Onko tämä ihan normaalia ? Aiemmin en ole törmännyt vastaavaan, kuullut olen v....maisista anopeista mutta että suku ?
Meillä on tietynlainen rumba, sisar ja veli ovat itse täydellisyys muut ei yhtään mitään paitsi suku. Pahin on vanhin sisaruksista. Vedetään yhtä köyttä joka jumalan asiassa ja paheksutaan meidän elämän tapaa, tyyliä, päätöksiä ja hankintoja tosin selän takana pähkäillään ja spekuloidaan, setvitään varmaankin seksi elämäkin...kuka tietää..Naaman edessä ollaan niin ystävällisiä, heitellään toki piikkejä jos ne osaa sieltä puhetulvan keskeltä poimia, sanavalmiina parina osamme kyllä piikittää takaisin :). Puolisoni jätetään tahallaan tai tahattomasti ulos suvusta ja näytetään kuinka hyvät välit heillä keskenään on. Kun ihmetellen kysytään että oliko teillä suku kokous ja miksei häntä kutsuttu niin siihen yleensä tulee vastaus -ei muitakaan kutsuttu. Ehkä meilläkin on niin että sisar on mustasukkainen veljestään eikä ymärrä että hän elää nyt omaa elämää, on löytänyt itselleen elämän kumppanin. Suku on erittäin kateellista. Minulla ei ole peukalo keskellä kämmentä, vasarakin pysyy kädessä kuin myös neula eikä ruokianikaan ole moitittu mutta aina joku muu tekee parempaa tai ettei minun ole niin hyvää..Eipä sisarkaan toki pahaa ruokaa tee mutta apujoukkoja pitää olla, yksin ei saa tehtyä, aikaakin kuluu normaalia enemmän..MUTTA !!! sehän on ihanaa kun saa koko suvun kanssa ahertaa ja tehdä kaikenlaista.. spekuloida siinä sivussa muiden asioita. Eihän siinä sitten tulisi mieleenkään haukkua esim. omia ruokiaan jos ei onnistu. Että osaa se olla välillä rankkaa.. en tiedä onko tarkoitus erottaa meidät toisistamme mutta aion tehdä kaikkeni ettei niin pääse käymään. Periksi en anna.
Meillä on tietynlainen rumba, sisar ja veli ovat itse täydellisyys muut ei yhtään mitään paitsi suku. Pahin on vanhin sisaruksista. Vedetään yhtä köyttä joka jumalan asiassa ja paheksutaan meidän elämän tapaa, tyyliä, päätöksiä ja hankintoja tosin selän takana pähkäillään ja spekuloidaan, setvitään varmaankin seksi elämäkin...kuka tietää..Naaman edessä ollaan niin ystävällisiä, heitellään toki piikkejä jos ne osaa sieltä puhetulvan keskeltä poimia, sanavalmiina parina osamme kyllä piikittää takaisin :). Puolisoni jätetään tahallaan tai tahattomasti ulos suvusta ja näytetään kuinka hyvät välit heillä keskenään on. Kun ihmetellen kysytään että oliko teillä suku kokous ja miksei häntä kutsuttu niin siihen yleensä tulee vastaus -ei muitakaan kutsuttu. Ehkä meilläkin on niin että sisar on mustasukkainen veljestään eikä ymärrä että hän elää nyt omaa elämää, on löytänyt itselleen elämän kumppanin. Suku on erittäin kateellista. Minulla ei ole peukalo keskellä kämmentä, vasarakin pysyy kädessä kuin myös neula eikä ruokianikaan ole moitittu mutta aina joku muu tekee parempaa tai ettei minun ole niin hyvää..Eipä sisarkaan toki pahaa ruokaa tee mutta apujoukkoja pitää olla, yksin ei saa tehtyä, aikaakin kuluu normaalia enemmän..MUTTA !!! sehän on ihanaa kun saa koko suvun kanssa ahertaa ja tehdä kaikenlaista.. spekuloida siinä sivussa muiden asioita. Eihän siinä sitten tulisi mieleenkään haukkua esim. omia ruokiaan jos ei onnistu. Että osaa se olla välillä rankkaa.. en tiedä onko tarkoitus erottaa meidät toisistamme mutta aion tehdä kaikkeni ettei niin pääse käymään. Periksi en anna.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei ole normaalia. Mustasukkaisuuden tunteet sisaruksesta ovat normaaleja, samoin sisarkateus ja vanhempien hyväksynnän kalastelu toisten sisarusten kustannuksella KUN PUHUTAAN ALAIKÄISISTÄ. Aikuisiällä jos ei pystytä arvostamaan toista valintoineen täysivaltaisena päätöksentekijänä, on kysymys todella heikosta itsetunnosta, narsismista tai oman itsenäisyyden puutteesta. Se on lähinnä surullista. Tuollaista tekevä sukulainen ei aiheuta muuta kuin turhaa pahaa mieltä ympärilleen ja huonommat välit itsensä ja sisaruksensa välille. Eikä kyse ole siitä, että sinussa olisi jotain vialla. Kysymys on sisaruksen vaikeudesta kestää jonkun toisen tuleminen läheisemmäksi "omalle verelle". Huono itsetunto ajaa usein todistelemaan omaa paremmuuttaan, vaikka sitten toisen tekemää ruokaa haukkumalla ja omaa kehumalla. Hyvin lapsellisesta ja primitiivisestä käytöksestähän silloin puhutaan.
Vaikeaahan puolisona on niellä liiat suuttumuksensa, ettei omalle puolisolleen ala puhumaan liian kitkerään sävyyn tämän sukulaisista. Sitähän meistä kukaan ei kestä kuulla toisen suusta, vaikka tietäisimmekin toisen olevan oikeassa. Mutta sen voi sanoa, miten pahalta tuntuu, ettei kelpaa kyseiselle sukulaiselle sellaisena kuin on - kukaan muuhan kun itse ei voi olla. Lisäksi voi kyllä puolisolle esittää toiveen, että hän pitää paremmin puolia tällaista sukulaistensa käytöstä vastaan. Niinhän sinäkin tekisit oman puolisosi puolesta vastaavassa tilanteessa. Sitähän se rakkaus on.