Ajattelin tänne tämän myös lisätä, sillä nettideittailusta tässä oikeastaan on kyse.
Armoton jännitys päällä, sillä pitäisi tällä viikolla tavata mielenkiintoisen tuntuinen nainen ns. sokkotreffeillä. En ole ensimmäistä kertaa menossa treffeille, mutta ensimmäiset sokkotreffit on kyseessä. Yleensä pystyn todistelemaan itselleni että olen tapaamisen arvoinen ihminen, mutta silloin nainen tietääkin minut jo ennestään. Tietää miltä näytän, miten pukeudun ja monesti myös hiukan ajatusmaailmastani. Koska en ole mikään mallipoika, niin nyt pelkään että tuotan hänelle pettymyksen. Se tuntuisi pahalta, sillä olemme tulleet hyvin juttuun sekä s.posteilla että puhelimessa, ja uskoisin että hän odottaa myös minusta jotain yksiä treffejä enemmän. Nyt pitäisi jostain vaan saada kaivettua itsevarmuutta, mutta mitä enemmän asiaa ajattelen niin sitä enemmän olen asennoitumassa "häviöön" jo etukäteen. Tältä varmaan suomalaisten pukukopissa tuntui 80-luvulla kun piti kohdata Neuvostoliitto :)
Kuinka te kokeneemmat sokkodeittaajat saatte kaivettua itsestänne sen itseluottamuksen esille joka kuitenkin tarvitaan hyvän vaikutelman antamiseksi?
Armoton jännitys päällä, sillä pitäisi tällä viikolla tavata mielenkiintoisen tuntuinen nainen ns. sokkotreffeillä. En ole ensimmäistä kertaa menossa treffeille, mutta ensimmäiset sokkotreffit on kyseessä. Yleensä pystyn todistelemaan itselleni että olen tapaamisen arvoinen ihminen, mutta silloin nainen tietääkin minut jo ennestään. Tietää miltä näytän, miten pukeudun ja monesti myös hiukan ajatusmaailmastani. Koska en ole mikään mallipoika, niin nyt pelkään että tuotan hänelle pettymyksen. Se tuntuisi pahalta, sillä olemme tulleet hyvin juttuun sekä s.posteilla että puhelimessa, ja uskoisin että hän odottaa myös minusta jotain yksiä treffejä enemmän. Nyt pitäisi jostain vaan saada kaivettua itsevarmuutta, mutta mitä enemmän asiaa ajattelen niin sitä enemmän olen asennoitumassa "häviöön" jo etukäteen. Tältä varmaan suomalaisten pukukopissa tuntui 80-luvulla kun piti kohdata Neuvostoliitto :)
Kuinka te kokeneemmat sokkodeittaajat saatte kaivettua itsestänne sen itseluottamuksen esille joka kuitenkin tarvitaan hyvän vaikutelman antamiseksi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
No.. ikinä en itse ole käynyt sokkotreffeillä, mutta useammilla treffeillä kuitenkin.
Ei ole ollut ikinä ko. ongelmia. Menet vaan omana itsenäsi niin kyllä se siitä. Tietty jos on jotain itsetunto ym. ongelmia niin kait sitä pitää tuollaisiakin miettiä - mutta ei liikaa.
No ei minulla varsinaisia itsetunto-ongelmia ole, mutta kuten itse totesin niin nämä ovat ensimmäiset sokkotreffit, joihinka jännittäminen on saanut itsenikin vähän hämilleen. Ja tämän palstan lukeminen ei ainakaan tilannetta auttanut, sillä aika moni topicci käsittelee pahimpia pettymyksiä, ja sokkotreffeiltähän ne ovat pääosin tulleet. Kai sitä sitten jännittää ettei saa lukea vähän ajan päästä itsestään täältä :) Kyllä ihminen kuitenkin sen verran turhamainen on.
Olen joskus käynyt sokkotreffeillä ja varmaankin jännittänyt tapaamista. Mutta olen selvinnyt siitä ajattelemalla että varmaankin sitä vastapuolta jännittää ainakin yhtä paljon.
Palstoille pääsee a)jos ottaa äidin mukaan treffeille b) ei käy viikkoon suihkussa ennen treffejä c) puhuu vaan itsestään....
Kyllä sinä pärjäät..... mikä ei tapa, vahvistaa :)
Hei, etkö ole siis nähnyt hänestä edes valokuvaa? Itse en menisi treffeille näkemättä sitä toista osapuolta edes valokuvassa. Silloin tulee helposti pettymyksiä puoleen ja toiseen. Olen muutaman kerran treffailut nettituttujen kanssa, mutta aina olen saanut kuitenkin ensin valokuvan. Toivotan sinulle rohkeutta ja iloista yllättymistä! ps. muista, että se toinenkin osapuoli on varmaan yhtä jännitynyt kuin sinäkin...
Eiköhän kannata ihan mennä omana itsenään ja ei millään asenteella, että sieltä joku kultakimpale vastaan tulee. Ihan kaveria tapaamaan, ja sittenhän se näkee miltä tuntuu ja näyttää :) Ei mitään turhia ennakko-odotuksia kannata itseensä ladata. Huumorilla ;)
Säikkymies, sanoit että "Koska en ole mikään mallipoika, niin nyt pelkään että tuotan hänelle pettymyksen".
Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, mutta se on kokonaan eri asia kuin että me naiset hakisimme jotain mallipoikia. Kuka on komea kenenkin mielestä; jos minun pitäisi valita Al Pacinon, Brad Pittin, George Clooneyn ja Ridge Forresterin joukosta mies loppuelämäkseni, niin Al Pacinon ottaisin ilomielin, vaikka hän lyhyenläntänä, uurrekasvoisena lerppusilmänä on kaukana mallipojasta.
Jos vain mallipojat olisivat naisten mielestä seksikkäitä, niin kai luonnonvalinta olisi miljoonien vuosien aikana jo karsinut vähemmän kauniit ihmiset pois sukua jatkamasta ja jäljellä olisi pelkkiä supervalioyksilöitä. Luojan kiitos niin ei ole, vaan suurin osa meistä olemme ulkonäöltämme ihan tavallisia talliaisia, jotka emme herätä huomiota puoleen tai toiseen.
Siisti ja puhdas olemus on se, mihin me naiset kiinnitämme huomiota. Älä mene treffeille olemassaoloasi anteeksipyydellen, älä myöskään toisaalta esiinny Euroopan omistajana, ole vain oma ryhdikäs itsesi. Ja hei, jätä väliin rohkaisuryyppy!