Ateistien primitiivinen jumalakuva
Jos joulupukki olisi olemassa hänestä olisi saatu suurella todennäköisyydellä todisteita. Korvatunturi ja jäänapa olisi tutkittu. Joulupukkia olisi yritetty saada kiinni tai edes kuvata videolle. Joulupukki ja hänen tekemisensä ovat tutkittavissa ja todennettavissa olevia asioita. Nykyinen tiede ja teknologia tarjoavat riittävästi keinoja joulupukin hahmon ja hänen sijaintinsa tutkimiseen. Voimmekin erittäin suurella todennäköisyydellä sanoa että satukertomusten joulupukkia ei ole olemassa.
Ateistit pitävät jumala-uskoa ja uskoa joulupukkiin samanarvoisina. Ateistit väittävät uskovien jumalakuvan olevan satuhahmo joka istuu pilvenhattaralla. Tämä jumala, tai tämä "parta-Mooses" sitten vaikuttaisi luonnonilmiöihin (ukkonen, sade) ja tapahtumiin maanpäällä jollakin mystisellä tavalla, ja muutoin asioilla olisi luonnollinen (mikrotasolla "sattuman" sanelema) kulkusuunta.
Koska yläilmakehä on tutkittu voimme sanoa että pilvenhattaralla, yläilmakehässä istuvaa jumalaa ei ole olemassa. Jos Jumala on olemassa hän on jotakin muuta.
Kaikkialla läsnäoleva jumala
Raamattu ei väitä että jumala olisi jokin hahmo pilvenreunalla. Raamatusta voidaan näet löytää panteistinen, kaikkialla läsnäoleva jumala.
"Jumala on Henki" (Joh.4:24)
"Henki on totuus." (1.Joh 5:6)
"sinun sanasi on totuus" (Joh.14:6)
"Jumala on rakkaus" (1.Joh.4:8, 4:16)
"sillä hänessä [Jumala] me elämme ja liikumme ja olemme" (Ap.t.17:28)
"Sillä hänestä [Jumala] ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki" (Room.11:36)
Vanhassa Testamentissa panteistinen jumala-kuva tulee ilmi muun muuassa kohdista:
"Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?" (Psa.139:7)
"Saattaako joku niin piiloon piiloutua, etten minä häntä näe? sanoo Herra. Enkö minä täytä taivasta ja maata? sanoo Herra." (Jer.23:24)
Kun kristityiltä kysytään missä heidän jumalansa on, usein saadaan vastaus: "Jumala on taivaassa, kaukana yläpuolellamme". Jos jumala on kaukana meistä, niin kuinka jumala voi vaikuttaa tapahtumiin maapallolla? Jeesus esimerkiksi opettaa että jumala antaa ravinnon kaikille "linnuille ja kedon eläimille"? (Luuk.12:24-28). Jos jumala on kaukana tuntemastamme todellisuudesta niin tällöinhän jumalan olisi tultava "alas maanpäälle" joka mikro-sekunti ruokkiakseen kaikki maan linnut ja eläimet. On ilmiselvää että Raamatun jumala on kaikkialla yht'aikaa.
Jumala ei myöskään ole "taivaassa yläpuolellamme". Avaruudessa ei ole absoluuttisia suuntia, tai ylä ja alapuolta. Se mikä on suomalaisen "yläpuolella" on australialaisen "alapuolella". Avaruudessa voi olla keskusta, mutta ei ylä ja alapuolta.
Nyt, jos hyväksymme että jumala on kaikkialla, ja että kaikkeus itsessään on jumala, niin jumalan olemassa olon pohdinta saa uuden käänteen. Jumalaa ei enää etsitäkään jostakin universumin kohdasta (pilvenreunalta, galaksin keskipisteestä), vaan tutkimus siirtyy mikrotason ilmiöiden ja mekanismien tutkintaan (kvanttitietoisuus). On ymmärrettävä miten tietoisuus ja kvanttimekaniikka ovat yhteydessä toisiinsa. Mitä on sattuma? Tiedemiehet kutsuvat sattumaksi sellaisia mikrotason ilmiöitä joita eivät osaa selittää. Jumala on kaikkeus, mutta havaitsemmeko me todellisuutta oikein? Jumaluuden panteistisuus ei tarkoita etteikö jumalalla voisi olla myös persoonallista "minää". Kun ymmärrämme ja hyväksymme että jumala on kaikkialla läsnäoleva, ja että kaikkeus itsessään on jumala, niin on helpompaa selittää esimerkiksi se miten jumala vaikuttaa tapahtumiin maanpäällä. Se mitä me kutsumme asioiden "luonnolliseksi" kulkusuunnaksi on jotakin joka on kvanttimekaniikan näkökulmasta todennäköistä, ja se mitä me kutsumme "ihmeeksi" on puolestaan epätodennäköinen tapahtuma.
