Tunturi, Sako ja Scanfil

Eikö ole niin ettei työttömiä jotka ovat koulutuksessa, ei lasketa työttömäksi.
Suomessa on ½ miljoonaa työtöntä. Olisi valtiovallan edustajien syytä laittaa hösseliksi, oikein porukalla ja puoluekannasta riippumatta.
Mitäs ovat vääntäytyneet sinne muka kansalaisten asioita hoitamaan.

"Palveluistako työtä?

Olennainen kysymys kuuluu: pystyvätkö palveluelinkeinot vastaanottamaan teollisuudesta ”vapautetut” ihmiset? Jälkiteollisen yhteiskunnan vakiintuneiden oppien mukaan näin tulisi käydä. Mutta myös palvelualat tehostuvat ja automatisoituvat. Eräiden arvioiden mukaan juuri konttoriautomaatio tuottaa eniten työttömiä. Pankkiautomaatit korvaavat pankkivirkailijat, automaattisissa myymälöissä asiakas hoitaa kaiken itse. Tietokoneet ja hierarkioiden madaltaminen yrityksissä heittävät keskijohdon pihalle jne.

Perinteisen talousteorian mukaan uusi teknologia nostaa tuottavuutta, alentaa tuotantokustannuksia ja lisää halpojen tuotteiden tarjontaa. Automaation vuoksi alentuneet hinnat jättävät kuluttajille ylimääräistä rahaa käytettäväksi muiden tavaroiden ostoon, mikä lisää työllisyyttä muualla elinkeinoelämässä. Työttömyysongelma ratkeaa tämän mukaan ajan kuluessa itsestään.

Riffkin epäilee tätä 1800-luvulta peräisin olevaa ”Sayn lakina” tunnettua ajatusta, jota olettaa, että tarjonta luo ilman muuta oman kysyntänsä. Tämä saattoi pitää paikkansa viime vuosisadalla, mutta nykyään tuotteiden kysyntä on epävarmaa.

Työntekijän toinen puolisko on kuluttaja, asiakas. Jos työntekijä ei saa palkkaa tai on vain hyvin heikosti palkattu, on hän myös huono asiakas. Tuotannon tehostaminen siis itse asiassa tuhoaa kysyntää.

Rifkinin kirjan keskeinen huomio koskee markkinatalouden kyvyttömyyttä jakaa tuottavuuden tuomaa tulonlisäystä laajasti. Ostovoimaisten ihmisten vähentyessä markkinat kutistuvat ja lama on näköpiirissä.

Rifkin selittää suorasukaisesti, että 1930-luvun syvä lama johtui menestyksekkäästä työn tehostamisesta, joka aiheutti massatyöttömyyttä, mikä puolestaan halvaannutti kysynnän. "

http://www.uta.fi/~tierka/tyottom.htm

"Palveluelinkeinot ovat sidoksissa teolliseen tuotantoon

Edellä esitetystä kehityksestä huolimatta jotkut optimistit ovat esittäneet, että teollisuudesta menetetyt työpaikat saadaan kuitenkin korvattua palveluelinkeinojen nimikkeen alle syntyvien uusien työpaikkojen avulla.

Useimmissa maissa palveluelinkeinojen tilastot ovat kasvaneet keinotekoisesti. Yritykset ovat yhtiöittäneet omat palveluyksikkönsä ja ostavat samat palvelut alihankintana samoilta ihmisiltä. Näissä yhtiöittämisissä yleensä henkilökuntaa heti aluksi kevennetään kolmanneksella. Väen vähentämisellä ja uuden teknologian hyväksikäytöllä saadaan uutta kilpailukykyä ja tehokautta. Sitä alihankkijana toimiminen tässä uudessa suhteessa edellyttää. Hienommalla nimellä tätä nimitetään verkostotaloudeksi. Pahimmillaan se tarkoittaa, että varalla olosta työntekijälle ei makseta mitään. Yrittäjäriski siirretään työntekijän kannettavaksi.

