Olemme olleet yhdessä avomieheni kanssa nelisen vuotta. Suhteessamme on kuitenkin yksi ongelma joka haittaa suhdettamme. Avomieheni polttaa tupakkaa ja se on alkanut haitata minua toden teolla. Suhteemme alussa hän poltti todella vähän. Yritti varmasti antaa itsestään paremman kuvan tupakoinnin suhteen ja tietysti intohimoisen rakkauden huumassa en itsekään pitänyt sitä niin vakavana. Tai ehkäpä sisimmässäni toivoin, että hän rakastaisi minua niin paljon, että lopettaisi tupakoinnin jossain vaiheessa.
Rakastan häntä kovasti mutta tunnen, että tämä asia on esteenä sille, että suutelisin, kosketteisin ja olisin lähellä. Se taas aiheuttaa sen, että läheisyys on vähentynyt ja myös riidat lisääntyneet. Hän polttaa paljon ja melkein joka käänteessä. Ulos mentäessä, omassa autossaan, autotallissa korjatessaan autoa, töissä ja kun hänen isänsä polttaa sisällä aina yksin kyläilemään mennessään myös vanhempiensa luona. Jos itse olen siellä joskin harvoin koska en voi sietää sitä käryä, hän kuitenkin polttaa ulkona. Jos menemme kävelylle hän polttaa ainakin 3 tupakkaa lenkin aikana. Kun olemme esim. kaupungilla minua häiritsee, kun melkein joka kaupasta ulos tultaessa hän sytyttää tupakan. Tunnen jopa jonkinlaista häpeää asian suhteen esim. jos joku tuttuni esim työkaveri tulee vastaan.
Sponttaani seksi ei kiinnosta niin paljoa kuin haluaisin hajun vuoksi. Hiukset, henki, vaatteet, koko mies haisee tumpilta. Aina ennen seksiä hän käy suihkussa ja pesee hampaansa mutta siitä huolimatta esim. suutelu inhottaa koska haju ei lähde hampaita pesemällä, koska se tulee syvemmältä.
Olen myös huolissani hänen terveydestään. Setäni kuoli juuri syöpään enkä haluaisi menettää häntä vain siksi, että haluaa tuprutella tupakkaa. Olen yrittänyt ottaa asian esille kauniisti useita kertoja. Sanonut esim. että yrittäisi edes, niin sitten tietää onnistuuko. Olen myös useasti hermostunut ja varmasti alkanut jo nalkuttaakin mutta olen niin pettynyt kun hän ei vuokseni voi edes yrittää.
Hänen työkaverinsa tyttöystävä oli tehnyt vaatimuksen, että jos haluaa hänen kanssaan seurustella tupakka pois ja mies joka oli teinistä asti polttanut lopetti siihen. Eikä ole kuulemma töissä polttanut enää lainkaan. Pitääkö siis minunkin esittää jonkinlaisia uhkauksia jne. että hän edes yrittäisi lopettaa?
Aikoinamme sovimme, että minä laihdutan 10 kiloa jos hän lopettaa tupakanpolton. Minä laihdutin 20 eikä hän ole lopettanut. MItä teen? En halua, että kun saamme lapsia hän edelleen polttaa. En halua lapsilleni sellaista esimerkkiä. Haluaisin kannustaa häntä lopettamaan. Mikä keino antaisi hänelle sykäyksen yrittää. Tuntuu, että mikään ei vaikuta.
Tiedän, että hän rakastaa minua kovasti mutta miksi ei ole valmis minun vuokseni yrittämään? Olisiko kellään vinkkejä tms. miten kannustaisin häntä tähän haasteelliseen tehtävään. Kiitos jo etukäteen.
Rakastan häntä kovasti mutta tunnen, että tämä asia on esteenä sille, että suutelisin, kosketteisin ja olisin lähellä. Se taas aiheuttaa sen, että läheisyys on vähentynyt ja myös riidat lisääntyneet. Hän polttaa paljon ja melkein joka käänteessä. Ulos mentäessä, omassa autossaan, autotallissa korjatessaan autoa, töissä ja kun hänen isänsä polttaa sisällä aina yksin kyläilemään mennessään myös vanhempiensa luona. Jos itse olen siellä joskin harvoin koska en voi sietää sitä käryä, hän kuitenkin polttaa ulkona. Jos menemme kävelylle hän polttaa ainakin 3 tupakkaa lenkin aikana. Kun olemme esim. kaupungilla minua häiritsee, kun melkein joka kaupasta ulos tultaessa hän sytyttää tupakan. Tunnen jopa jonkinlaista häpeää asian suhteen esim. jos joku tuttuni esim työkaveri tulee vastaan.
Sponttaani seksi ei kiinnosta niin paljoa kuin haluaisin hajun vuoksi. Hiukset, henki, vaatteet, koko mies haisee tumpilta. Aina ennen seksiä hän käy suihkussa ja pesee hampaansa mutta siitä huolimatta esim. suutelu inhottaa koska haju ei lähde hampaita pesemällä, koska se tulee syvemmältä.