Raamattu ei väitä että paljaalla ihmissilmällä voisi edes saada todisteita Jumalan olemassaolon puolesta. Päinvastoin, Raamatussa kerrotaan että kristinuskon jumala on ihmissilmälle näkymätön (Room. 1:20), kaikkialla läsnäoleva (Ap.t.17:28) voima (Mark.14:62), ollen kosmoksen henki, kaikkeus (Room 11:36).
Me emme voi tietää kaikkea jumalasta. Raamattu käyttääkin termiä "se, mikä Jumalasta voidaan tietää", antaen ymmärtää ettemme ymmärrä Jumalan olemusta täysin.
Koska kaikkeus on Jumala, ja jumala on kaikkialla läsnä, on Jumalan olemassa olo Raamatun mukaan "ilmeistä", eli todisteiden (toistettavien havaintojen) mukaan todennäköistä. Jumalan luomistyö (eli pienhiukkaset, ja luonnon lainalaisuudet) on ollut aina, ja on yhä edelleen kaikkien ihmisten nähtävänä, niin teistien kuin ateistien. Ateisti vain ei näe metsää puilta.
Room.1:18-21
Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa, sentähden että SE, MIKÄ JUMALASTA VOIDAAN TIETÄÄ, ON ILMEISTÄ heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen NÄKYMÄTÖN OLEMUKSENSA, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, MAAILMAN LUOMISESTA ASTI NÄHTÄVINÄ, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
Jos joulupukki olisi olemassa hänestä olisi saatu suurella todennäköisyydellä todisteita. Korvatunturi ja jäänapa olisi tutkittu. Joulupukkia olisi yritetty saada kiinni tai edes kuvata videolle. Joulupukki ja hänen tekemisensä ovat tutkittavissa ja todennettavissa olevia asioita. Nykyinen tiede ja teknologia tarjoavat riittävästi keinoja joulupukin hahmon ja hänen sijaintinsa tutkimiseen. Voimmekin erittäin suurella todennäköisyydellä sanoa että satukertomusten joulupukkia ei ole olemassa.
Ateistit pitävät jumala-uskoa ja uskoa joulupukkiin samanarvoisina. Ateistit väittävät uskovien jumalakuvan olevan satuhahmo joka istuu pilvenhattaralla. Tämä jumala, tai tämä "parta-Mooses" sitten vaikuttaisi luonnonilmiöihin (ukkonen, sade) ja tapahtumiin maanpäällä jollakin mystisellä tavalla, ja muutoin asioilla olisi luonnollinen (mikrotasolla "sattuman" sanelema) kulkusuunta.
Koska yläilmakehä on tutkittu voimme sanoa että pilvenhattaralla, yläilmakehässä istuvaa jumalaa ei ole olemassa. Jos Jumala on olemassa hän on jotakin muuta.
Kaikkialla läsnäoleva jumala
Raamattu ei väitä että jumala olisi jokin hahmo pilvenreunalla. Raamatusta voidaan näet löytää panteistinen, kaikkialla läsnäoleva jumala.
"Jumala on Henki" (Joh.4:24)
"Henki on totuus." (1.Joh 5:6)
"sinun sanasi on totuus" (Joh.14:6)
"Jumala on rakkaus" (1.Joh.4:8, 4:16)
"sillä hänessä [Jumala] me elämme ja liikumme ja olemme" (Ap.t.17:28)
"Sillä hänestä [Jumala] ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki" (Room.11:36)
Vanhassa Testamentissa panteistinen jumala-kuva tulee ilmi muun muuassa kohdista:
"Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?" (Psa.139:7)
"Saattaako joku niin piiloon piiloutua, etten minä häntä näe? sanoo Herra. Enkö minä täytä taivasta ja maata? sanoo Herra." (Jer.23:24)
Kun kristityiltä kysytään missä heidän jumalansa on, usein saadaan vastaus: "Jumala on taivaassa, kaukana yläpuolellamme". Jos jumala on kaukana meistä, niin kuinka jumala voi vaikuttaa tapahtumiin maapallolla? Jeesus esimerkiksi opettaa että jumala antaa ravinnon kaikille "linnuille ja kedon eläimille"? (Luuk.12:24-28). Jos jumala on kaukana tuntemastamme todellisuudesta niin tällöinhän jumalan olisi tultava "alas maanpäälle" joka mikro-sekunti ruokkiakseen kaikki maan linnut ja eläimet. On ilmiselvää että Raamatun jumala on kaikkialla yht'aikaa.
