Hei.
Olen tällainen nuori ymmärtämätön nainen (teinipelle) jolla ei ole suhteellisuuden tajua lainkaan.
Pitkäaikainen poikaystäväni on joskus aika kärsimätön ja nyt hän on muutamina kertoina riidan päätteeksi töninyt tai repinyt minua niin että usein löydän itseni maasta.
Yleensä riidan syypää olen ollut minä. Olen juonut liikaa tai lähtenyt omille teilleni hänelle mitään ilmoittamatta. Silloin poikaystäväni raivostuu vaikka yleensä on luonteeltaan rauhallinen ja hellä.
Olenko nyt vain pikkuasiasta huolestuja vai voiko väkivaltakierre alkaa tästä? Kuten sanoin olen suhteellisuuden tajun menettänyt teinipelle ja kaipaan neuvoja.
Olen tällainen nuori ymmärtämätön nainen (teinipelle) jolla ei ole suhteellisuuden tajua lainkaan.
Pitkäaikainen poikaystäväni on joskus aika kärsimätön ja nyt hän on muutamina kertoina riidan päätteeksi töninyt tai repinyt minua niin että usein löydän itseni maasta.
Yleensä riidan syypää olen ollut minä. Olen juonut liikaa tai lähtenyt omille teilleni hänelle mitään ilmoittamatta. Silloin poikaystäväni raivostuu vaikka yleensä on luonteeltaan rauhallinen ja hellä.
Olenko nyt vain pikkuasiasta huolestuja vai voiko väkivaltakierre alkaa tästä? Kuten sanoin olen suhteellisuuden tajun menettänyt teinipelle ja kaipaan neuvoja.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Väkivallan kierre alkaa juurikin tuollaisesta... Onko poikakaverisikin juonut kun hän tönii? Alkoholi tekee joistain rauhallisistakin pojista todella väkivaltaisia. Väkivaltaisuus yleensä lisääntyy, kun ikää tulee lisää. Jos löydät itsesi maasta, on se jo hälyttävää... Vaikka olisit riidan syypää, ei se oikeuta väkivallan käyttöön. Monet miehet turvautuvat siihen, kun sanoilla ei osata ilmaista vihaa. Niin tein minäkin..
Jos olet yhtään sen kokoinen, että voit tukistaa jätkääsi niin tee se. Hänkin tietää miltä kipu tuntuu. Miehillä kun se on niin vaikea ymmärtää kuinka kipeää voi käydä. Siis tämä tukistus tapahtuu juuri silloin riidan päätteeksi, otat vaan ihan pienen tupsun hiuksia, tiedät itsekin, että kun ottaa vaan vähän hiuksia käteen, sattuu paljon enemmän. Sit vedät jätkäs päätä taaksepäin ja kysyt et tuntuux hyvältä. Heidän täytyy tietää kongreettisesti miltä todellinen kipu tuntuu, tällä ainakin mun mies lopetti!
Poikaystäväni on ollut aina juovuksissa kun on minuun käynyt käsiksi. Useasti juuri yhteiset juomareissut päätyvätkin minun itkuun. Olen kuulemma ihan mahdoton ja aivan liian humalassa.
Hän on selvinpäin aivan toisenlainen: rauhallinen, hellä, itsensä hallitseva, kohtelias, rehellinen hauska jne.
Lyönyt hän ei ole, mutta joskus uhkailee.
Tuon äskeisen piti olla vastaus Markolle...
Tämän piti olla sulle:
Tukistaa en poikaystäväni kaljua päätä voi mutta onhan muitakin tapoja... On hankalaa vastata takaisin samalla mitalla. Mutta jos se on ainoa keino...
Lässytän taas mutta rakastan häntä silti. Vain viina tuo hänessä pirun esiin.
Se vastaus menikin ihan oikeelle tyypille. Taidan olla väsynyt. Helevetti...
Merkit ovat selvät, ja todennäköisyys perheväkivallasta on 90 %:n luokkaa. Yleensähän väkivalta ja sillä uhkailu alkaa vasta avioliitossa. Väkivaltakierteestä ei moni ole ulos päässyt, eikä ilman hoitoa juuri kukaan.
Jätä se mulkku siittä se väkivalta alkaa
Joo ja sitten kun ootte naimisissa ja ukko on ottanut vähän kuppia ja ruoka onkin vääränmakuista (vika tietysti on sinussa), niin heti saa käydä kurkkuun kiinni.
Mun mielestä on kolme vaihtoehtoa. Jäät hänen kanssaan ja elät varmasti nyrkin ja hellan välissä joku päivä. Tai teet selväksi, ettet elä sen takia että hän saisi purkaa agressioitaan sinuun ja häivyt. Tai sitten vedät jätkää kunnolla turpiin (tekosyyksi käy vaikka väärän väriset alushousut) ja sitten häivyt.
Tekis varmaan hyvää noille perheväkivaltaa harrastaville miehille saada tosiaan itse samanlainen kohtelu. Ehkä se jotenkin opettais, kun sais itsekin aina tällöin turpaan.