Olen myös huolissani hänen terveydestään. Setäni kuoli juuri syöpään enkä haluaisi menettää häntä vain siksi, että haluaa tuprutella tupakkaa. Olen yrittänyt ottaa asian esille kauniisti useita kertoja. Sanonut esim. että yrittäisi edes, niin sitten tietää onnistuuko. Olen myös useasti hermostunut ja varmasti alkanut jo nalkuttaakin mutta olen niin pettynyt kun hän ei vuokseni voi edes yrittää.
Hänen työkaverinsa tyttöystävä oli tehnyt vaatimuksen, että jos haluaa hänen kanssaan seurustella tupakka pois ja mies joka oli teinistä asti polttanut lopetti siihen. Eikä ole kuulemma töissä polttanut enää lainkaan. Pitääkö siis minunkin esittää jonkinlaisia uhkauksia jne. että hän edes yrittäisi lopettaa?
Aikoinamme sovimme, että minä laihdutan 10 kiloa jos hän lopettaa tupakanpolton. Minä laihdutin 20 eikä hän ole lopettanut. MItä teen? En halua, että kun saamme lapsia hän edelleen polttaa. En halua lapsilleni sellaista esimerkkiä. Haluaisin kannustaa häntä lopettamaan. Mikä keino antaisi hänelle sykäyksen yrittää. Tuntuu, että mikään ei vaikuta.
Tiedän, että hän rakastaa minua kovasti mutta miksi ei ole valmis minun vuokseni yrittämään? Olisiko kellään vinkkejä tms. miten kannustaisin häntä tähän haasteelliseen tehtävään. Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lähtökohtasi on väärä. Jos hän lopettaa, hän lopettaa itsensä vuoksi, kuten polttaakin. Ei sinun.
Sinun lähtökohtasi sen sijaan tuntuu olevan, että hänen pitäisi lopettaa sinun vuoksesi. Tavallaan "todistaa rakkautensa" suostumalla tähän "uhraukseen" vuoksesi. Siihen viittaat tekstissäsi monta kertaa. Olet ilmeisesti jo tehnyt asiasta itsellesi tällaisen arvojutun, eli sinä käyt kamppailua siitä, tuleeko miehesi valitsemaan sinut vai tupakan.
Eihän se suinkaan ole sama kuin, että ihmisen pitäisi sietää tupakointia ympärillään, jos se on vastenmielistä hänelle. Olet vain "vetänyt mattoa jalkojesi alta" jo silloin, kun suhteen alussa jätit mainitsematta asiasta mitään. Et tehnyt siitä silloin "kynnyskysymystä". Tai halusit jo silloin, kuten sanot, että hän todistelisi tunteitaan luopumalla jostain sinun vuoksesi.
Tuollaiset laihdutus-tupakoimattomuus-sopimukset eivät kuulosta kovin aikuiselta meiningiltä. Varsinkin, kun ne niin helposti johtavat juuri siihen tulokseen, johon olette joutuneet. Sinä pidit oman osasi diilistä, mutta hän ei. Siitä voit tietysti tuntea "oikeutettua ylemmyyttä", mutta samalla ilmeisesti myös kiukkua siitä, että hän petti tämän sopimuksenne? Lapset asettelevat toisilleen tuollaisia ehtoja jos minä, niin sitten sinä kanssa...
Olet oikeassa, että tulevien lastenne olisi parempi elää savuttomassa ympäristössä ainakin kotonaan. Siitä kannattaa tehdä selkeämmät sopimukset, että tupakointi on ehdottomasti kielletty teillä sisällä. Tupakka on kuitenkin tietyllä tavalla huume siinä kuin oikeat huumeet tai alkoholikin. Siitä ei niin vain pääse eroon, kun koukkuun on pahasti jäänyt. Eikä ainakaan toisen ihmisen syyllistäessä vieressä, että "et rakasta minua riittävästi, että...".
Tupakasta irtipääsemiseen on konsteja, mm. nikotiinipurkat. Enemmän voi kysellä vaikka lääkäriltä. Oleellista on, että mikään konsti ei tehoa, jos miehesi ei halua yrittää. Ja jos hän koskaan tuleekaan haluamaan, päätös tulee jossakin vaiheessa hänestä itsestään lähtöisin, ei sinun pyynnöistäsi tai vaatimuksistasi.
Olen ollut vastaavassa tilanteessa tupakoivana osapuolena, joten ymmärrän jonkin verran ongelmaa. Kuten edellinen sanoi, oikea lähtökohta hommaan on se, että kaveri haluaa itse lopettaa. Itseäni rupes vituttamaan polttaminen niin paljon (terveyshaitat), että sain aloitettua vakavan lakon.
Tiedän, että sopimukset ovat typeriä mutta ehkä siksi se ärsytti, kun hän itse tämän koko sopimuksen ehdotti ja keksi. Koska itse olen taistellut kilojani vastaan koko pienen ikäni ei se minullekaan mitään helppoa ollut mutta tiesin, että hänkin varmasti tykkäisi jos olisin kevyempi. Tottakai ajattelin siinä omaa terveyttäni myös.