Jumala ei myöskään ole "taivaassa yläpuolellamme". Avaruudessa ei ole absoluuttisia suuntia, tai ylä ja alapuolta. Se mikä on suomalaisen "yläpuolella" on australialaisen "alapuolella". Avaruudessa voi olla keskusta, mutta ei ylä ja alapuolta.
Nyt, jos hyväksymme että jumala on kaikkialla, ja että kaikkeus itsessään on jumala, niin jumalan olemassa olon pohdinta saa uuden käänteen. Jumalaa ei enää etsitäkään jostakin universumin kohdasta (pilvenreunalta, galaksin keskipisteestä), vaan tutkimus siirtyy mikrotason ilmiöiden ja mekanismien tutkintaan (kvanttitietoisuus). On ymmärrettävä miten tietoisuus ja kvanttimekaniikka ovat yhteydessä toisiinsa. Mitä on sattuma? Tiedemiehet kutsuvat sattumaksi sellaisia mikrotason ilmiöitä joita eivät osaa selittää. Jumala on kaikkeus, mutta havaitsemmeko me todellisuutta oikein? Jumaluuden panteistisuus ei tarkoita etteikö jumalalla voisi olla myös persoonallista "minää". Kun ymmärrämme ja hyväksymme että jumala on kaikkialla läsnäoleva, ja että kaikkeus itsessään on jumala, niin on helpompaa selittää esimerkiksi se miten jumala vaikuttaa tapahtumiin maanpäällä. Se mitä me kutsumme asioiden "luonnolliseksi" kulkusuunnaksi on jotakin joka on kvanttimekaniikan näkökulmasta todennäköistä, ja se mitä me kutsumme "ihmeeksi" on puolestaan epätodennäköinen tapahtuma.
Raamattu ei väitä että paljaalla ihmissilmällä voisi edes saada todisteita Jumalan olemassaolon puolesta. Päinvastoin, Raamatussa kerrotaan että kristinuskon jumala on ihmissilmälle näkymätön (Room. 1:20), kaikkialla läsnäoleva (Ap.t.17:28) voima (Mark.14:62), ollen kosmoksen henki, kaikkeus (Room 11:36).
Me emme voi tietää kaikkea jumalasta. Raamattu käyttääkin termiä "se, mikä Jumalasta voidaan tietää", antaen ymmärtää ettemme ymmärrä Jumalan olemusta täysin.
Koska kaikkeus on Jumala, ja jumala on kaikkialla läsnä, on Jumalan olemassa olo Raamatun mukaan "ilmeistä", eli todisteiden (toistettavien havaintojen) mukaan todennäköistä. Jumalan luomistyö (eli pienhiukkaset, ja luonnon lainalaisuudet) on ollut aina, ja on yhä edelleen kaikkien ihmisten nähtävänä, niin teistien kuin ateistien. Ateisti vain ei näe metsää puilta.
Room.1:18-21
Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa, sentähden että SE, MIKÄ JUMALASTA VOIDAAN TIETÄÄ, ON ILMEISTÄ heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen NÄKYMÄTÖN OLEMUKSENSA, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, MAAILMAN LUOMISESTA ASTI NÄHTÄVINÄ, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
Vastaukset 39
Vanhimmat
En jaksanut lukea sepustustasi kokonaan, mutta yläilmakehää ei suinkaan ole tutkittu niin tarkoin, ettei siellä voisi istuskella partaista jumalaa pilvenhattaralla. Eritoten jos hän välillä tekeytyy hyvin pieneksi tai näkymättömäksi.
Mistä yllättäen tämä ateistien "piiloutuva" tai "muotoa muuttava" lisämääritelmä?
Eikähän pysytä vanhassa kunnon parta-ukossa.
Ei kai hänkään vielä Marian kohdussa ollut mikään partaukko?
Eiköpähän tuo ukkojuttu lähde siitä raamatun väittämästä, että herra Sebaot teki ihmisen omaksi kuvakseen.