Yhtiöittämisestä johtuen palveluelinkeinot ovat olleet lievässä kasvussa Euroopassa. Kasvu ei siis johdu siitä, että markkinoille olisi luotu uusia työpaikkoja. Entiset työsuoritukset tehdään vain tilastollisesti uuden nimikkeen alla. 1980-luvulla Suomessa yksityisiin palveluelinkeinoihin investoitiin 2-3 kertaa enemmän kuin teollisuuteen /11/. Parhaimmillaan 60 miljardia markkaa vuodessa. Rakennettiin kylpylöitä, golfkenttiä ja ostosparatiiseja.

Yhtiöittämisestä ja jättimäisistä investoinneista huolimatta yksityisten palveluelinkeinojen työntekijöiden lukumäärä 1980-luvulla kasvoi vain 20 000 työntekijällä. Suurimmillaankin se oli vaatimattomat alle 190 000 työntekijää. Laman aikana se väheni alle 140 000 työntekijään /12/. Ei edes niin pienelle porukalle löytynyt maksukykyisiä palveluiden ostajia. Siksi Arsenalin hallussa on n. 8,5 miljardin markan edestä 14 500 kiinteistöä odottamassa uusia yrittäjiä ja ostajia.

On hyvä muistaa se tosiasia, että noin kaksi kolmasosaa yksityisestä palveluelinkeinosta saa toimeentulonsa palvelemalla alihankkijana teollista tuotantoelämää - eikä yksityistä kuluttajaa. Yrityksistä viime kädessä löytyy maksukykyinen palveluiden maksaja. Jos yhteiskunnassa ei ole riittävästi teollista tuotantoa ja teollisia työpaikkoja, ei palvelusegmentillekään ole reaalista pohjaa. Mitä enemmän tuotantoelämä vapauttaa työntekijöitä ostokyvyttömien armeijaan, sitä vähemmän näillä on varaa ostaa yksityisiä palveluja. Eikä valtiolla ole varaa tuottaa verotuotoilla edes yhteiskunnan palveluja, kuten nyt juuri tapahtuu.

Suomesta on 1990-luvulla kadonnut nettohäviönä 47 000 yritystä. Suurin osa niistä on ollut yksityisiä palvelualan yrityksiä. Työpaikat ovat kadonneet samalla n. 350 000 palvelualan työntekijältä. Kuntasektorilta 60 000 työntekijältä ja valtion palveluksesta yli 80 000 työntekijältä."

"Euroopassa ja erityisesti EU- maissa lähes 10 prosentin työttömyystaso on ollut arkipäivää jo koko 1980-luvun ajan. Nyt se on noussut pysyvästi yli 10 prosentin tasolle. Työttömyysluvut ovat todellisuudessa paljon virallisia lukuja pahemmat. Jokainen maa pyrkii parhaansa mukaan siistimään työttömyystilastoja siirtämällä työttömät jollekin toiselle yhteiskunnan elätettävien momentille.

Esimerkiksi Suomessa työttömiä on piilotettu yli 200 000 henkeä yhteiskunnan elätettäviksi muille nimikkeille, kuten: varhaiseläkeläiset, varhennetut varhaiseläkeläiset, työttömyyseläkeläiset, sukupolvenvaihdoseläkeläiset, rintamamies-eläkeläiset, velvoitetyöllistetyt, työttömyystöillä työllistetyt, työttömyyskursseilla olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, osa-aikatyölliset, jne."

http://64.233.179.104/search?q=cache:jdvsDNVWYk8J:www.tieh.fi/tn/tn596.htm ari ojapelto&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=7&lr=lang_fi

lkj7 kirjoitti:

"Palveluistako työtä?

Olennainen kysymys kuuluu: pystyvätkö palveluelinkeinot vastaanottamaan teollisuudesta ”vapautetut” ihmiset? Jälkiteollisen yhteiskunnan vakiintuneiden oppien mukaan näin tulisi käydä. Mutta myös palvelualat tehostuvat ja automatisoituvat. Eräiden arvioiden mukaan juuri konttoriautomaatio tuottaa eniten työttömiä. Pankkiautomaatit korvaavat pankkivirkailijat, automaattisissa myymälöissä asiakas hoitaa kaiken itse. Tietokoneet ja hierarkioiden madaltaminen yrityksissä heittävät keskijohdon pihalle jne.

