Miten asian nyt kertoisin, selvästi kirjoittaisin?
Erosimme vuosi sitten. Hän jätti, yht`äkkiä.
Kohteli kylmästi eikä selitellyt. Kamat ja minä pihalle samana päivänä..
Minä masennuin, olen sitä vähän vieläkin.
Olimme ensirakkauksiamme. Suhde (5v) tuntui hyvältä.
Nyt seurustelen jo uuden ihanan naisen kanssa.
Ajassa ja tilassa olen miettinyt paljon asioita.
Liikaakin.
Suhde ei ehkä sittenkään ollut niin kestävä. Olimme liian kokemattomia, erilaisia. Paljon oli riitoja, kyräilyä.
Hän haluisi muutosta, elämää - nuori kun oli.
Ja vaikka se sattuukin, olen varma että hän on nyt onnellisempi. Tekee mitä haluaa, kokeilee siipiään.
Ja mitä enemmän muistelen, huomaan nyt uudessa suhteessa, sitä enemmän tajuan olleeni täysi idiootti niin usein. Ilkeä ja itsekäs.
Siis rauha ja onni hänelle, oppi ja uusi elämä minulle.
Mutta silti, kaikkien näiden hyvien ja kauniiden asioidenkin jälkeen jokin kaivelee.
Uusi suhde on alkanut, mutta en ole täysin osannut lopettaa itselleni sitä vanhaa.. Niin paljon ja pitkään kelasin asioita eron jälkeen. Tuntuu, että se kela pyörii, enkä osaa sitä lopettaa.
Välillä vertaan uutta vanhaan, vaikka väärin on.
Parempi olisi löytää ja rakentaa.
Mutta se yksi kun pyörii mielessä, vieläkin.
Sanokaa joku, että paranen. Että kelat loppuu aikanaan, hiipuu ja sammahtaa.
Sanokaa, että en satuta sitä toista minun lähelläni.
Elämää kaikille
Erosimme vuosi sitten. Hän jätti, yht`äkkiä.
Kohteli kylmästi eikä selitellyt. Kamat ja minä pihalle samana päivänä..
Minä masennuin, olen sitä vähän vieläkin.
Olimme ensirakkauksiamme. Suhde (5v) tuntui hyvältä.
Nyt seurustelen jo uuden ihanan naisen kanssa.
Ajassa ja tilassa olen miettinyt paljon asioita.
Liikaakin.
Suhde ei ehkä sittenkään ollut niin kestävä. Olimme liian kokemattomia, erilaisia. Paljon oli riitoja, kyräilyä.
Hän haluisi muutosta, elämää - nuori kun oli.
Ja vaikka se sattuukin, olen varma että hän on nyt onnellisempi. Tekee mitä haluaa, kokeilee siipiään.
Ja mitä enemmän muistelen, huomaan nyt uudessa suhteessa, sitä enemmän tajuan olleeni täysi idiootti niin usein. Ilkeä ja itsekäs.
Siis rauha ja onni hänelle, oppi ja uusi elämä minulle.
Mutta silti, kaikkien näiden hyvien ja kauniiden asioidenkin jälkeen jokin kaivelee.
Uusi suhde on alkanut, mutta en ole täysin osannut lopettaa itselleni sitä vanhaa.. Niin paljon ja pitkään kelasin asioita eron jälkeen. Tuntuu, että se kela pyörii, enkä osaa sitä lopettaa.
Välillä vertaan uutta vanhaan, vaikka väärin on.
Parempi olisi löytää ja rakentaa.
Mutta se yksi kun pyörii mielessä, vieläkin.
Sanokaa joku, että paranen. Että kelat loppuu aikanaan, hiipuu ja sammahtaa.
Sanokaa, että en satuta sitä toista minun lähelläni.
Elämää kaikille
Vastaukset 2
Vanhimmat
Päätä mitä haluat. On todella väärin nykyistä tyttöystävääsi kohtaan että tunnet ja ajattelet noin. Hän varmaan kuitenkin kuvittelee olevansa 'se oikea' sinulle. Et ansaitse häntä jos ajatuksesi pyörivät vielä eksässäsi...
Ja hän varmasti mysö tulee enne pitkää huomaamaan jos ajatuksesi ovat enemmän menneessä kuin tässä päivässä.
Kyllä ne kelat loppuvat, loppuivat minultakin.
Rakkaus on muutakin, kuin tunteita ja yhteistä historiaa; se on valinta, ja sinä päätät, keskitytkö nykyiseen suhteeseesi vai annatko muistojen tulla väliinne. Sanotaanhan: Lintuja lentää yllämme, mutta niiden ei pidä antaa rakentaa pesää päämme päälle.
Nämä asiat vaativat hyväksymistä. Entiset suhteet on hyvä muistaa kokonaisuutena, mutta asioiden kulkua ei voi enää muuttaa, eivätkä toisaalta 'mitä jos'- ajatukset hyödytä mitään tai ketään.
Aika elvyttää, trust me.