Siinä legendassa luominen meni niin, että viimeisenä elukkana putkautettiin savesta mies.
Vasta sitten, kun tätä rupesi suunnattomasti himottamaan, päätti mr S muita eläimiä säästääkseen luoda hemmolle naaraspuolisen partnerin.
Juutalaisuuteen kun kristinusko juuriltaan perustuu, tulee tuo patriarkan oloinen partaukko ilman muuta visuaalisesti mieleen.
taivaan valtakunta lienee sijainnut aika lähellä maapalloa pilvikerroksen yllä, minne Jeesus ja eräät muutkin nousivat omalla pilvellään, vaunuilla tms, ja silloin saatettiin vielä pärjätä partaukkojumalalla.
Nykyään taivaan valtakunta lienee muuttanut omituisempaan paikkaan, ja jumalalta vaaditaan entistä enemmän, jotta hän kykenisi toimittamaan uskiksen asianmukaisesti taivaaseen.
Onneksi jumala kaikkivoipana pystyy hyvin mukautumaan uskisten asettamiin ehtoihin.
Kumpikaan ei lue tekstejä loppuun.... Kumpikin vetää välillä Allahin kehiin ja terminologia on lähes identtinen. Jos Elli ei ole Nasse, heistä saisi oivan pariskunnan, niin paljon löytyy kirjoitusten sävyssä ja kielikuvissa samaa... Onko kukaan muu huomannut samaa? Hyi teitä (sinua?)!
että todistelusi raamatun avulla on yksi tyhjän kanssa? Lähteesi on olematon - voisit samalla vedota mika valtarin teoksiin ja vetää niistä johtopäätoksiä.
Joulupukki on fiktiivinen aivan samalla tavalla kuin jumalasi. Se, että tiede ei pysty vielä todistamaan jumalan olemassaolemuutta ei tarkoita että jumala olisi olemassa!
Enkö juuri sanonut että RAAMATUN MUKAAN todisteet jumalasta eivät löydy Raamatusta.
No sinne menivät sitten ne viimeisetkin "todisteet"
Uskon siihen, että sinä uskot jumalasi olevan kaikkialla läsnä oleva, näkymätön, kosminen voima, selittämätön kaikkivaltias, jne. jne.
Entä sitten?
minä uskon sinun epäilevän jumalakuvaani, mutta uskon sinun myös epäilevän ateismiasi, eli dogmaatista jumalan-kieltämistä.
En minä kiellä mitään. Pidän vain jumalan tai jumalien olemassaoloa epätodennäköisenä. Tämä on minun näkökulmani.
Sinä koet jumalasi olemassaolon ilmeisesti hyvin itsestäänselväksi asiaksi. Olet varmasti oikeassa. Omasta näkökulmastasi.
jaahas sielä ei olekaan ateisti vaan agnostikko
millä perusteella pidät epätodennäköisenä?
En lähde luettelemaan "järkeviä" perusteluja jumalan olemattomuudelle. Usko ei perustu järkeen, joten ei sitä voi järjellä myöskään kumota.
Joten tyydyn tunteellisesti toteamaan, että en ole koskaan kokenut jumalan olevan läsnä. En edes kahden viinilasillisen jälkeen, jolloin olen valmis pohtimaan mitä uskomattomimpia asioita tosiasioina. En edes kuunnellessani Bachin kantaatteja, jotka kuitenkin ovat taidokkainta mahdollista propagandaa jumalan puolesta. En edes kesäiltana tyynellä järven selällä, jolloin kaikki tuntuu täydellisen oikealta ja hyvältä. Ei jumalaa. Ei näy, ei kuulu, ei tunnu.
Sen uskon että sinun ateistinen uskosi ei perustu järkeen vaan tunteeseen: pettymykseen ja vihaan joka syntyi kun sinua petettiin, tai yritettiin pettää uskomaan kristinuskon Jumalaan, kirkon synti-käsitteeseen ja kaikkeen siihen.
Uskon että ateistinen uskosi ei perustu järkeen. Ainakaan se ei perustu tieteen maailmankuvaan (mm kvanttimekaniikka).
Miksi ateisteja kiinnostaa uskonasiat? Koska he pitävät selvyytenä, ettei Jumalaa ole, niin miksi enää edes raahautia tälle foorumille asian tiimoilta?
Tosiasiassa kaikkia, jotka tänne kirjoittelevat, asia 'Jumala' kiinnostaa.
että ihmisille tuputetaan pienestä pitäen huuhaata yhteiskunnan tuella.