Perinteisen talousteorian mukaan uusi teknologia nostaa tuottavuutta, alentaa tuotantokustannuksia ja lisää halpojen tuotteiden tarjontaa. Automaation vuoksi alentuneet hinnat jättävät kuluttajille ylimääräistä rahaa käytettäväksi muiden tavaroiden ostoon, mikä lisää työllisyyttä muualla elinkeinoelämässä. Työttömyysongelma ratkeaa tämän mukaan ajan kuluessa itsestään.

Riffkin epäilee tätä 1800-luvulta peräisin olevaa ”Sayn lakina” tunnettua ajatusta, jota olettaa, että tarjonta luo ilman muuta oman kysyntänsä. Tämä saattoi pitää paikkansa viime vuosisadalla, mutta nykyään tuotteiden kysyntä on epävarmaa.

Työntekijän toinen puolisko on kuluttaja, asiakas. Jos työntekijä ei saa palkkaa tai on vain hyvin heikosti palkattu, on hän myös huono asiakas. Tuotannon tehostaminen siis itse asiassa tuhoaa kysyntää.

Rifkinin kirjan keskeinen huomio koskee markkinatalouden kyvyttömyyttä jakaa tuottavuuden tuomaa tulonlisäystä laajasti. Ostovoimaisten ihmisten vähentyessä markkinat kutistuvat ja lama on näköpiirissä.

Rifkin selittää suorasukaisesti, että 1930-luvun syvä lama johtui menestyksekkäästä työn tehostamisesta, joka aiheutti massatyöttömyyttä, mikä puolestaan halvaannutti kysynnän. "

http://www.uta.fi/~tierka/tyottom.htm

"Palveluelinkeinot ovat sidoksissa teolliseen tuotantoon

Edellä esitetystä kehityksestä huolimatta jotkut optimistit ovat esittäneet, että teollisuudesta menetetyt työpaikat saadaan kuitenkin korvattua palveluelinkeinojen nimikkeen alle syntyvien uusien työpaikkojen avulla.

Useimmissa maissa palveluelinkeinojen tilastot ovat kasvaneet keinotekoisesti. Yritykset ovat yhtiöittäneet omat palveluyksikkönsä ja ostavat samat palvelut alihankintana samoilta ihmisiltä. Näissä yhtiöittämisissä yleensä henkilökuntaa heti aluksi kevennetään kolmanneksella. Väen vähentämisellä ja uuden teknologian hyväksikäytöllä saadaan uutta kilpailukykyä ja tehokautta. Sitä alihankkijana toimiminen tässä uudessa suhteessa edellyttää. Hienommalla nimellä tätä nimitetään verkostotaloudeksi. Pahimmillaan se tarkoittaa, että varalla olosta työntekijälle ei makseta mitään. Yrittäjäriski siirretään työntekijän kannettavaksi.

Yhtiöittämisestä johtuen palveluelinkeinot ovat olleet lievässä kasvussa Euroopassa. Kasvu ei siis johdu siitä, että markkinoille olisi luotu uusia työpaikkoja. Entiset työsuoritukset tehdään vain tilastollisesti uuden nimikkeen alla. 1980-luvulla Suomessa yksityisiin palveluelinkeinoihin investoitiin 2-3 kertaa enemmän kuin teollisuuteen /11/. Parhaimmillaan 60 miljardia markkaa vuodessa. Rakennettiin kylpylöitä, golfkenttiä ja ostosparatiiseja.

Yhtiöittämisestä ja jättimäisistä investoinneista huolimatta yksityisten palveluelinkeinojen työntekijöiden lukumäärä 1980-luvulla kasvoi vain 20 000 työntekijällä. Suurimmillaankin se oli vaatimattomat alle 190 000 työntekijää. Laman aikana se väheni alle 140 000 työntekijään /12/. Ei edes niin pienelle porukalle löytynyt maksukykyisiä palveluiden ostajia. Siksi Arsenalin hallussa on n. 8,5 miljardin markan edestä 14 500 kiinteistöä odottamassa uusia yrittäjiä ja ostajia.

