Ihmettelen mistä ovat tämän 29 % keksineet veroprosentiksi.
Vuoden 1977-2002 välisenä aikana on Suomeen tuotu ainakin 2.000.000 uutta autoa, joista jokaisesta on pääsääntöisesti maksettu autoveroa. Joka vuosi on tuotu maahan varmasti yli 40 eri automerkkiä jakaantuen vähintäinkin 200 erilaiseen malliin. Jokaisella merkillä on pääsääntöisesti ollut joku volyymimalli, jossa veron osuus on ollut vähittäishinnassa suurempi, koska kauppa on tyytynyt kilpailutilanteessa pienempään katteeseen ja malleja, jossa veron osuus loppuhinnassa on ollut huomattavasti alle 29 %, koska kilpailua ei ole esiintynyt tai kysyntä on ollut tarjontaa suurempi. Lisäksi on saatettu tuoda autoja, joista on kannettu alennettua veroa (esim. joku MB malli, jota ei ole ostaneet kuin taksit).
Tästä seuraa, että nyt käyttöön otettu 29 % palvelee ensisijaisesti niitä malleja, joiden kate on ollut suurempi kuin niitä, joita on myyty tai myydään pienemmällä katteella.
Tästä edelleen seuraa, että Suomeen kannattaisi tuoda sellaisia autoja, joiden myyntikate on ollut pieni. Ongelma on että näiden autojen saku hinnat ovat sen suuruisia, ettei tuonti kannata, koska ero voi olla parhaimillaan vain 500-1500 euroa vaikka niistä maksettava vero olisikin alle sen, mitä niistä on aikanaan tosiasiallisesti maksettu ( jotkut Suomen volyymimallit).
Hyvien ja erikoisvarusteltujen autojen tuonti olisi kannattavaa noin pääsääntöisesti, jos veroa maksettaisi niistä tosiasiallisesti maksetun prosentin mukaan eli alle 29 %. (8 6= 14 keskiarvon ollessa 7, kasin autoja kannattaisi tuoda muttei kutosen).
Valtio on tehnyt varsin ovelan laskentajärjestelmän ensiksi keksimällä ottaa käyttöön keskimääräisen prosentin ja tämän jälkeen markkinahinnan, josta prosentti otetaan.(Markkinahinta on oma tarinansa) Toivotaan, että asiaa tulisi selkeyttä hallinto-oikeudessa.
Vuoden 1977-2002 välisenä aikana on Suomeen tuotu ainakin 2.000.000 uutta autoa, joista jokaisesta on pääsääntöisesti maksettu autoveroa. Joka vuosi on tuotu maahan varmasti yli 40 eri automerkkiä jakaantuen vähintäinkin 200 erilaiseen malliin. Jokaisella merkillä on pääsääntöisesti ollut joku volyymimalli, jossa veron osuus on ollut vähittäishinnassa suurempi, koska kauppa on tyytynyt kilpailutilanteessa pienempään katteeseen ja malleja, jossa veron osuus loppuhinnassa on ollut huomattavasti alle 29 %, koska kilpailua ei ole esiintynyt tai kysyntä on ollut tarjontaa suurempi. Lisäksi on saatettu tuoda autoja, joista on kannettu alennettua veroa (esim. joku MB malli, jota ei ole ostaneet kuin taksit).
Tästä seuraa, että nyt käyttöön otettu 29 % palvelee ensisijaisesti niitä malleja, joiden kate on ollut suurempi kuin niitä, joita on myyty tai myydään pienemmällä katteella.
Tästä edelleen seuraa, että Suomeen kannattaisi tuoda sellaisia autoja, joiden myyntikate on ollut pieni. Ongelma on että näiden autojen saku hinnat ovat sen suuruisia, ettei tuonti kannata, koska ero voi olla parhaimillaan vain 500-1500 euroa vaikka niistä maksettava vero olisikin alle sen, mitä niistä on aikanaan tosiasiallisesti maksettu ( jotkut Suomen volyymimallit).
Hyvien ja erikoisvarusteltujen autojen tuonti olisi kannattavaa noin pääsääntöisesti, jos veroa maksettaisi niistä tosiasiallisesti maksetun prosentin mukaan eli alle 29 %. (8 6= 14 keskiarvon ollessa 7, kasin autoja kannattaisi tuoda muttei kutosen).
Valtio on tehnyt varsin ovelan laskentajärjestelmän ensiksi keksimällä ottaa käyttöön keskimääräisen prosentin ja tämän jälkeen markkinahinnan, josta prosentti otetaan.(Markkinahinta on oma tarinansa) Toivotaan, että asiaa tulisi selkeyttä hallinto-oikeudessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.