Olen ollu peruspäivärahalla (työllistämistöitä lukuun ottamatta vuodesta 1999). Maksimissaan olen saanut yhdistelmätuen 750 €/kk.
Valvottaa ja ahdistaa jatkuuko näin kuolemaani asti?
Valvottaa ja ahdistaa jatkuuko näin kuolemaani asti?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kysy itseltäsi seuraavat kysymykset?
1. Oletko terve?
2. Asutko suht turvallisessa, rauhaisassa maassa?
3. Oletko saanut käydä koulua ja opiskella?
4. Onko sinulla perhettä tai ystäviä?
5. Onko sinulla katto pääsi päällä?
6. Onko sinulla mahdollisuus käyttää Internetiä?
7. Kustantaako yhteiskunta vastikkeettomasti elättämisesi työttömänä?
Jos pystyt vastaamaan kyllä moniin näistä kysymyksistä, olet onnekkaampi kuin valtaosa maailman ihmisistä, jotka olisivat kiitollisia päästäkseen elämään sinun elämääsi!
1. Tuntuu etten ajoittain ole terve mielenterveyden osalta. (Ks. 4).
2. Kyllä.
3. Kyllä - mutta koulutus on mennyt melkein hukkaan.
4. Ei kumpaakaan.
5. Kyllä.
6. Kyllä.
7. On tullut lakimuutos. En osaa vastata. Ainakin toistaiseksi kyllä.
Kun tilanne on jatkunut tarpeeksi kauan niin likimain kaikkeen muuhun tottuu ja sen kanssa osaa elää. (koskee melkeinpä mitä tahansa muuta paitsi vakavaa sairastelua).
Tuo mainitsemasi rupeama on kuitenkin jo sellainen, että osaat suhtautua asioihin tietyllä realistisuudella ja monet ongelmakohdat ja kriisit ovat jo takanapäin.
Kaikki tuosta YLÖSPÄIN on sitten aina vain plussaa.
sama tarina sillä erotuksella, etten saa mitään tukia mistään. Tulevaisuus... -onko sitä?
Jos olet nuori kannattaa sinun kehittää itseäsi. Voit opiskella vaikka iltaisin jotain ammattiin liittyvää tai sitten uutta. Parempi tehdä edes jotain kun vaan odottaa. Vaikkei niitä töitä heti tulisikaan on sinulla muuta ajateltavaa kun työttömyys. Samalla kun opiskelet syntyy myös uusia ihmissuhteita.
onkin vanhempi ja tuota koulutus juttuakin on jo kokeiltu moneen kertaan??!!
voi käydä vikaikka kansanopiston kursseja tai etsiä joku vapaaehtoistyö mistä pitää. Parasta terapiaa jokaiselle työttömälle ihmissuhteet ja niitä tulee näiden ohessa. Jos päivät pitkät on kotona niin kyllä sitä äkkiä turhautuu