Vaikkei joissakin maissa ihmisille juuri mitään muuta opetettaisikaan, niin jumalolentosatuja on näköjään pakko opettaa ja varhain.
"Vaikkei joissakin maissa ihmisille juuri mitään muuta opetettaisikaan, niin jumalolentosatuja on näköjään pakko opettaa ja varhain. "
Lapsille täytyy lukea satuja monestakin syystä. Mielikuvitus rikastuu ja saa muutenkin niistä henkisiä virikkeitä.
pidän niistä, vaan sitä että joitakin satuja valehdellaan tosiksi.
Moi !
Aivan, todella omituinen tapa.
toinen omituinen tapa on se kun lapsille valehdellaan joulupukista. en ole vielä keksinyt miksi näin tehdään.
--
Valehtelemalla joulupukista saadaan lapset kuukaudeksi käyttäytymään "aikuisten normien mukaan". Saa aikuiset hetken hengähtää..
Uhkailu toimii tässäkin: jos et ole kiltisti, et saa lahjoja
uskonkiihkoilijoiden joulupukki ohjaa heitä muunkinlaiseen käyttäytymiseen kuin kunnolliseen, kuten uutisista saa yhtä mittaa nähdä.
Moi !
Satuloennoilla pelottelemalla ja lahjomalla saadaan heikkomieliset tekemään mitä vaan, lapset olemaan kilttejä ja hihhulit tappamaan "vääräuskoisia".
--
Katsotaan pystytkö samankaltaiseen esitykseen ilman uskonnollis-mytologista tarustoa. Arvelen, että esitys on lyhyempi.
Miksi Raamattu analyysi pitäisi tehdä ilman viittauksia Raamattuun???
Aika rehvakkaasti artikuloitu!
Luettelo otteista vuosituhansien aikana keksityistä sepitteistä kasaan kursitusta ja ristiin eri kansojen kesken lainaillusta tarinakokoelmasta ei aivan analyyksiksi asti yllä.
Uskoahan voi ja saa mihin vain. Todisteiksi ei kuitenkaan pitäisi tyrkyttää ihan silkkaa saippuaa.
teologia tutkii uskontojen pyhiä kirjoituksia. Teologiset analyysit koskevat juuri vanhoja uskonnollisia ja uskonnonhistoriallisia kirjoituksia
Tottahan minä nyt sen tiedän. Vastasin kuitenkin tarkoittaen tuota säikeen aloittanutta artikkelia. Siinä ei analyysin pätkää juuri vilahtanut.
Raamatun tulkinta, eksegetiikka, yhtenä teologian osa-alueena on myös minua aina hymyilyttänyt. Tieteenä sitä markkinoidaan, mutta lähinnä jotakin Harry Potter -tasoa se tietysti oikeammin on. Samaan kategoriaan menee parapsykologian ja metafysiikan kanssa.
Tiesitkö että metafysiikka on täysin kiinteä osa tieteenfilosofiaa huippufysiikan tutkimusta? Esimerkiksi Einsteinin "Jumala ei heitä arpaa" on yksi metafysiikan näkökulma todellisuuteen.
Se mikä sinulle on humpuukia, on tiedemiehille normaalia tieteenfilosofista pohdintaa.
Vaikka Einstein olikin nero fysiikan alalla, oli hänellä myös pimeä puolensa. Tuo mystiikkaan lipsahtaminen kuului siihen.
Sitäpaitsi, jos joku tiedemies tutkii vaikkapa joidenkin ns. yliluonnollisten asioiden vaikutuksia ihmisiin ja muuta senkaltaista, ei se tee noista tutkittavista asioista tieteellisiä tosiasioita. Ei myöskään niistä tutkittavista täysjärkisiä.
"I do not believe in a personal God and I have never denied this but have expressed it clearly. If something is in me which can be called religious then it is the unbounded admiration for the structure of the world so far as our science can reveal it." (Albert Einstein, 1954)
Einstein said ("Einstein, Albert" in The Enlightened Mind, ed. Stephen Mitchell; New York: Harper Collins, 1991):
The most beautiful and profound emotion we can experience is the sensation of the mystical. It is the source of all true science. He to whom this emotion is a stranger, who can no longer wonder and stand rapt in awe, is as good as dead. To know that what is impenetrable to us really exists, manifesting itself as the highest wisdom and the most radiant beauty, which our dull faculties can comprehend only in their primitive forms -- this knowledge, this feeling, is at the center of true religion.
