käyn keskustelua lasteni kanssa heidän tunnoistaan erostamme, koska mielestäni he kokevat erostamme tuskaa, josta eivät pysty kanssani keskustelemaan.
Saan vastaukseksi vain painu h....n tai ei kiinnosta...kyyneleet kuitenkin silmissään.
Erostamme on yli vuosi aikaa.
Saan vastaukseksi vain painu h....n tai ei kiinnosta...kyyneleet kuitenkin silmissään.
Erostamme on yli vuosi aikaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Koita mennä lasten "pöksyihin". Tykkäävät molemmista vanhemmista. Luultavasti.
Jos äidilla on uusi mies, se on varmasti todella kamalaa. Äiti on vanha, sukupuoleton olento.
Eikä ainakaan omista seksielämää. Jos lapset itse, vaikka seurustelevat. Tuntuu kaameelta jos mutsikin seukkaa.
kuvittelen itseni 13-17-vuotiaaksi ja vanhempani eroaisivat. En kyllä ihan oikeasti haluaisi keskustella heidän kummankaan kanssa heidän erostaan. Miksi ihmeessä?
Jos lapset ovat 'kyyneleet silmissään' vuosi eronne jälkeen, voit vain miettiä kenen etu on ollut se 'lapsen etu'...
Minua ihmetyttää, miksi sinun on keskusteltava lastesi kanssa erostanne, kun kaikki ovat vielä vereslihalla?
Lapset haluavat - jos mahdollista - hyvät välit kumpaankin vanhempaan.He haluavat myös sopeutua nykyisyyteen: elää tätä maailmaa yhdessä molempien vanhempien kanssa.
Ja yleensäkään 13-17 -vuotias ei ole puhegeneraattori. Kyllä he puhuvat asiasta, kun aikuisen mitta ja tulkinta on tullut täyteen.
Joten on päätelmä tää ilkeä: lopeta jeesustelu ja oman itsesi pönkittäminen "keskusteluyrityksin". Olet epäonnistunut, kuten ovat kaikki eronneet (myös minä). On aika aloittaa uusi elämä ja katsoa tulevaisuuteen. Älä kiusaa lapsiasi, vaan elä elämääsi heidän kanssaan.
Kyllä ne kysymykset tulevat ajallaan. Kysyvät ja puhuvat, kun aika on HEILLE KYPSÄ. Älä ikinä syyllisty puolison solvaamiseen. Lapsissa on puolet kumpaakin. On sama kuin haukkuisit heitä. Lapset ovat fiksuja huomaavat kyllä kuka on toiminut mitenkin moraalisesti myöhemmin - ihan itse.