On hyvä muistaa se tosiasia, että noin kaksi kolmasosaa yksityisestä palveluelinkeinosta saa toimeentulonsa palvelemalla alihankkijana teollista tuotantoelämää - eikä yksityistä kuluttajaa. Yrityksistä viime kädessä löytyy maksukykyinen palveluiden maksaja. Jos yhteiskunnassa ei ole riittävästi teollista tuotantoa ja teollisia työpaikkoja, ei palvelusegmentillekään ole reaalista pohjaa. Mitä enemmän tuotantoelämä vapauttaa työntekijöitä ostokyvyttömien armeijaan, sitä vähemmän näillä on varaa ostaa yksityisiä palveluja. Eikä valtiolla ole varaa tuottaa verotuotoilla edes yhteiskunnan palveluja, kuten nyt juuri tapahtuu.

Suomesta on 1990-luvulla kadonnut nettohäviönä 47 000 yritystä. Suurin osa niistä on ollut yksityisiä palvelualan yrityksiä. Työpaikat ovat kadonneet samalla n. 350 000 palvelualan työntekijältä. Kuntasektorilta 60 000 työntekijältä ja valtion palveluksesta yli 80 000 työntekijältä."

"Euroopassa ja erityisesti EU- maissa lähes 10 prosentin työttömyystaso on ollut arkipäivää jo koko 1980-luvun ajan. Nyt se on noussut pysyvästi yli 10 prosentin tasolle. Työttömyysluvut ovat todellisuudessa paljon virallisia lukuja pahemmat. Jokainen maa pyrkii parhaansa mukaan siistimään työttömyystilastoja siirtämällä työttömät jollekin toiselle yhteiskunnan elätettävien momentille.

Esimerkiksi Suomessa työttömiä on piilotettu yli 200 000 henkeä yhteiskunnan elätettäviksi muille nimikkeille, kuten: varhaiseläkeläiset, varhennetut varhaiseläkeläiset, työttömyyseläkeläiset, sukupolvenvaihdoseläkeläiset, rintamamies-eläkeläiset, velvoitetyöllistetyt, työttömyystöillä työllistetyt, työttömyyskursseilla olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, osa-aikatyölliset, jne."

http://64.233.179.104/search?q=cache:jdvsDNVWYk8J:www.tieh.fi/tn/tn596.htm ari ojapelto&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=7&lr=lang_fi

Lainaat 10 vuotta vanhoja, pahimpana lama-aikana 1994-96 kirjoiteltuja tekstejä.

Olisikohan maailma ja talouselämä jotenkin muuttunut noista ajoista?

työmarkkinakelpoinen kirjoitti:

Lainaat 10 vuotta vanhoja, pahimpana lama-aikana 1994-96 kirjoiteltuja tekstejä.

Olisikohan maailma ja talouselämä jotenkin muuttunut noista ajoista?

ovat pitemmän ajan ennusteita, toteutuvat kyllä, vie vain vielä vähän aikaa, Euroopan hyvinvointisysteemit toimivat vielä ja jarruttavat kehitystä, vaikka kaikkialla Euroopassa hyvinvointisysteemien alasajo on jo käynnissä, GATS-neuvotteluissa hyvinvoinnin romuttamisesta haetaan sopua.

http://www.globalisaatio.net/wto/wto_gats&service.html

Ei huvita.

työmarkkinakelpoinen kirjoitti:

Lainaat 10 vuotta vanhoja, pahimpana lama-aikana 1994-96 kirjoiteltuja tekstejä.

Olisikohan maailma ja talouselämä jotenkin muuttunut noista ajoista?

nykyistä palvelutasoa ei tulevaisuudessa voida taata ja tämä pitäisi myös kertoa ihmisille.

Hän arvioi, että eläkeläiset joutuvat melko pian rahoittamaan palveluita paljon nykyistä enemmän.

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id28927.html

Palvelut lähdössä pienituloisimmilta.