George F. Will, "The Mind That Changed the World" in The Washington Post, 6 January 2005; Page A19 (URL: http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/articles/A51884-2005Jan5.html):
[Albert] Einstein's theism, such as it was, was his faith that God does not play dice with the universe -- that there are elegant, eventually discoverable laws, not randomness, at work. Saying "I'm not an atheist," he explained:
"We are in the position of a little child entering a huge library filled with books in many different languages. The child knows someone must have written those books. It does not know how. It does not understand the languages in which they are written. The child dimly suspects a mysterious order in the arrangement of the books but doesn't know what it is."
In a letter to V. T. Aaltonen (7 May 1952), Einstein explained his opinion that belief in a personal God is better than atheism. Einstein said, "Mere unbelief in a personal God is no philosophy at all." [Einstein Archive 59-059]
In a letter to Hans Muehsam (30 March 1954), Einstein said: "I am a deeply religious nonbeliever... This is a somewhat new kind of religion." [Einstein Archive 38-434]
In a letter to a child who asked if scientists pray (24 January 1936), said: "Everyone who is seriously involved in the pursuit of science becomes convinced that a spirit is manifest in the laws of the Universe - a spirit vastly superior to that of man... In this way the pursuit of science leads to a religious feeling of a special sort, which is indeed quite different from the religiosity of someone more naive." [Einstein Archive 42-601]
In a letter to M. Berkowitz (25 October 1950), Einstein said: "My position concerning God is that of an agnostic. I am convinced that a vivid consciousness of the primary importance of moral principles for the betterment and ennoblement of life does not need the idea of a law-giver, especially a law-giver who works on the basis of reward and punishment." [Einstein Archive 59-215]
In a letter to an Iowa student who asked, What is God? (July 1953), Einstein said, "To assume the existence of an unperceivable being... does not facilitate understanding the orderliness we find in the perceivable world." [Einstein Archive 59-085]
Koska sinä et tehnyt Raamattuanalyysia, vaan väitteitä todellisuudesta ja oletetusta jumalolennosta. Koska Raamattua ei olla osoitettu luotettavaksi lähteeksi kuvaamaan todellisuutta tai oletettua jumalolentoa, niin on hyvin kyseenalaista käyttää sitä silloin lähdeteoksena.
Just just...
Sovitaan, että kristinusko on tarkoitettu vain kaltaisillesi. Kaikki ne, joilla oli vaikeuksia ymmärtää jotain sepustuksestasi, pysyköön kristinuskosta erossa.
Mitenkäs se menikään: "omaksi kuvakseen hän heidät loi", tai jotain sinne päin... Ihan siinä alussa.
Siis ihminen muistuttaa ulkoisesti jumalia, raamatun mukaan.
Täten jumalat (monikko, raamatussahan puhutaan useista jumalista) eivät voi olla mikään kvanttitietoisuus.
Tai tarkemmin, raamatun jumalat eivät sellaisia voi olla.
Sen sijaan "jumala" yleensä voi toki sijaita kvanttitasolla... Eikä oikeastaan kovin monessa muussa paikassa... Mutta miksi olettaa sinne mitään ylimääräistä kun siitä ei ole mitään viitteitä?
Hetkonen. Oma jumalankuvani (pohdinnat kyseisestä olennosta) ovat olleen joustavia, logiikan rajoilla liikkuvia ajatuskuvioita. Olen ottanut huomioon mahdollisuuden että jumaluus olisi kaikkialla ja koko ajan, voimana joka vain on - "Minä olen". Siinä joko huomaa olevansa osana tai ei.
Ja koska olen agnostinen ateisti, myönnän kyvyttömyyteni ja nöyryyteni sen edessä että en voi minkään jumalan olemassaoloa nähdä:)
Erilaisten uskontojen jumalat ne primitiivisiä mielestäni ovat. Kyvyttömän ihmisen tapoja tavoittaa unelmaa joka ei ole hänen aistiensa ulottuvilla. Salamaa tulee taivaalta, katastrofeja ja sotia, uhreja. Kiinnostusta prostituutioon ja homoseksuaalisuuteen sekä ihmisen ruokavalioon.
Tämä primitiiviusko tulee lihaksi hihhulissa itsessään.
Ääriesimerkkinä joku akk joka on oma jumalansa ja seurakuntansa samassa skitson kuupassa.