmaasi tulee, se on valitettavaa mutta yleistä.. Useimmilla miehillä tuntuu olevan asenne että he vähän "auttelevat" lasten hoidossa vaimoaan, vaikka isän kuuluisi olla tasavertaisesti vastuussa lastenhoidosta. Monet miehet vetoavat siihen, että "olen niin väsynyt kun olen ollut koko päivän töissä" mutta aivan samalla tavoin on nainen ollut koko päivän lasten kanssa, eikä se ole mitään lomaa, niinkuin monet miehet tuntuvat kuvittelevan...Se on äidin työtä. Ei ole oikein, että nainen jatkaa miehen töistä tultua yksin lastenhoitoa monta tuntia iltasatuun asti, kunnes mies on "tarpeeksi levännyt työpäivästään" ja sitten suostuu vähän iltatouhuissa auttelemaan.. eihän silloin äidille jää lepoaikaa juuri lainkaan.

Mitä jos pistäisit paperille päiväsi aikataulun lasten kanssa, kirjoittaisit kaikki touhusi listaan: "keitin aamupuuron, syötin lapset, tiskasin, leikittiin lasten kanssa, pistin Viljamin kylpyyn, valmistin lounasta, pesin pyykkejä, silitin lakanoita, syötiin, leikittiin, mentiin päiväunille..." jne jne. Sitten näyttäisit tätä listaa miehelle ja yrittäisit keskustella ja kertoa, miten paljon päivääsi kuuluu ja miten väsynyt sinäkin olet ja että tarvitset todella myös lepoa ja omaa aikaa.

Vielä parempi olisi, jos joskus viikonloppuna lähtisit laivalle tai muualle, että olisit kokonaisen vuorokauden poissa kotoa ja lapset olisivat miehesi hoidossa. Mies tajuaisi konkreettisesti, miten paljon työtä lasten- ja kodinhoidossa on. Usein, kun isä jää hoitamaan lasta, hän pystyy ehkä juuri ja juuri hoitamaan lapsen tarpeet, mutta koti on täysin hyrskyn myrskyn.. Siinä viimeistään mies tajuaa, miten paljon sinä ehdit ja teet, kun hoidat vielä kotia lasten ohella.

Mielestäni jokaisella äidillä ja isällä olisi oltava ainakin yhtenä päivänä viikossa harrastus, joka tapahtuu kodin ulkopuolella ilman miestä/vaimoa ja lapsia! Olisi todella hyödyksi sinulle että rupeaisit käymään jossakin, esim. jumpassa, joka on tiettyyn aikaan tiettynä päivänä, ja silloin miehesi tietäisi, ettei hänellä ole nokan koputtamista siihen, että menet juuri silloin harrastukseesi, ja hän hoitaa lapsia. Esim. lenkkeily ei ole kovin hyvä vaihtoehto, koska silloin mies voi sanoa "älä mee tänään, mä oon just nyt tosi väsynyt".. Sinulla on oikeus olla omaa aikaa ja oma harrastus, jonne menet yksin ja jonka tarkoituksena on, että saat rentoutua ja saat ajatukset hetkeksi pois kotiympyröistä!! Tämä puhdistaa todennäköisesti kodinkin ilmaa, ja jaksat taas paremmin olla lasten kanssa. Selitä miehellesi, että tarvitset jonkin oman jutun ilman perhettäsi ja sinulla on siihen oikeus.

Istukaa pöydän ääreen ja puhukaa ihan kunnolla asioista. Tee tarkkaan selväksi päiväohjelmasi lasten kanssa, ja huomauta miehelle, että on täysin eri asia jos hoitaa lapsia joskus pari-kolme tuntia, kuin hoitaa heitä päivittäin koko päivän.. Pistä listallesi myös parin viikon aikana sinulla olleet vapaatunnit (jotka olet saanut viettää täysin yksin ja rauhassa tehden jotain, mitä haluat, esim. lukea kirjaa) ja listaa myös miehesi viettämät vapaatunnit (esim. jos hän on lähtenyt kaljalle) Samoin sano miehelle, jos hän on käynyt kaljalla, että "jaahas, sinähän olit eilen kaljalla, tänään menen minä".

Vähintään yhtenä iltana viikossa on oltava molemmilla oma hetki, pari tuntia, (mieluiten poissa kotoa) eikä todellakaan mikään yhden kerran kuukaudessa riitä!!

Siis neuvoni sinulle onkin:

1. Kunnon rauhallinen keskustelu pöydän ääressä (älä keskity itkemään miten uupunut olet, vaan yritä ennemmin saada mies näkemään, miten paljon sinä teet ja että TARVITSET omaa vapaa-aikaa ja että asioihin on NYT tultava muutos)

2. Hanki harrastus ja lähde sinne kerran viikossa.

Ole luja ja vaadi mieheltä vastuunottoa. Pyydä miestäsi olemaan sinulle aviomies, TASAVERTAINEN vastuunottaja ja tuki, eikä lastesi "isoveli" joka kerran kuussa lapsia suostuu juuri ja juuri pari tuntia kaitsemaan..

Kun pidät huolta itsestäsi ja omasta jaksamisestasi, jaksat olla parempi äiti ja puoliso!

Onnea erilaiselle jatkolle ja uudelle harrastuksellesi!! :)

samassa jamassa olen. tosin mun mies ei juo kaljaa vaan istuu koneella.

oikeesti opitte tulemaan sieltä miehen tossun alta pois???
Uskomattomia juttuja näiltä palstoilta saa lukea enimmäkseen ruikutusta ja valitusta kun mies ei tee sitä mies ei tee tätä???
Minullapa on hyvin yksinkertainen ratkaisu ongelmiinne yksinkertaisesti: KESKUSTELKAA miestenne kanssa, siten että myös miehenne YMMÄRTÄÄ että nyt on TOSI kyseessä jollei auta niin ukko pihalle ja elareita maksamaan eiköhän se yhteinen lastenhoito vire löydy jostain päin???
Ja jollei löydy niin olkaa onnellisia yh-huoltajia ja löytäkää uusi rakkaus.....siitä se uusi onni lähtee......