Se on myös ollut kurjaa, kun hän suhteemme alussa ja myöhemminkin usein sanoi, että lopettaa tai aloittaa lakon ilman, että itse edes asiaa otin esille mutta ei ole se päivä vielä koittanut. Se, että ajattelin hänen tekevän sen rakkaudesta minuun oli juuri hänelle se syy aloittaa. Hän ajtteli minua ja sitä, että minun mielestäni se on niin epämiellyttävä tapa.
Ja kuten myös senkin tiedän, että lopettamisen pitää lähteä hänestä itsestä niin mikä on se syy mikä sen sykäyksen lopettaa pistää käyntiin? Jos hän vain vitsailee, että kuoleepa sitten aiemmin jos keuhkosyöpä tulee, ettei tarvi vanhana maata vuodeosastolla vaipat housuissa niin ei hän ainakaan terveyttään ajattele. Hän ei vain yksinkertaisesti näe sitä itselleen ongelmana. Aivan kuin se olisi joku sellainen asia joka hänelle sopii.
Harmittaa juuri se, että hän ei vaivaudu edes yrittämään. Ja kuten aiemminkin sanoin, en lähde näissä asioissa pelkästään omasta agendastani vaan ajattelen myös sitä että hän pysyisi terveenä ja myöskin tulevia lapsiamme koska en halua, että kun lapsia on poltetaan ollenkaan, sisällä kaikkein viimeisimmäksi.
Ja kyllä tässä asiassa on väkisinkin myös hieman itsekäs. Kun se asia on vain yksinkertaisesti niin sietämätöntä. Olen lapsuuteni kasvanut tupakan käryssä, kun äitini, isäni, mummuni, vaarini polttivat ja nykyään myös veljeni polttaa. Onneksi kuitenkin vanhempani molemmat ovat lopettaneet vuosia sitten. Muistan kuinka kiusattiin lapsena, kun haisi tupakalle ja kun kaverit oli kylässä niin olivat saaneet kotona palautetta, että jaa taas olette olleet siellä leikkimässä, kun haisee vaatteet niin kovaa tupakalle.
En uskonut tästä tulevan minulle näin suuri ongelma mutta ärsytys on kasvanut vuosi vuodelta. Mies on muuten mahtava ja ystävänikin pitävät. Hän on ahkera, huumorintajuinen ja hyvänluontoinen juuri sellainen mikä luonteensa puolesta minulle sopii. Kunpa hän vain edes viitsisi yrittää. Olen nähnyt niin monia onnistumisia ihmisiltä jotka ovat polttaneet paljon pidempään kuin avomieheni kuten esim. hänen työkaverinsa, isäni jne. Isänikin poltti viimeisen tupakkansa synnytyslaitoksen pihassa, kun meni pikkusiskoani ja äitiäni noutamaan eikä sen jälkeen ole polttanut tupakkaakaan. Eli kaiken tämän idea on se, että yrittänyttä ei laiteta. Onko SE liikaa vaadittu?
Kai sun on sitten vaan yritettävä saada hänet ymmärtämään, miten tärkeä asia sulle on. Valittaa voit asiasta miten paljon tahansa, mutta se todennäköisesti hankaloittaa asiaa. Miten sitten? Empä tiedä? Kyllä se homma voi tätäkin kautta edeteä, mutta omasta halusta lähtenyt lakko on varmempi. Itse aloitin tupakoinnin n. 15 vuotta sitten, ja olen ollut väillä polttamatta jonkin aikaa. Nyt olen alkanut huomaamaan niitä terveyshaittoja, minkä vuoksi haluan todella eroon tavasta.
Meillä on myös sama tilanne; mies polttaa enkä itse pidä siitä. Nalkutukseni tupakanpoltosta on alkanut ottaa jo miestäni päähän enkä todellakaan haluisi valittaa ja huomautella asiasta mutta se tupakka tosiaan häiritsee. Haju on kamala ja suoraan sanoen minua raivostuttaa kun aina pitää odottaa että hän saa sen tupakan poltettua vaikka enne autoon menoa tms. En saa miestä lopettamaan vaikka haluisin. En tiedä enää mitä teen.
sama juttu.. yhdes ollaan oltu 6 kk.. ajoittain ottaa helvetisti kaaliin.. kuin paljon kumppanisi polttaa.. meil ehke 10-15 päiväs..
Varmasti menee aski päivässä ja kaikkein inhottavinta on, kun hän ostaa joskus puruja ja käärii sätkiä. Niitä sitten väännetään joka käänteessä. Nolottaa, kun ollaan jossain esim. kaupungilla tms. hän kaupasta ulos tultaessa alkaa ensimmäisenä kääriä sätkiä. Siinä sitä sitten nuoleskellaan ja väännellään. Muutenkin mielestäni sätkät ovat entistäkin ällöttävämpiä. Jotenkin sellaista puliveivaritupakkaa. Muutenkin koko tupakointiin liittyvät "rituaalit" inhottavat esim. sormenpäillä tupakan sammuttaminen tms. Sormet haisee okselttavalta kaiken muun lisäksi.